Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Worcester ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1499
Worms—Vorokki
1500
vuosis.). Nahka-, kone-, verkatehtaita,
karnpa-lankakehräämöitä, myllyjä, olutpanimoita.
viininvalmistusta. Kauppa (nahkaa, viiniä, viljaa,
puutavaroita y. m.) vilkas. Satamassa 1913
lastattiin 61,121 ton. ja purettiin 194,073 ton.
tavaroita. —• W., muinaisajan Borbc tomagus, oli jo
Kooman vallan aikana piispanistuimena ja tuli
5: imellä vuosis. Burgundin pääkaupungiksi.
Paavin ja keisarin välillä 11 :nnellä vuosis.
syntyneessä investituurariidassa W. asettui
jälkimäinen puolelle ja sai tästä 1074 vapaakaupungin
oikeudet. Riita päättyi vasta 1122 W: n
konkor-daattiin. Laaja kauppa edisti suuresti W:n
kehitystä; 14:nnen vuosis. alussa sen
asukasmäärä oli 60,000, ja vielä uskonpuhdistuksen
aikana se oli Saksan rikkaimpia kaupunkeja.
VV :ssa pidetyistä useista valtiopäivistä ovat
tärkeimmät v:n 1495, joilla yleinen, ikuinen
maan-rauha julistettiin, ja jo mainitut v:n 1521.
[Boos, ..Geschichte der rheiuischeu Städtekultur
mit besonderer Beriicksichtigung der Stadt, W."
(1896-1901).] J. G. G-ö.
Worms, li f n ^ (-. 1869), ransk. sosiologi, v :sta
1893 ,.Institut international de soc-iologie"
laitoksen pääsihteeri; teoksia: „La morale de Spinoza"
(1892), „Les thöories modernes de la criminalitG"
(1894), ,,La science et l’art en öconomie politique"
(1896), „Organisme et societe" (1896),
philosophie des sciences sociales" (1903-07) ; toimittaa
v:sta 1893 aikakauslehteä ,,Revue international
de soeiologie" ja v:sta 1896 sarjaa ,.Bibliotheque
-ocio’ogique international".
Vormsi (ruots. Ormsö, saks. Worms), saari
Itämeressä, Viron länsirannikosta 1,5 km leveän
salmen erottama, Haapsalun-lahden
pohjoispuolella; 94 km-’. — V. on kauttaaltaan alavaa
tasankoa; rannikon edustalla monessa kohden,
eritoten pohjoisessa, merenkulkua vaikeuttavia
matalikoita. Saaren länsiosa on metsän peitossa.
Asukkaat (n. 2,500) suurimmaksi osaksi
ruotsalaisia, luterinuskoisia. Tärkeimmät elinkeinot:
maanviljelys, karjanhoito, metsätalous.
Melkoisessa määrässä harjoitetaan myös merenkulkua
ja kalastusta. J. G. G-ö.
Wormsin edikti, keisari Kaarle V:n ja
Saksan valtiosäätyjeu toukok. 25 p. 1521 antama
julistus, jolla Luther julistettiin kerettiläisenä
valtion kiroukseen, hänen puoluelaisensa
määrättiin vangittaviksi, heidän omaisuutensa
takavarikoitavaksi ja hänen kirjojaan kiellettiin
levittämästä. E. K-a.
Vorna, V o r n a n silta, silta Pielisjärven
pitäjässä Jauhiaisten salmessa, Vuonislahden
luona: siinä torjuivat karjalaiset Tiaisen ja
Steniuksen johdolla venäläisen joukko-osaston
rynnäkön 9 p. syysk. 1808, uudistaen voittonsa
kaksi päivää myöhemmin Jauhiaisten talon luona.
Vornanen, suomenkar jalainen
(kreikanuskoi-ueu) runolaulaja- ja metsästäjäsuku Korpiselän
Tolvajärveltä. Suvun sanotaan tulleen
Ilomantsista ,.suuren sodan aikana", jolloin kolme
siihen kuuluvaa veljestä asettui Tolvajärven saareen
asumaan. Kuuluisin aikaisemmista Vornasista
oli K a s s a n a, jonka kerrotaan käyneen aina
Tuli-Lapissa asti tietoja ja taitoja oppimassa.
