Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Votskaja pjatina ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1527
Wrangel—Vraz
1528
nen johtamiin ranskalaisiin voitti
Zusmarshause-nin luona keisarillis-baierilaisen sotajoukon; sai
sain. v. eron. Oli Westfalenin rauhan jälkeen
Pommerin kenraalikuvernöörinä, korotettiin 1651
Salmin kreiviksi, tuli 1655 Närken ja 1657
Up-lannin laamanniksi. W. otti osaa Puolan sotaan
Kaarle X:n aikana, esim. Varsovan tappeluun
1657. Sam. v. hän sodassa Tanskaa vastaan
valloitti Frederiksodden, kulki kuninkaan kanssa
Bel-tin salmien poikki mutta ei voinut estää
hollantilaista laivastoa yhtymästä tanskalaiseen
Juutinraumassa. Tuli 1657 valta-amiraaliksi, 1664
valtamarskiksi ja sotakollegin presidentiksi; kuului
Kaarle XI :n holhoojahallitukseen (1660-72).
V. 1675 W. nimitettiin ylipäälliköksi sodassa
Brandenburgia vastaan, mutta sairastui, ja
hänen poissaollessaan ruotsalaiset kärsivät
Fehrbel-linin tappion; tämän johdosta W:n täytyi erota
päällikkyydestään. — W. ei ollut Ban6rin eikä
Torstenssonin vertainen, mutta kuitenkin
kelvollinen ja toimekas päällikkö; valtio-toimiin
rauhanaikana hän sitävastoin ei ollut perehtynyt.
Hoitaessaan valtion sota-asioita hän rikastutti
myös itseään, ja sotasaalistaan y. m. saamiaan
rikkauksia hän käytti ylelliseen elämään ja
loisto-rakennuksiin (Skoklosterin linna ja W:n palatsi
Tukholmassa). [H. A. Karsten, ,,K. G. W. Hans
ungdomstid och första krigarbana" (1916).]
3. Didrik W. (1637-1706). kreivi, maaherra,
palveli ensin meriväessä sodissa Tanskaa ja
Hollantia vastaan 1650-luvulla ja kohosi 1670
ami-raaliluutnantiksi. Tuli 1674 Pohjanmaan
maalien aksi. jossa virassa hän varsinkin huolehti
>ot.a,’aitoksen järjestämistä sekä reduktsionin
toimeenpanoa. Maakuntakokouksessa Sälöisissä 1681
hän turhaan koetti taivuttaa talonpoikia
suostumaan ruotujakolaitokseen ; nämä tahtoivat entistä
sotaväenottoa säilytettäväksi (jäi Pohjanmaalla
voimaan v:een 1733). Kajaanin ja Paltamon
talonpoikain kanssa tuli erityinen puolustusta
koskeva sopimus toimeen. Meripuolustuksen W.
niinikään järjesti 1683 Turun ja Porin läänissä,
Ahvenanmaalla sekä Uudellamaalla. Lääninsä
taloudellista tilaa hän myös kohotti. V. 1685 W.
määrättiin Närken ja Vermlannin maaherraksi;
tuli 1693 kunink. neuvokseksi ja vuorikollegin
presidentiksi sekä kreiviksi.
4. Karl Henrik W. (1681-1755),
vapaaherra. soturi; otti osaa Kaarle XII:n
sotaretkiin. joutui vangiksi Pultavan tappelussa 1709
päästen vapaaksi vasta rauhan jälkeen, 1722;
oli 1722-32 Uudenmaan hevosrykmentin, Hämeen
rykmentin ja Uudenmaan rakuunarykmentin
everstinä ja tuli 1732 kenraalimajuriksi ja
Skarabor-gin rykmentin everstiksi 1739. Oli valtiollisilta,
mielipiteiltään maltillinen myssy-puoluelainen.
Määrättiin Venäjän sodassa 1741 sen 4.000
mielien suuruisen osaston päälliköksi, joka
sijoitettiin Marttilaan (Taavettiin). Täältä hän lähti
Lappeenrannan avuksi vastoin käskyä
odottamatta ylipäällikkönsä Buddenbrockin saapumista
ja kärsi 23 p. elok. perinpohjaisen tappion
Lappeenrannan luona, haavoittui sekä joutui
vangiksi. Osa suom. joukoista pakeni taistelusta,
mutta syytä o’i myös W:n johdossa, vaikka hän
osoittikin persoonallista urhoollisuutta. Tappiosta
lykättiin myöhemmin kaikki syy Buddenbrockin
niskoille. W. tuli 1743 kenraaliluutnantiksi, sain.
v. Närken ja Vermlannin rykmentin everstiksi,
otti eron 1748 ja nimitettiin 1754
sotamarsalkaksi.
