Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Voronež ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1502
1481 Vostokov—Votjaakin kieli ja ki
rjallisuus 1506
1506
Akselit tehdään joko kuusenjuurikkaista, jotka
naulataan tai sidotaan ponttuuseen. yläpään
ollessa vapaan, tai sitten ovat akselit
kiinnitetyt kuminastakin päästään, jolloin alapää 011
varustettu ponttuussa olevaan rautaiseen hylsyyn
sopivalla tapilla, yläpään ollessa kiinnitetty
renkaalla niskahirteen. Tämä on molemmista päistä
tuettu, patsaiden ja vitaposkien varassa, noiu
2 111:ix korkeudella ponttuusta, niin että vipua
vääntävät miehet tai sitä vetävä hevonen
mahtuvat kulkemaan niskahirren alatse (ks. L a u
t-t a u s). E. J. K.
Voronez /-j •&-]. 1. Joki Keski-Venäjällä,
Donin lisäjoki vas., alkaa Lesnoj V. ja Poljnyj V.
nimisistä lähdejoista, jotka yhtyvät Tambovin
kuvern.. Kozlovin lähistössä, ja joista edellinen
on 163 km pitkä, suuntautuu ensin länteen ja
luoteeseen, tekee sitten jyrkän mutkan
vasemmalle ja virtaa eteläistä ja etelä-louuaista
pääsuuntaa, laskien Voronezin kaupungin alapuolella
emäjokeensa; pituus, Lesnoj V. mukaan luettuna,
401 km, vesialue- 20,100 km2. Laakso leveä,
soinen; oik. ranta pitkin pituuttaan jyrkkä ja
korkea. Joki on ainoastaan uittoväyläksi soveltuva.
Lisäjoet (Alesnja, Ilovoj y. m.) vähäpätöiset. —
2. Kuvernementti (ven. Voronezskaja gubernija)
Ison-Venäjän eteläisimmässä osassa. Donin
ympärillä: 65,895 km2, 3,687,000 as. (1915), 60 kmMlä.
— Pinnanrakenteeltaan V. on itäpuoliskossaan
aallokasta tasankoa, länsiosassaan
kumpuisem-paa seutua. Rajana näiden alueiden välillä on
Donin laakso. Kuvernementin korkein huippu,
264 111 yi. merenp., 011 etelässä, Harkovan
kuvernementin rajalla. Mustamulta peittää 55 % V:ti
pinta-alasta. Yuoriperän muodostavat
suurimmaksi osaksi liitukauden kerrostumat;
pohjoisessa on devonin punaista hiekkakiveä ja paikoin
vanhoja graniitteja. Pääjoki 011 Don, joka
virtaa V:ssa 670 km:n matkan ja jonka
vesialueeseen kuvernementti kokonaisuudessaan kuuluu.
Vesiteitä 255 km, josta höyryaluksilla
kuljettavia 207 km. — Ilmasto selväpiirteisesti
mantereinen {V: 11 kaupungissa v:n keskilämpö -j-5,i°C,
tammikai —9,8° C, heinäk:n -|-20,i°C;
vuotuinen sademäärä koko kuvernementissa
keskimäärin 455 111111). Metsät peittävät vain 7,6 c/c
pinta-alasta. V:n eteläosassa 011 arokasvillisuus
vallalla. Eläimistö köyhä. — Asukkaista 1897 oli
kansallisuudeltaan venäläisiä 99,6 %,
uskontunnustukseltaan kreik.-katolisia 99.7
Lukutaitoisia oli sam. v. 16,3 %. — Maataloutta
harjoittaa 85,2 %, vuorityötä ja teollisuutta 5,8 %,
kauppaa ja liikennettä 2,»’% asukkaista. V. 011
Venäjän viljavimpia seutuja, ja pääelinkeino,
maanviljelys, tuottaa viljaa yli oman tarpeen.
Sato 1915: rukiita 987,000 ton.. vehniä 477,400
ton., ohria 149.800 ton., hirssiä 215,500 ton..
kauroja 340,000 ton., hiukan maissia, herneitä ja
virvilöitä 10,400 ton. sekä perunoita 640.800 ton.
