Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Voimistelutelineitä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
459
väli 85 ja puolaiu viili 1 12 cm), tikapuut
(6 ä 7 m pitkät, lait: iiden poikkileikkaus
10x4 cm, ulkosivut vii: Letut alas-sisäänpäin,
sisäleveys 35 cm, puolaiu li 25 cm, puolain
läpimitta 3 cm), t a n k o 1. r e ie k i (2 m pitkä, 28 ä 33
mm:n läpimitta; korotettava), riipputanko
1. trapetsi, kohontapuu (pituus
olosuhteiden mukaan, poikkileikkaus 10x5 cm) ja
renkaat (halkaisija n. 20 cm, renkaan paksuus
läpi-mitaten n. 20 mm; korotettavat).
Nojaharjoitus-telineitä ovat nojapuut (mieluimmin tarpeen
mukaan korotettavat ja levitettävät, 3 m pitkät,
aisain poikkileikkauskuvio munan muotoinen;
kiinteiden nojapuiden sisäleveys 40 ä 45 cm),
hevonen (160 ä 170 cm pitkä, 35 ä 40 cm leveä,
satulan sisäleveys 42 cm, kaarien läpimitta n. 30
mm; nahkaLla päällystetty, korotettava).
Hyppy-harjoitustelineitä: hyppyarkku 1. plintti
(140 c>m pitkä, 40 cm leveä, korotettava), pukki
(60 ä 70 cm pitkä, 35 leveä, korotettava),
hyppy-telineet (varustetut risti]alalla ja
senttiastei-kolla), ry nnäkkösilta (koko: 210X75X4,5
cm) ja ponnistuslauta (sekä tavallinen että
kimmoava). Lisäksi on tasapaino- y. m.
harjoituksia varten yhdistetty punnerrufpuu ja
penkki. Yleensä telineiden tulee olla lujat ja
vakavat, mutta samalla helposti kuljetettavat;
kaikki särmät ja muut ulkonemat ovat
pyöristettävät voimistelijain loukkaantumisen
ehkäisemiseksi. — vrt. Voimistelu välineet.
[Viktor Heikel, „Gymnastikens teori" (2:nen pain.
1015, suom. 1916) ; E. Kregenow und W. Samel,
,,Gerätkunde fiir Turnlehrer und Turnvereine"
(1911).] Kl. U. S.
Voimisteluvälineet, voimisteluliikkeiden
vaikutuksen lisäämiseksi käsissä pidettäviä ja
näiden varassa liikuteltavia,
tarkoituksenmukaisesti valmistettuja esineitä (vrt.
Voimistelu-telineet). Tavallisimpia v:itä ovat rauta- ia
puusauva, käsipunnukset, punnussauva,
puunuijat ja nostopainot. V:inä voidaan myös käyttää
lyömämiekkaa, kivääriä t. m. s., jolloin
varsinaiseen voimisteluharjoitukseen liittyy myöskin
käytännöllinen taitavuusharjoitus. Kl. U. S.
Voinvienti ks. Meijeriliike, Voi.
Voinvientiosuusliike Valio r. 1., Suomen
osuusmeijerien keskusliike. Liike perustettiin
heinäk. 4 p:nä 1905, sai säännöilleen vahvistuksen
elok. 5 p :nä ja merkittiin kaupparekisteriin syysk.
13 p:nä sam. v. Liikkeen kotipaikka on Hangon
kaupunki. Ensi kädessä Valio on
osuustoiminnallinen voiliike, jonka tarkoituksena on myydä
jäsenmeijeriensä valmistama voi. V. asetti
päämääräkseen tehdä maamme voikauppa
rehelliseksi ja kaikenlaisista noteeraushuijauksista
riippumattomaksi sekä säästää karjanomistajille
ne voitot, jotka aikaisemmin olivat joutuneet
heidän pyrinnöilleen vieraitten henkilöitten haltuun.
Myöhemmin V. on ryhtynyt harjoittamaan myfis
juusto-, maito- ja munakauppaa. Alkuvuosina V.,
nimensä mukaisesti, oli ainoastaan vientiliike,
harjoittaen voinvientiä ulkomaille, mutta 1909 se
rupesi harjoittamaan vähittäiskauppaa
Helsingissä, perustaen sitä varten haaraliikkeen.
