- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1579-1580

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vuoriöljy ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1577

Vuoriöljy

1579

kuitenkin merkitystään. — Ensimäisessä
tislauksessa saadut tuotteet joutuvat jatkuvan
puhdistuksen ja jakotislauksen alaisiksi. Eaakabentsiini
puhdistetaan väkevällä rikkihapolla ja
natroni-lipeällä ja hajoitetaan lopuksi
kolonni-aparaa-tissa tislaamalla seuraaviin pääfraktsioneihin:
1. Petroleum i-eetteri, gasoliini 1.
kaasu eetteri (ks. t.), kiehumap. 40-70°,
om.-p. 0,6.5. — Joskus otetaan talteen vieläkin
alempi fraktsioni, jonka kiehumap. on 30-40°
välillä. Tätä, rigoleeniä, käytetään liuottimena ja
paikallisen anestesian synnyttämiseen. 2. K e v y
t-bentsiini, kiehumap. 60-110°, om.-p. 0,7o.
Käytetään kemiallisessa pesussa, automobiili- ja
lentokonemoottoreissa polttoaineena sekä
kaivos-lampuissa. 3. Raskasbentsiini, kiehumap.
100-140°, om.-p. 0,73, käytetään
rasvaekstraktsio-niin ja kiinteisiin moottoreihin. 4. L i g r o i i n i,
lakkabentsiini, kiehumap. 100-180°, om.-p.
0.78 :aan saakka, käytetään tärpätin
korvaus-aineena lakkoihin, vernissoihin ja öljyväreihin.

Valaistuspetroleumi puhdistetaan edelleen
kemiallisesti väkevällä rikkihapolla ja
natroni-lipeällä suurissa, sisäpuolelta lyijylevyillä
peitetyissä pystysilintereissä. Rikkihappo poistaa
joukon liika-aineita ja osan tyydyttämättömiä
hiilivetyjä. Natronilipeä taas poistaa naftahapot,
rikkihapon vaikutuksesta syntyneet sulfonihapot
sekä rikkihapon jäännökset. Lopuksi öljy
filtree-rataan keittosuolan, sahajauhon tahi jonkun
muun filtreerausmassan läpi, jolloin kellertävä
öljy saadaan vesikirkkaaksi. Tavallinen
ameriik-kalainen kauppapetroleumi, ,,standard white", on
melkein vesikirkas, siniseltä fluoresseeraava neste,
om.-p. 0,801-0,802 kiehuen 125-325° välillä.
Venäläisen petroleumin, ,,kerosiinin", om.-p. on yleensä
0,8i -0,82 ja se kiehuu 140-300° välillä.

Ratkaiseva merkitys petroleumin
kauppa-arvolle on sen syttymispisteen
(Entflammungs-punkt) korkeudella. Syttymispisteeksi sanotaan
sitä lämpöastetta, jossa suljetussa astiassa
varovasti lämmitetyn öljyn yläpuolelle muodostuu
syttyvä kaasuseos. Syttymispiste niin muodoin
osoittaa petroleumin tulenarkuuden. Se
määrätään n. s. Abelin
kojeessa (ks. kuvaa) ja sen
alarajaksi on
kansainvälisellä sopimuksella
määrätty 21° C.
Amerikkalaisen standard
\vhi-ten syttymispiste on
tavallisesti 25°, venäläisen
kerosiinin 30°. —
Hienommat petroleumilaa-dut puhdistetaan
huolellisemmin kemiallisesti ja
tislataan uudelleen 150°: n
alapuolella ja 300° :n
yläpuolella kiehuvien
hiilivetyjen poistamista
varten. Näin
puhdistettujen laatujen
syttymispiste on 35-40° välillä.

Raakaöljyn
tislauksessa saadut kaasuöljyt,
om.-p. 0,85-0,88, ovat
va-laistusöljyiksi liian
raskaita ja voiteluöljyiksi
liian ohuita. Ne kelpaa-

vat ilman enempää puhdistamista vesikaasun
karburoimiseen valaistustarkoituksia varten.
Varsinkin viime vuosina on niitä alettu käyttää niin
suurissa määrin diesel-moottoreissa, että ne ovat
nykyisin tärkeimpiä vuoriöljyn tislaustuotteita.