Sitäpaitsi viljellään melkoisessa määrässä
pellavaa. hamppua ja sokerijuurikasta sekä jonkun
verran tupakkaa. Karjanhoito aroalueella
huomattava. Tunnettuja ovat V:n hevoset
(,,bitju-.ait") ja lampaat. V. 1915 V :ssa oli 600,778
hevosta, 825,145 nautaa. 1,425.116 lammasta ja
vuohta, 245,604 sikaa. Mehiläishoito on tärkeä
sivuelinkeino, 1910 myytiin V:ssa 2,300 ton.
hunajaa ja 189 ton. vahaa. — Vuorityö tuottaa
hiukan rautaa sekä tulenkestävää savea, kalkkia
ja rakennuskiveä. Tehdasteollisuus perustuu
maatalouden raaka-ainestuotantoon (suuria myllyjä,
sokeritehtaita, viinanpolttimoja y. 111.). Aksiisista
vapaan teollisuuden tuotantoarvo 35,7 milj. mk.,
työväestö 3,919 henkeä (1910). Aksiisin alaisissa
teollisuuslaitoksissa 1913 työskenteli 4,126
henkeä. — Rautateitä 1,313 km (1913). —
Kansakouluja 2,314 (oppilaita 198,100), keskikouluja 29
(opp. 10,677), ammatillisia keski- ja alempia
kouluja 21 (opp. 3,446), maataloudellinen
korkeakoulu (101 opp.), muita kouluja 50 (opp. 3,041,
1914). Sairaaloita 148, lääkäreitä 278
(1913).-V. jakautuu 12 piirikuntaan. Pääkaupunki V. 3.
Vai alueella asui aluksi
paimentolais-kansoja: 9:nnellä vuosis. kasaareja, sitten
petse-negejä, kumaaneja 1. polovtseja (11: imellä,
vuosis.) ja tataareja (13:unella vuosis.).
Venäläisten vaikutus alkoi 1300-luvulla. jolloin
Rjazanjin ruhtinaat valloittivat V:n pohjoisosan.
Uuden ajan alussa alue joutui kokonaisuudessaan
Moskovalle, mutta ven. asutuksen se sai vasta
18:nnella vuosis. Kuvernementtina v:sta 1824.
- 3. Edellämain. kuvernementin pääkaupunki,
V.-joen korkealla oik. rannalla, 8 km sen suusta,
rautatien varrella; 94,800 as. (1915). — 29
kirkkoa, joukossa protestanttinen ja
roomal.-katolinen, 3 luostaria, moskeia; kadettikoulu, 7 kyni.
naasia, 3 reaalikoulua, hengellinen seminaari,
viilskäriopisto: kuvernementinmuseo, kasvit,
puutarha, 7 kirjastoa. Muistopatsaat Pietari Suuren
ja V:ssa syntyneiden runoilijain Koljtsovin ja
Nikitinin kunniaksi. Rautavalimo, sokeritehdas,
2 tupakkatehdasta, viinapolttimoja,
olutpanimoja, isoja myllyjä. Kauppa (viljaa,
pellavansiemeniä, kasvirasvoja, villoja y. m.) erittäin
vilkas. V:n rautatieasemalla lastataan
vaunuihin vuosittain 11. 140,000 ton. tavaroita, josta
enemmän kuin 1/3 viljaa ja jauhoja. — V.
perustettiin 1586 rajavartiostoksi tataareja vastaan.
Pietari Suuri rakennutti sinne 1695 suuria
laivaveistämöjä, joilla rakennettiin ensimäiset
Mustanmeren sotalaivaston alukset. ./. G. G-ö.
Voronin [-r<7-], Mihail Stepanovits
(1838-1903), ven. kasvitieteilijä, tiedeakatemian
jäsen. V:u tutkimuksista, jotka etupäässä
koskivat erinäisten loissieuien kehityshistoriaa, ovat
tärkeimmät lie. jotka selvittivät
kaalireven-näisen (ks. t.) aiheuttajan ja useiden
Srleroti-nia-lajien (ks. K a s v i t a u d i t) kehitystä.
Viimemainittuihin tutkimuksiinsa V. kokosi tutki
-musaineksia osaksi Suomesta. ./. /. L.
Voronja, n. 150 km pitkä joki Kuollan
Lapissa, alkaa Lujaur-järvestä (82 kmL’), virtaa
pohjoista pääsuuntaa ja päättyy Gavrilovon
kala stajasii rt olan lähistössä Pohjois-Jäämereen.
Keskijuoksun varrella Voroninskin
lappalais-kylä.
Vorontsov [-o’f], ven. kreivillinen ja
ruhtinaallinen suku. 1. Mihail V. (1710-67),
hallitusmies. keisarinna Elisabetin suosikki, tuli 1744
varakansleriksi ja ulkoasiainministeriksi ja 1758.
kukistettuaan Bestuzevin, valtakunnankansleriksi;
menetti Katariina II: n noustua valtaistuimelle
vaikutusvaltansa.
2. Mihail V. (1782-1856). sotilas, otti osaa
v: 11 1812-14 sotaan, oli 1819-18 Ranskaan
jääneen ven. valtausarmeian päällikkönä; tuli 1823
Etelä-Venäjän kenraalikuvernööriksi ja 1844
käskynhaltiaksi K au k aasiaan, missä valloitti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