1. Iivana K a s s a n a n p o i k a (1791-1868),
runonlaulaja, jonka runoja Julius Krohn pitää
sekä luvultaan runsaina että muodoltaan
täyte-l.iisinä. Ennen Krohnia kirjoitti hänen runojaan
muistiin Europseus, jota. tietä niitä lienee
joutunut jokunen piirre Kalevalaankin.— 2-3. An ui
ja Pedri, edellisen lapsia (edell. 1820-1901,
jälkim. 1831-1907). Auni, jota ovat laulattaneet
monet runonkerääjät, oli etenkin nuorempana
taitava runonlaulaja, vetäen vertoja Suomen
Karjalan runoalueen eteläisen osan parhaille laulajille.
— Pedri taisi enimmäkseen loitsuja, joista ei
viime aikoihin asti paljoa tiedetty, mutta joita
hän kävi sitten m. m. Turun Kalevalajuhlissa
1906 esittämässä suurelle yleisölle. — 4. lgnoi
(1829-89), kuuluisa metsämies, joka kaikkiaan am
pui n. 70 karhua, n. 400 ilvestä, kymmenkunnan
sutta ja suuret määrät hirviä ja peuroja,
pienempää riistaa mainitsematta. Talvella 1881 hän
poikiensa Pedrin ja Jyrin kera Suomen senaatin
kohoit uksesta kaukana Länsi-Suomen pitäjissä
ahdisteli ilveksiä ja susia, joiden liikunnat olivat,
siellä muodostu n eet aivan maanvaivaksi.
Onnistuneesta matkastaan hän sai, vaikka erinäisten
hankaluuksien jälkeen, erikoisen
valtionpalkinnon. Kivennavan pitäjässä hän sai kerran olla
johtamassa keisarillista karhunmetsästystä. 42
talvena tämä ripeä ja uupumaton urho liiih
teli salon rauhanhäiritsi jäin jälillä ja saavutti
tu’okseu, jota tuskin lienee saavuttanut yksikään
muu maassamme. [O. A. Forsström. ..Kuvia
Raja-Karjalasta" (1894); Eliel Vartiainen,
„Muis-telmia karhunkaatomatkoilta"’ (1907), sama.
..Kar jalaisia metsämiehiä" (Karjalan kirja, 1910);
Jae Ahrenberg, ..lgnoi Vornanen" („Människor
som iag känt").] I-o H-nen.
Vornedskab (tansk. rorned = toisen suojassa
oleva), lievempi maaorjuus, joka 15:nnen vuoeis.
keskipaikoilta pääsi valtaan eräillä Tanskan
saa-rilla: Sjasllandissa, Lollandissa, F ahterissa,
Mee-nissa ja Bognssa, ja joka esiintyi siinä muodossa,
etlä tällä n. s. sjtcllandilaisella oikeusalueella
tilojen miespuolinen talonpoikaisväestö ei saanut
muuttaa syntymäseudultaan ilman isännän
suostumusta ja oli velvollinen ottamaan hoitoonsa hai
-tiattomau vuokratalon tai yleensä asunnolla
varustettua maata. Usein v:ia väärinkäytettiin
siten, että isäntä piti oikeutenaan myydä tai
antaa pois joutilaita talonpoikia vasten näiden
tahtoa, kunnes tämä tapa kiellettiin laisia. Pää
vaikuttimena v:n toimeenpanemiseen 011 o’lnl
halu saada autiotilat viljellyiksi. V.
lakkautettiin 1702. N. 30 vuotta myöhemmin saatettiin
voimaan s t a v 11 s b a a 11 d
(ks. t.), joka
muutamissa suhteissa oli
kovempi kuin v. [J.
Steen-strup. ..V. hos den danske
bonde", llist. Tidsskr.
V, 6.] .1. F.
Vorokki (ven. vorot).
pystysuoralla akselilla va
rustettu, vivulla
pyöritettävä. tavallisesti puusta
tehty vintturi, jota
käytetään puutavaran
kuljetuksessa. nimittäin lii
liattaessa ponttuilla
kehä-lauttoja y. 111. joko ihmis
tai hevosvoimaa käyt
tiien virrattomilla
vesis-„ . . , . o • tönosilla. N* :t ovat 4 . ti
Pohjolainen 6-snpinen ............,
vorokki. ,al 8-siipisia (vrt. kuvasi .
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
