Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vuokravakuutus ... - Vuoksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1557
Sopimuskumppanien oikeus määrätä
vuokraehdot on rajoitettu, jos sopimus koskee
maanvuokraa. Maanvuokralaki v:lta 1902 011
kuitenkin pidättänyt sopimusvapauden periaatteena ja
määrää poikkeuksina ne kohdat, joista
anuet-tuja lakisäädöksiä ei ole valta sopimuksella
rikkoa. Sitävastoin 1909 v:n torpan
vuokra-asetuksessa 011 periaatteeksi säädetty asetuksen
määräysten ehdoton noudattaminen ja sopimusvapaus
myönnetty ainoastaan nimenomaan luetelluista
seikoista. E. II^s.
Vuokravakuutus esiintyy monessa eri
muodossa. Huoneiston vuokraaja ottaa sen
turvatakseen itseään vahingoilta, joiden syynä on.
ettei hän voi päästä käyttämään vuokraamaansa
asuntoa, mutta kuitenkin on velvollinen
maksamaan vuokransa, esim. jos tulipalo on
huoneiston tärvellyt. Talonisäntä tahtoo puolestaan
turvata vuokrasopimuksen mukaan hänelle
tulevan vuokrasumman, jos vuokraaja syystä tai
toisesta ei sitä säännöllisesti suorita. Näitä
molempia liikemuotoja harjoitetaan etupäässä
Englannissa. Saksassa käytetään myöskin sitä
muotoa, että vähävarainen vuokraaja
vakuutuksen ottamalla turvaa itselleen mahdollisuuden
maksaa vuokransa muutamia kuukausia
eteenpäin, vaikka hän sairauden tahi työttömyyden
takia ei voisi ansaita tähän tarvittavia rahoja.
Tätä muotoa, joka tavataan myöskin
Englannissa, Ranskassa ja Italiassa, harjoittavat
etupäässä pienet keskinäiset yhdistykset.
V :11a sen suppeammassa muodossa tahtoo
kiin-teimistön omistaja saada korvatuksi
vuokratap-piot, jotka aiheutuvat siitä, että hänen
omistamansa talon huoneisto syystä tahi toisesta,
yleensä jonkun ikävän sattuman takia, jää
vuokralle antamatta ja tavanmukaista vuokratuloa
hänelle tuottamatta. Tähän voi olla syynä
tulipalon. salaman tai räjähdyksen aiheuttama
vuokran keskeytys (chömage-vakuutus) tai myöskin,
että huoneistoja tarjotaan vuokrattaviksi
enemmän kuin niitä kysytään. Viimeksimainittu v:n
muoto 011 yleisin, ja harjoitetaan sitä etupäässä
Kristiaaniassa ja Kööpenhaminassa sekä viime
aikoina myöskin muutamissa Saksan
kaupungeissa. Vakuutuksen antajina ovat silloin
yleensä talonomistajien perustamat keskinäiset
vakuutuslaitokset. Käytettyjen vakuutusehtojen
mukaan erotetaan toisistaan tanskalainen,
norjalainen ja Berliinin järjestelmä.
Suomessa perustettiin 1912
vuokravakuutus-osakeyhtiö, joka harjoitti liikettään vain
Helsingin kaupungissa, tarjoten talonomistajalle
korvausta tappiosta, minkä huoneiston
vuokraamatta jääminen hänelle tuotti. Yhtiö ei saanut
mainittavaa vakuutuskantaa ja lopetti parin
vuoden kuluttua liikkeensä. O. H-n.
Vuokravero, myös asuntoveroksi nimitetty, 011
välitön kulutusvero, joka otetaan talon tai
talo-osan asukkaalta asuinhuoneiden suuruuden tai
muiden niiden arvokkuutta osoittavien
perusteiden taikka asuntoihin sijoitetun pääoman tai
suoritetun vuokran mukaan. V:oa kannetaan
valtion verona Ranskassa ja Belgiassa
henkilö- ja irtaimistoveron yhteydessä,
Alankoni a i s s a asunnon irtaimistosta maksettavan
veron yhteydessä 5 % asunnon vuokra-arvosta ja
V e n ä j ä 11 ä sekä Englannissa, jossa tämä
vero un v: 11 ja vuokrantuottoveron välimuoto.
1558
Vuokra välipuhe ks. Vuokr asopi m u s.
