Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Višera ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1399
Viskuri—Visnu
1400
V. määrätään yleisimmin Englerin
vis-kosimetrillä, antamalla yhtäsuurien
määrien eri nesteitä täydelleen samoissa olosuhteissa
kulkea pienen reijän läpi, jolloin tarkasti
määrätään tähän kuluva aika. Spesifinen v.
eli v.-l u k u on se luku, joka saadaan jakamalla
nesteen ulosvirtausaika sekunneissa vedelle
määrätyllä vastaavalla ajalla. V.-luku osoittaa siis,
kuinka monta kertaa vaikeampiliikkeinen neste
on veteen verrattuna. — V.-luvun määräyksellä
on tärkeä tehtävä esim. mineraali- ja
kasviöljy-sekä lakkateollisuudessa. W. W-o. -
Viskuri 1. viskuukone,
viljanpuhdistuk-seen käytetty kone. ks. Viljan puhdistus
ja lajittelu.
Viskuukone ks. Viljan puhdistus ja
lajittelu.
Visky ks. W h i s k y.
Vislok, joki Galitsiassa, lähtee Itä-Beskideiltä,
virtaa luoteeseen, koilliseen ja itään, laskien
Saniin Jaroslaun alapuolella; n. 150 km. V:n
laaksossa oli keväällä 1915 kiivaita taisteluja
saksalais-itävaltalaisten ja venäläisten välillä.
Vis major [-&■] (lat. vis = voima, ja major =
suurempi) ks. Force, Pakkotila ja
Ylivoimainen tapahtuma.
Wismar, satamakaupunki Saksassa,
Mecklen-burg-Sch\verinin suurherttuakunnassa, W.-lahden
rannalla ja rautatien piiätekolidassa; 24,378 as.
(1910). — W. oli keskiajalla tärkeä
kauppakaupunki, kuuluen Hansa-liittoon. Tästä
loistokaudesta ovat vielä muistoina monet vanhanaikaiset
yksityistalot ja lukuisat suurenmoiset yleiset
rakennukset. Näistä ovat huomattavimmat:
gootti-laistyylinen, 80 m korkealla tornilla varustettu
Maarian-kirkko (14:nneltä vuosis.) ; Yrjön kirkko
(14:nneltä vuosis.); Nikolain-kirkko (1381-1460,
vanhoja seinämaalauksia) ; raatihuone; ,,vanha
koulu" (goottilaistyylinen rakennus 12:nnelta
vuosis., nyk. muinaismuistomuseona) ; it.
rene-sanssityyliin rakennettu ruhtinaallinen linna
(16:nnelta vuosis.). — Useita oppilaitoksia, tekn.
koulu, teollisuuskoulu. — Vilkas kauppa.
Teollisuus varsin huomattava; valimoita, kone-,
asfaltti-, sokeri- y. m. tehtaita. Satamassa
selvitettiin 1913 kaikkiaan 304,835 netto rek.-ton.
aluksia.— W. sai kaupunginoikeudet 12:nnella vuosis.,
liittyi Hansa-liittoon ja kävi muiden
Hansa-kaupunkien kanssa useita sotia Tanskaa vastaan.
Westfalenin rauhassa 1648 W. ympäristöineen
joutui Ruotsille. V. 1803 Ruotsi panttasi alueen
Meeklenburg-Schwerinille oikeudella 100 vuoden
kuluessa saada lunastaa se takaisin. V. 1903
Ruotsi luopui kaikista vaatimuksistaan W:iin.
K-o n-n.
Vismutti (lat. bismulhum), kem. alkuaine,
metalli. Kem. merkki Bi. At.-p. 208. Sen keksi
Basilius Valentinus 1450. V. esiintyy luonnossa
useasti vapaana, esim. Kaliforniassa, Meksikossa,
Boliviassa, Perussa, Brasiliassa y. m.
Yhdistyneenä muihin alkuaineisiin, esim. happeen ja
rikkiin, o?i sitii v.-hohteena (ks. t.), v.-okrana (ks. t.).
tetradymiittinä y. m. Sitä on myös vähäsen
lyijy- ja hopeamalmien seassa. V. erotetaan
kivennäisistä sulattamalla rautalevyillä. Rikkimalmit
pasutetaan ja tulos pelkistetään hiilellä tai
raudalla. Kostean menetelmän mukaan uutetaan
hienoksi jauhettu v.-malmi haalealla suolahapolla ja
liuoksesta saostetaan vedellä v.-oksykloridia, joka
sitten pelkistetään kalkilla ja puuhiilellä.
