- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1395-1396

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vischy-vesi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1395

Wisconsin River—Visentti

1396

V. 17f>3 Ranska luovutti alueen Englannille, joka
puolestaan Versaillesin rauhassa 1783 jätti sen
Yhdysvalloille. W. muodosti tämän jälkeen
osan n. s. Luoteisterritoria, kuului myöhemmin
Indiana-, Illinois- ja Michigan-valtioihin. V. 1836
muodostettiin W:sta yhdessä Iowan kanssa
terri-tori, 1838 siitä erotettiin Io\va. V. 1848 W.
korotettiin valtioksi. Orjasodan aikana VV. asetti
pohjoisvaltioiden käytettäväksi 91,327 sotamiestä.

K-o H-n.

Wisconsin River /uisko’• riva], joki
Yhdysvalloissa, alkaa Wisconsin-valtion pohjoisosissa,
virtaa läpi koko valtion ja laskee Mississippiin.
Pituus 960 km, purjeliduskelpoinen 320 km:n
matkan. On kanavan kautta, yhteydessä Michigan
järveen laskevan Fox-joen kanssa. K-o H-n.

Visconte (it.), „varakreivi", ks. V i c o m t e.

Visconti
ko’-J (< lat. Yicecomites), [-lombar-dilainen suku, jolla kenties jo vanhoina aikoina
oli Milanossa varakreivin arvo, esiintyy varmasti
jo 1000-luvulla. Ensimäinen huomattava jäsen oli
Otto, keisari Henrik V:n kannattaja (k. 1111).
Hänen jälkeläisensä oli T e b a 1 d o de’ V., joka
tuli paaviksi nimellä Gregorius X (1271-76).
Toista suvun haaraa oli O 11 o V. (1208-95), josta
1263 tuli Milanon arkkipiispa. Hän johti
gliibel-liini-puoluetta, guelfiläismielistä della Torre sukua
ja sen kannattajia vastaan, pääsi voitolle 1277 ja
sai kaupungin hallituksen käsiinsä. V. 1287 hän
nimitytti veljenpoikansa Matteon Milanon
valtiaaksi (capitano). Matteo valloitti Novarau,
Ver-cellin y. m. kaupunkeja, ja keisari Aadolf
Nassau-lainen nimitti hänet, valtionhoitajaksi Italiaan.
Matteo karkoitettiin 1302, mutta palasi Henrik
VII:n avulla 1311; kuoli kirkonkiroukseen
julistettuna 1322. Hänen pojanpoikansa
Azzo (1329-38), jonka Ludvik Baierilainen
nimitti valtakunnan sijaiseksi Milanoon,
valloitti melkein koko Lombardian. Viimemainitun
setä Lucchino (1338-49) vahvisti ankaruudella
valtaansa, valloitti Piemontin y. m. alueita ja suosi
tieteitä sekä taiteita. Luechinon veli ja seuraaja
Giovanni (1349-54), v:sta 1342 Milanon
arkkipiispa, hankki ostamalla Bolognan 1350 ja sai
Genovan ylivallan 1353, oli niinikään innokas
sivistyksen suosija ja m. m. Petrarcan ystävä.
Hänen kolme veljenpoikaansa Matteo II,
B e r n a b 6 ja G a 1 e a z z o II hallitsivat yhdessä
Milanoa ja Genovaa, mutta jakoivat keskenään
muut alueet; Matteon kuoltua 1355 hänen maansa
joutuivat veljeksille. V. suvun valta herätti
kateutta naapureissa; taistelussa heitä vastaan
menetettiin Genova ja Bologna. Galeazzo II:n
kuoltua 1378 peri vallan hänen poikansa G i a n g
a-leazzo; tämä vangitsi setänsä Bernabön ynnä
hänen poikansa ja yhdisti siten kaikki V. suvun
maat sekä kohotti sen mahtavuuden
korkeimmil-leen. V. 1395 hän osti keisari Venzeliltä Milanon
herttuan arvon; valloitti m. m. Pisan, Padovan ja
Bolognan sekä tavoitti jo Italian kuninkaan arvoa.
Hänkin suosi tieteitä ja niiden harjoittajia ja
suoritti suurenmoisia rakennustöitä (Milanon
tuomiokirkko, Certosa-luostari). Hänen kuoltuaan
raivosi jonkun ajan puolueriitoja; hänen
pojistaan vanhempi, G i a n Maria, julma
sortoval-fias, murhattiin 1412, nuorempi, Filippo
Mari a, yhdisti vielä kerran suvun alueet yksiin
käsiin ja valloitti sotapäällikkönsä Carmagnolan
avulla koko Lombardian. Hän kuoli 1447 miehi-

siitä perillisittä, ja valta joutui silloin hänen
vävylleen, Francesco Sforzalle. — Sivuhaaroja V-.n
sukua 011 vieläkin olemassa. [Litta, „Ritratti dei
V. signori di Milano con le loro vite".] G. R.

