Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Višera ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1397
Visera—Viskositeetti
1398
Visera (Vysera), useiden Venäjän jokien
niini; tärkein niistä on Kamaan vas. laskeva V.,
joka lähtee Uralin-vuoriston rinteiltä, Permin
kuvernementin pohjoisimmasta osasta, virtaa ensin
ahtaassa rotkossa etelään, sitten leveämmässä,
soisessa laaksossa länteen ja lopuksi uudelleen
etelään, päättyen emäjokeensa Solikamskiu
pohjoispuolella; 451 km, vesialue 29,400 km2. Tärkeä
tukinuittoväylä; alajuoksu höyrylaivoilla
kuljettava. Lisä joista huomattavimmat: Kolva oik. ja
Jazva vas. J. G. G-ö.
Vishnu ks. V i s n u.
Visiiri (saks. Visier, ransk. visiere), kypärin
(ks. t.) silmikko; ampuma-aseen tähtäin (ks. t.) ;
diopteri (ks. t..).
Visiirilevy (ks. Visiiri) ks. Tähyslevy.
Visiitti (ransk. visite), vieraskäynti. — V
i-siittikortti, käyntikortti, nimikortti.
Wisin, v o n, oik. von W i e s e n, ks. F o
n-v i z i n.
Vis inertiae /-e’-/ (lat. vis = voima, ja inertia
- toimettomuus), jatka vaisuuden (ks. t.) voima.
Visingsborg [vi- -borjj. 1. Kreivikunta, jonka
Eerik XIV 1562 läänitti valtaneuvos kreivi
Pietari Brahe vanhemmalle; se käsitti silloin
useimmat Visingsön saarella olevat tilat. V. 1569
Juhana III suuresti lisäsi kreivikunnan aluetta,
siihen liitettiin silloin useampia satoja taloja
Smälandissa ja Länsi-Göötanmaalla.
Kreivikuntaa vielä suurennettiin Pietari Brahe nuoremman
aikana osaksi kuningatar Kristiinan lahjoitusten,
osaksi ostojen avulla. Se käsitti silloin paitsi
saarta kaksi yhtenäistä osaa kummallakin
puolella Vätternin eteläpäätä. Kreivikunta
peruutettiin takaisin kruunulle 1681. — 2.
Yllämainitun kreivikunnan tärkein linna, sijaitseva
Visingsön saaren kaakkoisrannalla; sen
rakennuksen aloitti Pietari Brahe vanhempi ja päätti
Pietari Brahe nuorempi. Se oli hyvin varustettu ja
sisälsi m. m. kirjaston, käsikirjoituksia,
asehuoneita ja taulukokoelmaii, jotka kaikki
peruutuksen tapahtuessa siirrettiin Skoklosteriin.
Perus-tipa Pietari Brahe nuorempi V:iin
kirjapainonkin. V. 1718 tulipalo hävitti linnan, joka nyt
on osaksi raunioina. [W. Berg, „Visingsö jämte
anteekningar om V :s grefskap".] G. R.
Visingsö [vi- -o], Vätternin suurin saari,
käsittää samannimisen pitäjän; pinta-ala n. 2,455 ha,
Vuoriperän muodostaa vähintään 300 m vahva
kerrossarja (,,Visingsö-ryhmä") prekambrisia
konglomeraatteja, hiekkakiviä ja liuskeita.
Saarella on hautakumpuja ja muita muistomerkkejä.
Eteläpäässä on Näsin linnan rauniot
(rakennettu 1200-luvulla, hävitetty 1318; Maunu
Ladon-lukko kuoli siellä 1290). Länsirannikon
pohjoisosassa luullaan Borgan linnan sijainneen, jossa
Sverkerin ja Eerikin sukuiset kuninkaat asuivat.
Kaakkoisrannalla ovat Brahe-suvun Visingsborg
(ks. t.) nimisen linnan rauniot. Linnan alue on
nyt kruununpuistona. V. 1636 Pietari Brahe
nuorempi perusti V:hön koulun, jolle hän antoi
suuria lahjoituksia. Se jaettiin 1692 kahtia:
lukioon ja triviaalikouluun; 1811 molemmat
oppilaitokset lakkautettiin. V. 1666 P. Brahe
perusti koulun läheisyyteen kirjapainon.
