Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Voikukka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1445
Voikukka—Voimain yhdistäminen ja erottaminen
1446
Voikukka.
oli sen rannalla Haminan kauppiaitten omistama
salia. — 2. Rautatieasema (V 1.) Savon
radalla, Hillosensalmen ja Mouliun pysäkkien
viilillä, lähellä ylempänä mainittua koskea, 50 km
Kouvolasta, 63 Mikkeliin; etäisyys Helsingistä
•242 km. L. H-nen.
Voikukka (Taraxacum), mykerökukkaisiin
kuuluva keskikokoinen ruoho, jolla on suuret
keltakukkaiset mykeröt
onttojen vanojen
päissä. Kapeahkot, eri
määrässä halkoiset t. jakoi
-set lehdet sijaitsevat
ruusukkeessa.
Pähkylöissä pitkävartinen
hapsiliaiven. Kasvi
runsaasti
maitonestei-nen. Ainoa
meikäläinen laji on
tavaili-n e n v. (T. officinale),
joka kasvaa yleisenä
kautta maan pihoilla,
teiden varsilla ja
viljelysmailla, varsinkin
vanhemmilla
heinäpelloilla, harvemmin
lehdoissa ja rannoilla. Se
on viime aikoina jaettu
lehtimuodon, lehtien,
kukkien ja pähkyläin värin, kehtosuomujen
laadun ja asennon, kasvin karvaisuusmäärän y. m.
perusteella lukuisiin pikkulajeihin, joita meilläkin
jo on erotettu n. 150; monet näistä ovat varmaan
,,hyviä" lajeja. V:n nuoria vaalistettuja lehtiä
käytetään Keski-Euroopassa, varsinkin Ranskassa,
suuria määrin salaatiksi; esim. kaniinien ruoaksi
lehdet myös ovat hyvin suositeltavia. Juurista
(vahva pääjuuri) saadaan hyvää kahvinlisäkettä.
K. L.
Voikymmenys ks. Kymmenykset ja
Papiston palkkaus.
Voilä [vualä’j (ransk.), kas tuossa! — V oi 1 ä
tout [ tu’], kas tuossa kaikki, siinä koko asia.
Voilokki (ven. vojlok) on paksu, pehmeä,
huopa-mainen villakangas, jota käytetään hevosloimeksi;
tällä nimellä tunnetaan myös puolipaksu
vanutettu huopa, jota käytetään monissa paikoin
peh-inike- tai eristyskerroksena. E. J. 8.
Voima, syy, joka aiheuttaa kappaleen
nopeuden muutoksen suuntaan tai suuruuteen nähden.
Tämä v:n määritelmä on Galilein esittämä (1602)
ja läheisessä yhteydessä jatkavaisuuden (ks. t.)
lain kanssa. Newton lausuu v.-käsitteen
määrittelevän luonnonlain seuraavaan tapaan:
,,Jokainen kappale pysyttää lepotilansa tai
tasaisen suoraviivaisen liikkeensä, elleivät ulkonaiset
v:t pakota sitä tilannettaan muuttamaan." Jos
nopeuden muutos aikayksikössä I. kiilityväisyys
n sekä kappaleen massa m tunnetaan, niin
voidaan, yksikköjä sopivalla tavalla valitsemalla, v: n
suuruus f k) laskea kaavasta: k = m. a. (Liikkeessä
jossa nopeus muuttuu epätasaisesti hetkestä
toiseen, saadaan kiihtyväisyys tietyssä
silmänräpäyksessä, kun määrätään nopeuden ajassa dt
tapahtuvan muutoksen dv ja dt:n osamäärä -j, ajan dt
rajattomasti vähetessä.) V. pyrkii, kuten edellisestä
selviää, aina antamaan kappaleelle (v:n
suuruuteen verrannollisen) kiihtyväisyyden. positiivisen
tai negatiivisen sitä mukaa, onko v.
samansuuntainen vai vastaissuuntainen liikkeeseen nähden.
V:ien vaikutukset kappaleeseen voivat kumota
toisensa., eivätkä silloin aikaansaa minkäänlaista
muutosta sen lepo- tai liiketilassa. Siten esim.
pöydällä lepäävä kappale pysyy levossa, vaikkakin
painovoima siihen vaikuttaa, sentähden, että
pöydän yhtäsuuri ja vastaissuuntainen vastustus
kumoaa painovoiman vaikutuksen. Ajopelin
tasaisen liikkeen ylläpitämiseksi vaakasuoralla
maantiellä kulunut hevosen voima menee kitkan
voittamiseksi. Olemme tottuneet asettamaan v:n ja
liikekäsitteet läheiseen yhteyteen keskenään, kun
jokapäiväinen kokemuksemme osoittaa, että
saatamme lihas-v :iamme välillisesti tai välittömästi
käyttämällä panna kappaleet liikkeelle.
A"na-lcgiapäätännöllä teemme johtopäätöksen, että
liikkeen aikaansaamiseksi yleensä aina tarvitaan
v:aa. Lihas-v., höyrykonevoima y. m. sellaiset
v :t. vaikuttavat ainoastaan kosketuksella, mutta
on v:ia, kuten taivaankappaleiden väliset,
sähköjä magneettiset V:t, n. s. k a u k o-v :t, joiden
teho ylettyy matkan päähän ilman näkyväisen
aineen välitystä. Newton in olettamus kaukovai
kutuksesta on tullut viime aikoina kovasti
järkytetyksi sen jälkeen, kuin Hertz kokeiluillaan
varmensi, että sähköstaattiset ja magneettiset v: t
etenevät aallontapaisesti (eetterissä) ja että
etenemiseen kuluu aikaa. Tämä tosiasia tekee
luultavaksi, ettei gravitatsionikaan (ks. t.) ole mikään
välittömästi tapahtuva kaukovaikutus. — V. on
kaikin puolin tunnettu, jos tiedetään piste, johon
sen vaikutus kohdistuu, n. s. vaikutuspiste,
sekä v:n suuruus ja suunta. Mekaniikassa
esitetään v:n suuruutta graafillisesti janalla ja
suuntaa janan päätepisteeseen piirretyllä
nuolen-kärjellä. Janan toinen päätepiste on
vaikutus-piste. V.-y ksiköstä ks. M i 11 a. ks.
Voimain yhdistäminen ja erottaminen.
U. S: ra.
Voimaanpanoasetus 1.
voimaanpanolaki, lakiin tai asetukseen liittyvä pienempi
lainsäädäntöteos, joka sisältää määräyksiä lain
tai asetuksen voimaanastumispäivästä sekä
välittäviä säännöksiä uuden lain tai asetuksen
ja vanhemman lainsäädännön keskinäisistä
suhteista. Usein on v:een sen ohessa otettu varsin
tärkeitä lainsäädöksiä, jotka järjestävät uuden
lain tai asetuksen alaan kuuluvia, mutta itse
laissa säännöstelemättä jätettyjä oikeussuhteita.
E. H-s.
Voimailu ks. Urheilu.
Voimainsuunnikas ks. Voimain
yhdistäminen ja erottaminen.
Voimain yhdistäminen ja erottaminen.
Kahden tai useamman samaan pisteeseen vaikuttavan
voiman sijasta voidaan asettaa yksi ainoa voima,
resultantti, joka tekee saman vaikutuksen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