Visconti
ko’-J. 1. E n n i o Quirino V.
(1751-1818), it. muinaistieteilijä, ,,Museo [-capito-lino"n konservaattori 1787, ranskalaisten vallattua
Rooman sisäasiainministeri väliaikaisessa
hallituksessa sekä konsuli 1798. V. muutti 1799 Pariisiin,
missä hänet nimitettiin Louvren taidekokoelmien
hoitajaksi ja muinaistieteen professoriksi. Hänen
pääjulkaisunsa ovat ,,Ieonographie grecque" (3 os.
ynnä kuvasto, 1811), ,,Iconographie romaine" (4
oö. ynnä kuvasto, 1817-29; kuitenkin vain l:neii
osa V:n kirjoittama) ja ,,M6moire sur les
ouvra-ges de seulpture du Parth€non" (1818). Sitäpaitsi
V. toimitti ansiokkaita luetteloita erinäisistä
Rooman sekä Louvren taidekokoelmista. V:n kootut
teokset julkaisi Labus 1818-22. E. R-n.

2. Louis T u 1 1 i u s Joachim V.
(1791-1853), edellisen poika, ransk. arkkitehti, opiskeli
Pariisissa Percier’n ja Lafontainen johdolla
arkkitehtuuria ja on sommitellut Napoleonin
haudan Invaliididoomissa sekä Louvren
laajentamis-suunnittelut. Näitä kumminkin Lefuel, hänen
seuraajansa, töiden suorittajana valitettavasti
melkoisesti muutti. U-o N.

Viscount [vaikaunt], engl., „varakreivi", ks.
V i e o m t e.
Viscum ks. Misteli.

Viseerata (ransk. viser), tarkastaa jokin
asiapaperi (passi) ja merkitä se tarkastetuksi.

Visegräd Jv isegrud] (saks. Plintenburg),
huvilayhteiskunta ja markkinapaikka
(suurkunta) Unkarissa, Budapestista pohjoiseen,
kauniissa vuoriseudussa Tonavan oik. rannalla.
Parantola; jokisatama. Lähistössä kohoavalla
kukkulalla raunioitunut kunink. linna, josta osa. n. s.
Salomontorni, on entiselleen korjattu.

Visegrad, pieni, linnoitettu kaupunki Bosnian
itäosassa, lähellä Serbian rajaa. Drinan oik.
rannalla ja rautatien varrella. Kaupungin
eteläpuolella kohoavalla kukkulalla vanhan V.-linnan
rauniot. Joen yli johtaa suurenmoinen kivisilta
v:lta 1577.

Visentti 1. eurooppalainen biisoni
(Rison euiopceus) on suurin nykyään elävistä
märehtijöistä. Sen
korkeus on joskus ]
yli kaksikin met- i
riä, pituus 3,, m ’
ja paino 800 kg. I
Pää on leveä ja |
tanakka, sarvet pie- .
net, kaula lyhyt ja
paksu, ruumis hai - ,
tiain kohdalta
hyvin korkea, mutta
takaruumis
matalampi ja
heikko-rakenteisempi, jalat lyhyet ja tanakat. Turkki
on tiheä, tummanruskea, leuvassa ja kaulassa
riippuu pitkä kihara harja. V. on sukupuuttoon
häviävä eläinlaji, joka ennen oli yleinen Keski
Euroopassa ja Aasiassa, mutta jota nyt tavataan
vain harvalukuisena Kaukaasiassa ja Bialowic7.au
luonnonpuistossa Grodnon kuvernementissa
Liettuassa. josta se lienee suurvaltain sodan aikana
kokonaan hävinnyt. P. R.

Visentti.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:53:51 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0726.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free