Metallinen v. on hauras, punertavanharmaa, kiiltävä
kiteinen aine. Om.-p. 9,8. Sulamisp. 268° C. Ilmassa
kuumennettuna se palaa sinertävällä liekillä
v.-o k s i d i k s i, Bi203, joka on keltainen,
hehkutettaessa punanruskeaksi nesteeksi sulava jauhe.
Sitä saadaan myös v.-nitraattia kuumentamalla.
Käytetään posliinia ja lasia maalattaessa. V.
kuuluu typpiryhmän alkuaineihin; ei kuitenkaan
muodosta mitään vety-yhdistystä, kuten nämä.
V.-suolaliuoksiin lisättäessä natronlipeätä saostuu
v.-li ydroksidia, Bi (OH)3. V.-k 1 o r i d i a,
BiCla, saadaan m. m. kuumentamalla v:ia
kloorissa. Valkoinen kiteinen aine, jonka vesi
muuttaa v.-oksykloridiksi 1.
vismutyliklori-d i k s i, BiOCl; sitä käytetään m. m. maaleissa.
Jodin kanssa v. muodostaa v.-jodidin BiJs, ja
vismutvlijodidin BiOJ, jota käytetään m. m.
antiseptisenä haavoihin. Kalium -v. - jodidi on
hyvä alkaloidireagenssi. Rikin kera v. muodostaa
v. - s u 1 f i d i n, BisSs. Hyvin tärkeä v.-yhdistys
on v.-n i t r a a 11 i, Bi(N03)3. 5H2C, jota
saadaan liuottamalla v:ia typpihapossa. Tämä
hajaantuu vedessä liuotettuna emäksiseksi
v.-n itraatiksi, jota jo LGmery 1681 valmisti
nimellä Magislerium Bismuthi. Sitä käytettiin
aluksi ihojauhona ja sittemmin 1786 alettiin sitä
käyttää lääkkeenä. Tämä ja useat muutkin
v.-preparaatit ovat tärkeitä lääkeaineita. Sellaisia
ovat dermatoli 1. emäksinen gallushappoinen
v., xeroformi, y. m. — V:n koko vuosituotanto
on n. 20-30 tonnia, josta suurin osa saadaan
Saksista. 8. S.
Vismuttihohde, bismutiitti, mineraali, Bi2S3.
v.-trisulfidi, lyijynharmaa aine, jota on m. m.
Erzgebirgessä, Boliviassa, Cormvallissa y. m.
Sisältää n. 81 % vismuttia. 8. S.
Vismuttihydraatti ks. Vismutt i.
Vismuttilejeeringit. Vismutti muodostaa
useiden metallien, etenkin lyijyn ja tinan kanssa,
helposti sulavia lejeerinkejä. Sellaisia ovat m. m.
Rosen metalli (vismuttia 2, lyijyä 7, tinaa
1 osa, sulamisp. 93,75 °C), Newtonin metalli
(vismuttia 8, lyijyä 5, tinaa 3 osaa, sulamisp.
94,50 C), Woodin metalli (vismuttia 15,
lyijyä 8, tinaa 3, kadmiumia 3 osaa, sulamisp. 68° C),
vismuttipronssi (vismuttia 1, nikkeliä 24,
vaskea 25 ja antimonia 50 osaa), y. m. 8. S.
Visniuttiokra, bismiitti, mineraali,
pääasiallisesti vismuttioksidia, Bi203. Tavataan m. m.
Boliviassa ja Erzgebirgessä. 8. S.
Vismuttipronssi ks.
Vismuttilejeeringit.
Vismuttisulfidi ks. Vismutt i.
Vismuttisuolat ks. Vismutt i.
Vismuttitrioksidi ks. Vismutti.
Visne-Volotsok ks. V v s n i j-V oi o t sek.
Visniowiecki, Michael ks. Mikael,
Puolan kuningas.
Visnu, int. jumaluusolento. V:sta kerrotaan
vanhimmissa runoissa, että hän kolmella askeleella
astui yli taivaan, mikä viittaa aurinkoon.
Myöhemmässä hindulaisuudessa V. kohosi
pääjuma-laksi ja hänen olemuksensa yhtyi Ivrisnaan
(ks. t.), jonka selitettiin olevan hänen
inkarnatsio-ninsa. Tarustossa luetellaan useita V:n
inkar-natsioneja: kääpiönä, kalana, joka pelasti Manun
vedenpaisumuksesta, kilpikonnana, metsäkarjuna,
jalopeurana j. n. e. V:n tärkeimmät inkarnatsio-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
