Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Votjaakit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ir>n
Votjaakit
1512
Vjatkan kuvernementissa oli 103,4 %
(kuvernementin koko väestön kartunta oli 105,8 %) ja
Ivasaanin kuvernementissa 75,» % (koko väestön
kartunta 81,76 %) ; Permin, Ufau ja Samaran
v:n lukumäärästä 1835 v. Köppen ei anna tietoja.
Sivistysoloj a kuvaa jonkun verran
säätyjakoa koskeva ven. tilasto v :lta 1897:
perinnöllistä aatelia oli 7 h., persoonallista aatelia
5 h., hengellistä säätyä 13 h., pikkuporvareita
47 h., muut — 99,» % — talonpoikia.
Lukutaitoisia oli 10:tä v. vanhemmasta väestöstä:
miehistä 13,2 %. naisista 0.6 %. Alkeissivistystä
korkeampi sivistys oli (10:tä v. vanhemmista)
04 : Ilä (0,02 % :11a). — Uskonnoltaan
useimmat v. — 91,8 ’% — ainakin nimellisesti ovat
kristittyjä (kreik.-katolisia) : muhamettilaisia oli
v. 1897: 667 h. (0,i».%,), pakanoita 31,488 h.
(7.5%); viimemainituista asuu 20,920 Ufan,
6,092 Permin, 2,253 Kasaanin, 1,958 Vjatkan ja
264 Samaran kuvernementissa (itä-v. ovat siis
suurimmaksi osaksi pakanoita). Kristityistäkin
hyvin huomattava osa todellisuudessa edelleenkin
tunnustaa vanhaa, isiltä perittyä kansallista
uskontoa.
Ruumiillisiin ominaisuuksiin
nähden voidaan v:sta tehdä sellainen yleinen
huomio, että tataarien (ja baskiirien)
naapuruudessa enemmän aikaa eläneet etelä- ja itä-v. ovat
tummeaapia kuin pohjoisempana asuvat v., jotka
yleensä ovat vaaleaverisiä. Malievin huomioiden
mukaan oli Vjatkan kuvernementin Sarapulin
piirissä 100 miehestä 20:llä iho ruskea, muilla
vaalea; hiukset olivat enimmäkseen ruskeat,
19:llä punertavat. 2:11a mustat, 4: llä. harmaat;
parrankasvu puuttui 16:lta, oli heikko 36:11a,
vahva vain 12:11a; silmät olivat enimmäkseen
siniset (50 :llä) tai ruskeat (31:llä), 17:llä
harmaat, 2:11a vihreät; kasvot olivat yleensä
soikeat, otsa kapea ja matala, nenä enimmäkseen
suora; ruumiinrakenne usein vahva, tavallisesti
keskinkertainen; lihakset kohtalaisesti
kehittyneet, lihasvoima vähäinen; yläraajat alaraajoihin
verraten pitemmät kuin kaukaasialaisessa rodussa.
Eräitä tarkempia numeroita: kasvojen pituus
Kannelta soittava votjaakkityttö veljineen.
Itävotjaakkilainen kylä lso-Katsak, Ufan kuvernem.
(nenänjuuresta leuanpäähän) 116 mm (minimi
102, maksimi 138); otsan korkeus 61 mm (min.
40, max. 78) ; pääkallonindeksi 82 mm (min. 74,
max. 92) ; ruumiinpituus 1,620 mm (min. 1,510,
max. 1.790) ; rinnanympärys 890 mm (min. 785.
max. 970) ; yläraajan pituus 735 mm (miu. 690.
max. 830) ; alaraajan pituus 925 mm (min. 830.
max. 1,030). — V :n keskuudessa tapaa usein
kaunista kansaa, niin miehiä kuin naisiakin. —
Tavallisia tauteja ovat pasko (trakomi), horkka
(malaria) ja kuppa; kulkutaudeista esiintyvät
usein isorokko ja lavantauti.
Luonteeltaan v. enimmäkseen ovat
rauhaarakastavia, arvelevaisia. varovaisia.
Yot-jaakkilainen sananlasku sanookin: „tataari on
susi. venäläinen karhu, mutta votjaakki
peltopyy". Perheessä ei esiinny riitaa, sillä perheen
ja usein hyvinkin suuren perhekunnan päätä
totellaan ehdottomasti. Uskonnollisissa asioissa
v. ovat vakavia ja hartaita, olivatpa he sitten
pakanoita tai kristityitä. Työtä tehdään
uupumattomalla ahkeruudella; suurina juhlina
levähdetään, syödään ja juodaan perusteellisesti, ilman
riitaa ja kahnausta. Vieraanvaraisuus on yleinen.
Ven. virkamiesten taholta uhkaavat vaarat
torjutaan suurella yksimielisyydellä: jokainen
puolustaa toistaan, ilmiantoja ei tapahdu. Opin- ja
tiedonhalu 011 yleinen; kansakoulunopettajat ja
|>apit kiittävät yksimielisesti votjaakki-lasten
hyväoppisuutta.
V :ii taloudelliset olot ovat yleensä
varsin hyvät, koska maaperä yleensä 011
viljelykselle otollinen ja etenkin koska v. ovat
ahkeria ja hyviä maanviljelijöitä sekä lisäksi
erittäin säästäväisiä. Kuu Itä-Venäjällä esim.
vv. 1891-92 oli kova nälänhätä, olivat v. ainoa
sikäläinen kansa, jolla oli säästössä viljaa yli
omankin tarpeen. Varallisuus on yleensä
jotenkin tasamukaista, aivan köyhiä on vähän.
Tärkein elinkeino 011 maanviljelys
ja siihen sivuelinkeinona liittyvä karjanhoito.
V : 11 1897 virallisen tilaston mukaan v :sta 98.4 %
harjoitti maataloutta pääelinkeinonaan. Melkein
koko asuma-alueella maaperä 011 sopiva
maanviljelykselle, joskin parhaat maat ovat joutuneet
venäläisten ja tseremissien haltuun. Sen sijaan
votj. talonpoika omistaa keskimäärin enemmän
maata (11. 25 desjatinaa taloa kohtii kuin
venäläiset, tseremissit ja tataarit. Puutteellisesta
lannoituksesta huolimatta sato tav. on varsin hyvä.
Tärkeimmät siemenviljat ovat ruis, kaura. ohra.
tattari, speltti (1 riticum speltu) ja tavallinen vehnä.
Sitäpaitsi viljellään hamppua, pellavaa, humalaa
sekä kaikenlaisia vihanneksia, niinkuin herneitä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