5. Georg Gustaf W. (1728-95), Adina.liu
vapaaherra, sotilas, virkamies, edellisen poika,
toimi sotilaana, m. m. jonkun aikaa Ranskan
palveluksessa; tuli 1775 VVesterbotteuin maaherraksi
ja n. s. paloviinajolitokunnan jäseneksi. W.,
tunnettu nimellä viina-W., antoi Kustaa III :lic
neuvoja puloviiijakysymyksen järjestämiseksi ja
hänen ehdotuksestansa perustettiin, ei, niinkuin
Liljenerantz oli esittänyt, pieniä vuokralle
annettavia. polttimoita, vaan isoja kruununpolttimolta,
jotka kuitenkaan eivät sitten näyttäytyneet
edullisiksi. V. 1781 W. tuli Halmstadin läänin
maaherraksi, oli 1789-92 Ruotsin lähettiläänä Italian
hoveissa.
6. Carl Gustaf Otto Kristian W.
(s. 1839), kreivi, hippologi, kirjailija; otti itäv.
upseerina osaa Italian sotaan 1859, toimi
sittemmin kirjailijana ja sanomalehtimiehenä, W. 011
tullut tunnetuksi varsinkin hevoshoidon
harrastajana; julkaissut, paitsi matkamuistelmia „Frftn
civilisationens utkanter, skizzer fr&n
Balkan-lialfön" (1885), useita hevoshoitoa käsitteleviä
teoksia, 111. m. ,.Ungarns Pferdezucht in Wort.
und Bild" (1894-95), ,.Handbok för hästvänner"
(188.7-88).
Wrangel, Ferdinand von (1797-1870).
ven. amiraali ja napaseutujen tutkija, otti
1817-19 osaa Golovninin purjehdukseen
maapal-lcn ympäri, johti 1820-22 ja 1823-24
tutkimusmatkoja Koillis-Siperian rannikolle ja
Pohjoi>-Jäämerelle (vrt. W r a 11 g e 1 i n-m a a.) sekä
purjehti 1825-27 toistamiseen maapallon ympäri.
Loppuikänsä W. toimi korkeissa valtionviroissa
(111. 111. Venäjän-Ameriikan kenraalikuvernöörinä
1831-36). Hänen julkaisuistaan mainittakoon:
,,Reisen an den Nordkiisteu Sibirietis und auf
dem Eismeere" (1839) ja ,,Statistiselle und
ethno-graphisehe Nachrichten iiber die russischen
Besitzungen an der nord\vestlichen Kiiste von
Amerika’’ (1839). [v. Engelhardt, ,.F. v. Wrangel
und seine Reise längs der Nordkiiste von
Sibi-rien" (1885).] J. G. G-u.
Wrangel, Friedrich Heinrich Ernst
(1784-1877), kreivi, preussil. sotapäällikkö; meni
armeiaan jo 1796 ja otti osaa Napoleonia
vastaan käytyihin sotiin. V. 1848 W. oli ylipäällik
könä Tanskaa vastaan käydyssä sodassa, sam. v.
hän asetti kapinan Berliinissä; ylennettiin 1856
kenraalisotamarsalkaksi. V. 1857 hän tuli
Berliinin kuvernööriksi ja oli 1864 ylipäällikkönä
Tanskan sodassa Dybbolin kukistumiseen asti.
[Brunckovv, „Generalfeldmarschall Graf W."]
Wrangelin-maa, saari Polijois-Jäämeressä.
Koillis-Siperian edustalla, 170 km leveän
De Longin-salmen Tsuktsien niemimaasta
erottama; 100 km pitkä, 45 km leveä, 4,680 km’-.
W:n halki kulkee pituussuunnassa (lännestä
itään) kolme graniitti- ja liuskeharjannetta.
Korkeimmat huiput ovat Gilders Head lännessä
(760 m yi. merenp.) ja Mainit Berry sisämaassa
(500 m). Kasvillisuus niukka. Saarta etsi
turhaan Wrangel (ks. t.) 1821-23. Sen löysi De Long
1867, mutta ensimäisenä nousi sillä maihin 1881
ameriikkalainen Ilooper. joka antoi sille nimen
Uusi Kolumbia (New Columbia). J. G. G-ö.
Vraz, Stanko (1810-51). kroatsialainen
runoilija, oli syntyjään Steiermarkin sloveeni.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