G. R.
Visioni (lat. visio), näky; harhanäky). —
Visionäärine n. näkyä koskeva, näylle
ominainen. ,
Visitatsioni (lat. visitä’re = useasti käydä
katsomassa), tarkastuskäynti, tarkastus. — V i s
i-teerata, tarkastaa, käydä tarkastamassa;
joskus: käydä vieraissa (vrt. Visiitti).
Visiteerata ks. Visitatsioni.
Viskaali (ruots. fiskal). Sana v. johtuu
latinalaisesta sanasta fiscus, joka alkujaan oli
Rooman keisarien käsirahaston, sittemmin
valtion raha- ja kamarilaitoksen nimityksenä.
Viskaaleiksi nimitettiin ensin noitten rahastojen
hoitajia, mutta kun rikoksista maksettavat rahat
muodostuivat huomattavaksi valtiontuloksi,
siirtyi virkanimi v. niille valtion virkamiehille,
joitten tehtäväksi annettiin rikosten
syytteeseenpano ja sakkojen periminen kruunulle. V.
merkitsee nykyään virkamiestä, jonka tehtävänä
on joko syyttäjänä tai esittelijänä oikeudessa
myötävaikuttaa rikoksentekijän rangaistukseen
saattamiseen, ks. Kannev is kaali,
Kaupunginviskaali, Rajaviskaali,
Tullilaitos, Hovioikeus. E. H-s.
Viskari, il jänteisellä kelillä vanhemmalta
rautakaudelta miltei meidän päiviimme asti
käytetty pieni hevosenkenkä, jossa on yksi hokki ja
kaksi kavion varvasosaan lyötävää
kiinnitys-piikkiä. ’ U. T. S.
Viskatsa, pampaskaniini (Lagostomue
irichodactylus) on villaliiirien heimoon kuuluva,
kaniinin kokoinen jyrsijä, selkäpuolelta
mustanharmaa, alta valkea. Elää Etelä-Ameriikan
Pampasalueella Buenos Ayresista Patagoniaan.
Asustaa päivällä maahan kaivamissaan laajoissa
käytävissä, joista se pimeän tullen nousee maan
I>innalle ravintoa etsimään. Liha syötävää ja
nahka turkiksi kelpaavaa. P. R.
Viskeraalinen (ks. V i s c e r a), sisäelimiin
kuuluva, sisäelimien puoleinen j. n. e. — V i s k
e-raaliluusto (tai -rustosto), nielu- 1.
kidus-kaaristo, yhteinen nimitys niille selkärankaisten
tukirangon osille, jotka alkuaan esiintyvät
kidus-elimistön tukena, siis ruuansulatuskanavan
alkuosan ympärillä tavattavina parillisina kaarina
ja näitä yhdistävinä kappaleina. Niiden
myöhemmästä kehityksestä ks. Pääkallo, palsta
1270.
Viskin, ä y s k ä r i, puinen, käsipidäkkeellä
varustettu lusikkamainen astia, jolla vettä
heitetään veneestä. U. T. >
Viskoosi (lat. viscffsus = tahmea),
selluloosa-ksantogeenihapon natriumsuola, valmistetaan
liottamalla selluloosa (puuvilla tai kemiallista
tietä saatu puuselluloosa) natronlipeässä
parai-ten alhaisessa lämpötilassa, lisäämällä
tulokseen rikkihiiltä ja liuottamalla saatu
selluloosa-ksantogeeniliappo natronlipeään. V. on veteen
liukoinen mutta kovettuu vähitellen sarvimaiseksi,
liukenemattomaksi, läpikuultavaksi aineeksi. V :ia
käytetään ohuina levyinä lasin ja selluloidin
vastikkeena, apretuuri- ja tiivistysaineena,
paperi-liimauksessa, sarvi-, norsunluu- ja
selluloidi-esineiden jäljittelyyn, sekä ennen kaikkea
keinotekoisen silkin (ks. t.) valmistukseen. Tl7. W-o.
Viskosimetri, koje, millä määrätään nesteiden
viskositeetti (ks. t.). S. S.
Viskositeetti (lat. viscö’sus - tahmea),
nesteiden (öljyjen) sisäisen hankauksen
aiheuttama ominaisuus, joka esiintyy nesteiden
suurempana tai pienempänä liikkuvaisuutena. Mitä
suurempi v., sitä vaikeampiliikkeinen neste on.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
