Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vuorohetiöinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Vuorohetiöinen—Vuosi
1582
happoa pulidistusreagmssina, valmisti
markkinakelpoista valaistuspetroleumia Bakun v:stä ja
varsinkin sitten, kun opittiin valmistamaan
erinomaisia laakerivoideöljyjä, jotka pian
saavuttivat vallitsevan aseman markkinoilla. Nopeasta
nousustaan saa Bakun v.-teollisuus kiittää
Nobelin veljeksien tarmokasta toimintaa. Uusia
löytöpaikkoja hakemalla he ovat myös koettaneet
auttaa viime aikoina uhkaavaksi kehittyvää v:n
vähenemistä Bakun alueella, (kuva ks. Baku.)
Seuraavat luvut osoittavat v.-tuotannon
tavatonta kasvua (määrät tuhansissa tonneissa).
Vuosi [-Englannin Intia-] {+Englan- nin In- tia+} Alankoni Intia ,
(Jalit-sia Romaania Venäjä [-Yhdysvallat-] {+Yhdys- vallat+} Koko
maapallo
1860 _ _ _ 1,8 _ 65,6 67
1870 — — — 11,6 — 689 701
l->80 — _ 32 15,9 400 3,443 3,897
1890 15,4 — 91 53 3,630 6,002 9,817
1900 141 425 326 250 9,927 8,334 19,570
1910 818 1,495 1,762 1,352 9,557 27,451 43,514
1911 897 1,670 1,455 1,544 9.151 28,878 46,095
1912 900 1,520 1,180 1,806 9,263 29,663 47,100
1913 1,000 1,534 1,087 1.085 9,246 32,315 50,798
Tuotantomaista, joita ei tässä tilastossa ole
mainittu, 011 huomattavin Meksikko, josta
saatiin vv. 1911-13 1,8 milj., 2,i milj. ja 3 milj.
tonnia.
Suomeen tuotiin petroleumia, bentsiiniä,
foto-geenia y. 111. valaistukseen käytettäviä öljyjä
1891 10,072 ton., 1895 13,241 ton., 1900 19,250
tori. arvoltaan 3,a milj. mk., 1905 28,049 ton.
arvoltaan 4,o milj. mk., 1910 33,251 ton.
arvoltaan 4,8 milj. mk. ja 1915 30,560 ton.
arvoltaan 8,s milj. mk. -— [Ullmann. ,,Encyklopädie
der technischen Chemie", IV nid. (1916) ;
R. O. Herzog, ,,Chemisehe Technologie der
orga-nischen Verbindungen" (1912) ; H. Ost,
„Lelir-buch der chemischen Technologie" (1914) ;
Suomen tilastollinen vuosikirja.] V. I. 8.
Vuorohetiöinen (haplostemoninen) 011 kukka,
jossa on vain yksi hedelehtikielikura ja heteet
vastapäätä verholehtiä.
Vuorokausi ks. P ä i v ä, 2.
Vuorokautinen liikunta, taivaankappaleiden
maan akselinsa ympäri pyörimisen aiheuttama
näennäinen kulku taivaankannella. Tähden
dek-iinatsioni ja rektascensioni ovat riippumattomia
v :sta l:sta, sen tuntikulma muuttuu tasaisesti,
ja yhtä nopeaan joka tähdellä. Perusyhtälöt
mainittujen pysyväisten koordinaattien,
havaintopaikan maantiet, koordinaattien ja v :sta 1 :sta
riippuvien vaihtelevien koordinaattien (korkeuden
ja atsimutin) välillä saadaan siitä pallokolmiosta
taivaalla, jonka kärkipisteet ovat napa., zeniitti
ja tähti. Sivu tähti-napa on deklinatsionin
komplementti, sivu tähti-zeniitti korkeuskulman
ia sivu zeniitti-napa latitudin komplementti.
Kulma navan kohdalla on tuntikulma, kulma
zeniitin kohdalla atsimutin supplementti.
Pallo-trigonometrian kaavojen avulla voidaan laskea
tunnetun tähden v. 1. hetkestä hetkeen.
Korkeusvaihtelu 011 suurin tähden ollessa ensimäisessä
vertikaalissa (idässä tai lännessä), pienin (= 0)
lähden oliossa kulminatsionipisteissään (etelässä
ia pohjoisessa). Tällöin on taasen
atsimut-vaihtelu suurimmillaan. Jos siis tähteä havaitaan
a janmääräystä varten, saadaan tarkimmat arvot
atsirnuthavainnoista meridiaanissa tai
korkeus-havainnoista ensimäisessä vertikaalissa. Jos taas
havaintopaikan napakorkeus 011 määrättävä, on
edullisinta käyttää korkeushavaintoja
meridiaanissa, jolloin ajan ei tarvitse olla erittäin
tarkkaan tunnettu. H. R.