Vuoksela, Valkjärvestä erotettavaksi määrätty
uusi khrakunta, ollut saarnaliuonekuntana v:sta
1905.
Vuoksenniska, Imatran radan piiätekohta
Saimaan rannalla, Vuoksen niskassa, sen
itärannalla. Satama ja lastauspaikka. Säännöllinen
laivaliikenne Lappeenrantaan ja Savonlinnaan.
V:n lähistössä sijaitsevat Tornatorin (ks. t.)
tehtaat. — Rautatieasema (IV 1.), 39 km Antreasta,
79 km Viipurista; etäisyys Helsingistä 392 km.
Vuoksi (ruots. Vuoksen; vanha
kirjoitustapa V uoxen), Suomen itäisen suuren
päävesistön, Vuoksen vesistön, laskujoki Saimaasta
Laatokkaan.
1. Vuoksen vesistö, keskusjärvenä
Saimaa, käsittää laajan alueen Suomenselästä
pohjoisessa Salpausselkään etelässä, sekä Savonselästä
lännessä Maanselkään idässä; näiden neljän
suuren vedenjakajan välissä sijaitseva V:n vesistön
sadealue on 60,205 km2 (lähes 1/e koko Suomen
pinta-alasta), josta 6,724 km- 011 Suomen rajan
takana, Venäjän-Karjalan puolella. Tämän
laajan, tuhat sokkeloisen vesialueen voi suurin
piirtein jakaa kolmeen pääosaan, nimittäin Pielisen
ja Kallaveden valtareitteihiu, sekä Hauki veden
-Saimaan kaskusvesistöön. — Pielisen
valta-reitti, jota myös sanotaan ,,Karjalan
vesistöksi", alkaa Venäjän-Karjalasta, Repolan pitäjän
pohjoisosista, muutamista pikkujärvistä, joista
vedet aluksi keräytyvät Roukkula n järveen ja
L i e k s a n j ä r v e e n, josta Lentiera n j
arven ja Lieksanjoen kautta Pieliseen
(94 111 yi. merenp.). Pielisestä lähtevä
Pielisjoki saa heti niskassaan Koita joen (ynnä
siihen laskevan Koitereen) lisävedet ja laskee
koillisesta Pyhäselkään (n. 76.5 m yi.
merenp.), johon pohjoisesta vielä yhtyy II öy ti ä
i-n e 11. Pyhäselkä on salmien kautta yhteydessä
Oriveden kanssa, johon etelästä laskee suuri
P y h ä j ä r v i ja pohjoisesta Viinijärvi.
Oriveteen täten keräytyneet Pielisen valtareitin
vedet laskevat Orivirrap, Pyyveden,
E 11 o n v e d e n ja Joutsen veden kautta
Haukiveteen (n. 76 m yi. merenp.). —
Kallaveden yalta reitin, jota
(keskus-vesistö siihen luettuna) myös sanotaan „Savon
vesistöksi", ylävesistä muodostuu kaksi eri
latva-vesistöä, Iisalmen ja Nilsiän reitit;
ensinmai-nittu näistä alkaa Kuopion läänin pohjoisimmasta
sopesta. Suomenselältä, Saaresteninäeltä, ja sen
eteläpuolisista pikkujärvistä. joista vedet
juoksevat S a 1 a h m i j ä r v e n, I i v e d e n ja K o
1-j o n v i r r a n kautta Poroveteen (86 m yi.
merenp.) ; tähän laskee lisäksi Kiuruveden
sivureitti lännästä ja S o n k ä j ä r v e n
sivureitti idästä. Porovesi virtaa N e r k o o n s e 1 ä n
ja Nerolivirran kautta Onkiveteen (85 m
yi. merenp.), joka taas M a a 11 i n g a n j ä r v e 11
ja Ruokoveden kautta Kallaveteen.
Nilsiän reitti alkaa myöskin Suomenselältä,
Naarasmäen läheisyydestä, jossa sillä varsinaisena
latvajärvenä on L a a k a j ä r v i; se juoksee
Kiltuan järven, Sälöväjärven ja Korpijärven
kautta Syväriin (96 m yi. merenp.), saaden
sitä ennen Tiilikanjoen lisävedet vasemmalta.
Syväri laskee Vuot järven ja Juanko
s-k e n kautta Akonveteen ja M u u r u v
e-t e e n, joka länttä kohti J u u r u s v e d e 11 ja
Vuokravakuutus—Vuoksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