Sittemmin se on perustanut samanlaisia
haarakonttoreita Turkuun, Viipuriin, Vaasaan ja
Pietariin. Liiketoimintansa ohella V. pyrkii
kohottamaan jäsenmeijeriensä tuotteiden laatua ja
meijerien toimihenkilöiden ammattitaitoa, maksamalla
1460
tuotteista niiden laadun mukaan, panemalla
toimeen n. s. voinarvostelukursseja, joilla V:n
jäsen-meijerien edustajia perehdytetään haitallisimpiin
voivikoihin, niiden syihin ja keinoihin niiden
poistamiseksi sekä pidetään esitelmiä
meijeritalouden, osuustoiminnan ja kauppatoiminnan eri
aloilta, julkaisemalla meijeriammattialaa
käsittelevää kirjallisuutta sekä ,,Karjantuote" nimistä
maitotalouslehteä, antamalla meijeristeille ja
osuusmeijerien isännötsijöilie apurahoja
ammattl-tietojensa kehittämistä varten sekä kotimaassa
että ulkomailla, antamalla apurahoja
osuustoiminnallisille järjestöille osuustoiminnallista
valistustyötä varten y. m. Viime vuosina V. on
sitäpaitsi perustanut kolme juustonharjoittelulaitosta
juustonvalmistukseen pystyvien meijeristien
kaarittamista varten sekä kemiallisbakteriologisen
laboratorin, joka panee toimeen meijeritalouden
ja meijeritekniikan alalle kuuluvia tieteellisiä
tutkimuksia sekä muutenkin toimii meijeriväen
ammattisivistyksen kohottamiseksi.
V:n jäseniksi pääsevät vain sellaiset
osuus-ja osuustoimintaperiaatteiden mukaan toimivat
yhtiömeijerit, jotka valmistavat ensiluokan voita.
Johtokunnan harkinnan mukaan voivat kuitenkin
jäseniksi päästä sellaisetkin meijerit, joilla ei
vielä ole ajanmukaista koneistoa, mutta jotka
muuten ovat osoittaneet valmistavansa hyvää
voita. Osuuksia tulee kunkin jäsenmeijerin ottaa
valmistusmääränsä mukaan. Osuusmaksu on 100
mk. osuudelta ja lisämaksuvelvollisuus 500 mk.
osuutta kohti. Vuosivoitosta siirretään ensin
vähintään 20 % vararahastoon, kunnes tämä
nousee 1 milj. markkaan, ja vähintään 20 %
käyttörahastoon, jonka varoja käytetään,
noudattamalla osuuskunnan kokouksen vahvistamia yleisiä
määräyksiä, liikkeen toiminnan varmentamiseksi
ja sen tarkoituksen edistämiseksi tarvittavien
satunnaisten menojen suorittamiseksi. Tämän
jälkeen suoritetaan vuosivoitosta 6 % :n korko
jäsenten osuusmaksuille sekä loppu jaetaan
meijerituotteiden lähettäjille näiden tuotteistaan
saaman rahamäärän mukaan. Liikettä hoitaa
10-iniehinen jäsenmeijerien edustajien valitsema
hallintoneuvosto sekä hallintoneuvoston asettama
3-miehinen johtokunta.
V:n 1917 lopussa oli V:n jäsenmäärä 278 ja
jäsenten ottamien osuuksien luku 875. V:n
myynti teki sanottuna vuonna n. 50,000,000 mk.
ja vuosivoitto Smk. 839,626: 06. Kun tästä
voitosta oli tehty sääntöjen määräämät siirrot
rahastoihin, tekivät Valion rahastot yhteensä
Smk. 2,177,446: 25, josta määrästä Smk. 437,500:—
oli jäsenten lisämaksusitoumuksia. vrt.
Osuusmeijeri ja Osuustoiminta, joiden
kohdalla myös mainittu kirjallisuutta. O. K:nen.
Voionmaa, Gotlannin vanha suom. nimitys,
jota vielä käytetään herra Martin ja Ljungo
Tuomaanpojan lainsuomennoksissa. Viron kielessä on
sitä vastaava O j a m a a. Samaa alkuperää on
varmaankin myös muinaisrunoissamme
esiintyvät sanat Vuojela ja vuojalainen. Se
merkitys mikä V :11a keskia jalla oli
länsisuomalaisten heimojen kaupankäynnille, selittää
riittävästi omakielisen nimityksen olemassaolon, samalla
kuin se puolestaan taas on mieltäkiinnittävänä
todistuksena tuosta kaupasta. [Hist. Arkisto XX.
Pöytäk. s. 48-50.] K. G.
Voionmaa (alk. W a 11 i n), K a a r 1 e V ä i n ö
Voimisteluvälineet—Voionmaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
