Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vuohenputki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1545
Vuohenputki—Vuohi
1546
Saanen-pnkki. Saanen-vuohi.
Vanha suomalainen vuohi.
lajia, joista yleinen v. (S. galericulatn), jolla
on vastakkaisesti lehtihangoissa sijaitsevat,
siniset kukat ja matalasti nyhälaitaiset,
herttakantai-set lehdet, on yleinen rantojen, osaksi ojien ja
kosteiden niittyjenkin kasvi koko maassa. K. L.
Vuohenputki ks. iEgopodium
poila-g r a r i a.
Vuohi (Capra) luetaan, kuten lammaskin
iks. t.), eläintieteessä märehtijöiden
kaksivarpais-ten lahkon onttosarvisiin (Cavicornia). Sarvet
ovat poikittain pyältvneet, kulmikkaat, tav.
taaksepäin kaartuvat. Uroksen nimi on pukki,
naaraan vuohi, poikasen vohla 1. kili. Villejä
v:ia on monta lajia etenkin Aasian ja osaksi
Etelä-Euroopan korkeimmilla vuoriseuduilla,
loissa ne parhaiten viihtyvät, kuten alppi- ja
hesoaari-v :t. Näistä polveutuvia kesyjäkin
v.-muunnoksia (Capra hircus) on paljon,
sarvellisia ja sarvettomia, lyhyt- ja pitkäkorvaisia,
suora- ja kiharakarvaisia. Ne ovat levinneet
kaikkialle. Keskenään pariteltuina ne
synnyttävät hedelmöittyviä sekasikiöitä. Taloudellisesti
niitä käytetään maidon, lihan, nalikain ja villan
tuotantoon. Tunnetuimpia kesyjä v:ia ovat
itämaiset angora- ja k a s m i r i-v :t, kuuluisat
hienosta villastaan (vrt. Kasmiri), sekä
Keski-Euroopan vuorimaiden, varsinkin Sveitsin,
maito-v:t. V. on kotieläimenä omansa hyödyksi
käyttämään etenkin vuorten törmillä harvasti
kasvavia ruohoja ja yrttejä ollen liikkeissään lammasta
Valkoinen suomalainen vuohi.
paljoa ketterämpi. Siksi onkin v:n-hoito sangen
tärkeä sivuelinkeino vuorimaissa. Kreikassa esim.
elätetään tuhatta asukasta kohti 1,700 v:ta.
Espanjassa ja Serbiassa n. 300, Sveitsissä n. 150,
Italiassa 85, Norjassa 136, Saksassa 55 ja
Suomessa 4 kpl. (1910 ja 17 1870). V:ien koko luku
oli meillä 1910 12,654, jakaantuen eri läänien
kesken seuraavasti: Uudenmaan 1. 165, Turun ja
Porin 1. 4,206, Hämeen 1. 1,794. Viipurin 1. l,019r
Mikkelin 1. 1,162, Kuopion 1. 567, Vaasan 1. 3,696
ja Oulun 1. 45 kpl.
V:n-hoito on voimaperäisessä
maanviljelyksessä merkitykseltään vähäistä. Mutta
pikku-taloudessa, missä lehmän käyttö on vaikeaa, on
v:lla erityiset ansionsa. Se on siten
pienviljelijän, palstatilallisen, tehtaalaisen ja käsityöläisen
„lehmäksi" oivallinen. Sen vuotuinen maidonanti
keskihyvissä. oloissa voidaan laskea 500 kg:ksi,
vaihdellen rodun ja ruokinnan mukaan tav.
200-600 kg (rajaluvut 150-1,800 kg) s. o. = 10-12X
v:n oma paino. Päivittäin antaa v. 2-6 kg
maitoa. Tämä on ravitsevaa, hyvää juomaksi
etenkin lapsille, vanhoille ja sairaille sekä juuston
tekoon. Sen terveellisyys johtuu ravintoaineiden
runsaudesta ja niiden helposta sulavaisuudesta
sekä siitä, ettei v:ssa juuri koskaan tavata
tuber-kelitautia. Maidon rasva on pehmeää,
pienipisa-raista, jonka vuoksi se huonommin sopii
voinval-mistukseen. Maito maistuu usein „pukilta". mikä
vika saadaan kuitenkin poistetuksi, jos pukkia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