Yli 350°:ssa kiehuvia v:n osia, esim. ven.
masutia, käytetään usein lämmitykseen.
Tavallisesti niistä valmistetaan kuitenkin
voiteluöljyjä. Paremmat mineraaliset voiteluöljyt
yleensä tislataan ja aina ohennetussa paineessa
johtamalla joukkoon tulistettua höyryä, koska
korkealla kiehuvat hiilivedyt tavallisessa
paineessa tislaten hajaantuisivat ja tulisivat liian
ohuiksi. Paraffiininpitoiset tislaatit vapautetaan
paraffiinista jäähdyttämällä. Sen jälkeen ne
puhdistetaan väkevällä rikkihapolla ja
natroni-lipeällä. Hienoimmat koneöljyt tislataan vielä
toisen kerran vakuumissa. Kankeutensa mukaan,
joka määrätään Engleriu viskosimetrissä,
käytetään voiteluöljyjä eri tarkoituksiin. Tärkeitä
voiteluöljytyyppejä ovat luetellen ohuemmista
alkaen : värttinäöljyt om.-p. 0,88-0.90. kevyet
kone-öljyt om.-p. 0,9o-0,92. raskaat koneöljyt 0,»o-0,»s,
höyrysilinteriöljyt om.-p. 0,go-0,»5,
vaunuakseli-öljyt om.-p. 0,91. Tummista, puolijähmeistä
v.-jätteistä valmistetaan ..luonnollista" vaseliinia
pesemällä bentsiinillä ja filtraamalla liukenematta
jäänyt osa filtrausmassan läpi. Sitä on vaikea
saada aivan värittömäksi. Paraffiinisista v:istä
erotetaan paraffiini (ks. t.) erityisissä
paraffiini-telitaissa. Voideöljytislauksessa saatua jäännöstä,
,.goudron"ia, käytetään lämmitykseen.
Asfalt-tisten v:jen antamaa tislausjäännöstä,
keinotekoista asfalttia, joka esim. kaliforniaöljyissä
muodostaa 30-40° koko määrästä, käytetään
luonnollisen asfaltin seassa tekemään sitä
pehmeämmäksi, kivihiilibrikettien, kattohuovan
valmistukseen y. m. tarkoituksiin. Usein sitä tislataan
öljynpuhdistamoissa koksinmuodostukseen saakka,
jolloin vielä paljon öljyä tislautuu. Pienen
tulian-pitoisuutensa vuoksi on v.-koksi haluttua
elektrodeiksi ja kaarilamppuhiiliksi.

Ensimäinen varma tieto v:n esiintymisestä ja
käytöstä on Herodotoksen antama. Muutkin
kreik. kirjailijat sekä seikkaperäisemmin roomal.
Plinius ovat siilien huomiotaan kiinnittäneet.
Ensimäinen luotettava tieto v.-löydöistä
Pohjois-Ameriikassa on v:lta 1629. V. 1859 rakennettiin
ensimäinen tehdasmainen öljynpuhdistamo.
Dra-ken sam. v. Titusvillessa Pennsylvaniassa
kaivaman öljylähteen antama suuri öljymäärä
herätti sellaista huomiota, että oikea öljykuume
ihmisissä syntyi. Öljyntuotanto lisääntyi
tavatonta vauhtia. Vielä 1890-luvun keskipalkoilla
tuli Mississippin länsipuolisten valtioiden osalle
vain 2,5 c/c Yhdysvaltain koko öljyntuotannosta.
1905 jo 52 jonka arvo kuitenkin oli vain
23 % tuotannon koko arvosta. Ameriikan
v.-teollisuus on suurimmaksi osaksi Standard oil
companyn käsissä (osakepääoma n. 500 milj. ruk.,
pääosakas J. D. Rockefeller) ; se vallitsee myös
Länsi-Euroopan markkinoita. Ameriikkalaiseu
jälkeen on Bakun öljyalue tärkein. — „Ikuista
tulta" palvelemaan Apseronin (ks. t.) niemimaan
temppeleihin kulki jo 6:nuella vuosis. e. Kr.
tuhansia pyhiinvaeltajia. — Vasta 1860-luvun
alussa alkoi öljynpuhdistaminen nykyisessä mer
kityksessä. Vauhtia sai teollisuus sittenkuin
moskovalainen kemisti Eichler. kävttämällä rikki-

Abelin koje.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0818.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free