Vuorokurssijärjestelmä, järjestelmä, jota
noudattaen aineet ovat jaetut n. s. vuorokursseihin.
Maamme neliosastoisissa yksiopettajaisissa
kouluissa esiin, yhdistetään useissa aineissa kaksi
alempaa ja kaksi ylempää osastoa yhteisiin
läk-syihin siten, että opittava aines jaetaan
kum-paisellekin osastoparille kahteen kurssiin, joista
aina yksi vuorotellen käsitellään yhtenä
lukuvuonna. V:n käytäntöönottamista edisti
mietinnöllään suuresti 1894 asetettu komitea
kansakoulun oppi- ja lukukirjan suunnittelemista varten.
Ennen oli mainituissa kansakouluissa
yleisimmin vallalla
rinnakkaiskurssijärjes-t e 1 m ä, jonka mukaan kaikilla tai joillakin
osastoilla oli yhtaikaa sama oppiaineen kohta,
joka vain aina ylemmillä osastoilla käsiteltiin
laajemmin ja syvällisemmin (vrt.
Rinnakkaiskurssit). V. ei ole mikään
aitosuomalainen keksintö, kuten usein luullaan, vaan se
011 ollut aikaisemmin käytännössä m. 111. Saksassa.
Raa.
Vuorolaulu, »1 us., on ikivanha säveltaiteelli
nen kaunistuskeino, jolla yksinkertainenkin
laulu-esitys saatetaan vaihtelevaksi. V :ua on pääasiassa
kahta lajia: solistin ja kuoron tahi kahden
kuoron vuorottelu. V:ua käyttävät luonnonkansat
sekä suom. runolaulajat. V:lla oli myös tärkeä
sija miiinais-israelilaisessa ja -kreikkalaisessa
säveltaiteessa, samoin keskiajan yksi- ja
moniäänisessä kirkkomusiikissa. Mutta v:uun
perustuvan tyyliaineksen vaikutusvoima ulottuu
uusimmankin ajan korkeimpiin sävel tuotteisiin
(oopperoihin, oratoreihin y. m.). I. K.
Vuorolimitys ks. Limitys.
Vuorovedet ks. L u o d e ja Y u o k s i.
Vuoroveisuu, kirkollinen vuorolaulu (ks. t.).
Vuorovesi ks. Luode ja Vuoksi.
Vuoroviljelys, peltoviljelysjärjestelmä, jossa
noudatetaan kasvivuorottalun periaatteita, s. o.
säännöllisesti vaihdellaan olki- ja lehtikasveja.
Myöhemmin on v.-käsitettä laajennettu siten, että
järjestelmään kuuluvissa kasvijärjestyksissä voi
esiintyä täysi kesanto, samalla paikalla voidaan
viljellä kaksikin vuotta apilaa ja juurikasveja,
vieläpä kierron lopussa viljaakin, kunhan vain
viljan kasvussa ei ole yli 50 % kiertoalasta. V:n
tarkoituksena on mahdollisimman täydellisesti, mutta
ei yksipuolisesti, käyttää hyväksi maau
tuotannollisia voimia. V:n „isänä" pidetään saksalaista
Albrecht Thaeriä (1752-1828), vaikka tätä
järjestelmää oli jo ennen häntä käytetty.
Kuuluisimpia aikaisemmista v.-kasvijärjestyksistä on
n. s. N o r f o 1 k-kasvijärjestys: 1) juurikasvit.,
2) kevätvilja, 3) apila, 4) syysvilja. Suomessa
toimitettiin erilaisilla v.-kasvijärjestyksillä viime
vuosisadalla paljon kokeiluja, jotka enimmäkseen
epäonnistuivat. Myöhemmin on v:n käyttö
supistunut yleensä pienille juurikasvikierroille, mutta
kasvivuorottelun periaatteita on koetettu
noudattaa koppeliviljelykseen kuuluvissa
kasvijärjestyk-sissä, joita on verraten paljon käytäntöön sovi
tettu. J. E. S.
Vuosalmi ks. Ventelä.
Vuosi, maan kiertoaika auringon ympäri,
määrätään havaitsemalla auringon näennäistä liikun-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
