Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vuoksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1559
Vuoksi
1560
J ä n n e v i r r a n kautta yhtyy Kallaveteen
(82 m yi. merenp.). sekä etelää kohti
Mela-veden ja Riistaveden kautta Suvasveteen.
Kallavesi virtaa kahden puolen Soisalon saarta
Haukiveteen: läntinen laskuhaara kulkee
Koi-rusveden, Unnukan ja Varkaudenkoskien
kautta, itäinen taas S u v a s v e d e n, K a r v i o
n-kosken, Kerman selän. Ruokoveden
ja Joutsenveden kautta, saaden
(Suvas-veden alapuolella) koillisesta Juojärveu
runsaat lisävedet. Haukivesi laskee
Laitaat-sillan- ja Pitkänsillanvirran sekä Kyrönsalmen
kautta Saimaan pohjoisosien pirstoutuneisiin
vesiin, joita yhteisnimellä on viimeaikoina alettu
nimittää Pihlaj avedeksi (Kyrönsalmesta
aina Puumalansalmeen saakka). Pihlajaveteen
vhtyy kaakosta Puruvesi. Pihlajaveden
lou-naisimmista sopukoista P u u m a 1 a n s a 1 m i
johtaa Saimaaseen (n. 76 m. yi. merenp.),
sen Pieni-Saimaa nimiseen osaan, johon
pohjoisesta ja luoteesta yhtyvät L u o n t e r i ja
Louhi vesi sekä Mikkelin pikkuvedet. -—
Vuoksen vesistön ylläesitetyt tärkeimmät järvet
ovat kauttaaltaan lukemattomien pienempien
vesien ja järvien ympäröimiä ja reunustamin,
pirstoten kaikkialla maan pinnan ja
kiemurrellen pitkin sen lukemattomia syvennyksiä.
(Tarkempi esitys vesistön eri järvistä ja niiden
lisävesistä eri hakusanoissa, vrt. Saimaa,
Kallavesi, Pielinen j. n. e.)
2. Vuoksi 1. Vuokseu virta, lähtee
Saimaan kaakkoiskulmasta Ruokolahden
pitäjässä, n. 1 1/2 km Vuoksenniskan rautatieasemalta
lounaaseen. N. Va km Saimaasta virrattuaan V.
muodostaa Niskakosken ja senjälkeen
lukuisan joukon mahtavia ja voimakkaita koskia
23 km matkalla aina V u o 11 e e n v i r r a 1 1 e
saakka, johon mennessä se on katkaissut
Salpausselän ja sen eteläpuoliset reunamuodostumat.
Tällä matkalla ovat kuulun Imatran Iks. t.»
lisäksi Tainionkoski (ks. t. ja Toru
a-tor). Lauttakoski, Mansikkakoski, Räihänkoski
ja Linnankoski Imatran yläpuolella, sekä
Kyyröu-koski, Myllykoski, Vallinkoski (ks. t.),
Räikkölänkoski (1. Ensonkoski), Ollikkalan koski
ja Rouhia lankoski (ks. t.) Imatran
alapuolella. (V:n leveys niskasta Vuolteenkoskelle
vaihtelee 20-400 m.) Ylläluetellut valtavat kosket
ovat jo tarjonneet suurenmoisille
teollisuuslaitoksille käyttövoiman ja yhä uusia, toinen toistaan
suurempia suunnitelmia on laadittu jäljellä
olevien vesivoimien käytäntöön saattamista varten
(kuten lähemmin koskien erikoisartikkeleista kliy
Rouhialan kosken yläjuoksu.
Vuoksen kaavamainen pituusleikkaus.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
