Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vuoto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1587
VVycherley—Wyoming
1588
maattisella alalla, tehden useita matkoja, ja tuli
1537 Kentin higli sheriffiksi. W. oli hienosti
sivistynyt aatelismies ja renessanssirunoilija,
joka jäljitteli soneteissaan Petrarcaa.
Tärkeimmät hänen tuotannossaan ovat satiirit
hovielä-mästä. W:n kootut runotuotteet ilm. yhdessä
Surrey’n runojen kanssa 1557 (Tottellin ,,Songes
and sonnettes"; uuden pain. julk. Arber, 1870).
Myöhemmin ne (ulkaisi Nott, elämäkerralla
varustettuina (1815). [Alscher, „Sir Tli. W."
(1886); Simonds, „W. and his poeins" (1889).]
(E. W-s.)
Wycherley /m’tsali], William (1640-1715),
engl. huvinäytelmän kirjoittaja, oleskeli lapsena
Ranskassa, opiskeli Oxfordissa ja Lontoossa, oli
mukana sodassa Hollantia vastaan 1672, toimi
sitten kirjailijana ja kuoli köyhyydessä. W. on
sepittänyt neljä huvinäytelmää: „Love in a wood,
or St. James’s park" (1669), ,,The gentleman
dancing master" (1671), ,,The country wife"
(1673) ja „The plain-dealer" (1676), jotka
kulttuurihistoriallisesti ovat mielenkiintoisia, antaen
välistä liiankin karkean kuvan ajan siveettömistä
oloista. Lisäksi W. julk. kokoelman „Poems"
(1704); hänen „Posthumous works" ilm. 1728
(elämäkerralla varustettuina). W:n näytelmät
julk. Hunt (uusi pain. 1865) ja Ward ’(1888).
[Klette, ,,W:s Leben u. dramatische Werke"
11883); Krause, „W. und seine französischen
Quellen" (1883).] (E. W-s.)
Wychgram [vih-], Jakob (s. 1858), saks.
koulumies ja kirjallisuudenhistorian tutkija,
tunnettu korkeamman naissivistyksen harrastajana;
oli 1890-1900 Leipzigin tyttökoulun ja
opettajatar-seminaarin johtajana, 1900-08 samanlaisen
(„Augustascliule"n) johtajana Berliinissä, v:sta
1908 kouluneuvoksena Lyypekissä. Huomattava
oli hänen julkaisemansa ,,Deutsche Zeitsehrift ftir
ausländisches Unterrielitsvvesen" (1896-1901) ;
sittemmin hän toimitti aikakauskirjaa
,,Frauen-bildung". A. K. O.
Wycliff, John ks. W i e 1 i f.
Wycoxnbe [uafikam t. ui’kam], kaupunki
lOtelä-Englannissa, Buckinghamin kreivikunnassa,
Lontoosta luoteeseen, rautatien varrella; 15,542 as.
(1901). Kaunis kirkko (alkujaan normannien
perustama, uudelleen rak. 1273), latinakoulu (per.
n. 1550). Myllyjä, paperitehtaita, tuolien
valmistusta. — Kaupungin pohjoispuolella
Beacons-fieldin (ks. t.) maatila H u g h e n d e n.
Wullner, Adolf (1885-1908), saks. fyysikko,
Aachenin teknillisen korkeakoulun professorina
v :sta 1869; toiminut etupäässä kokeellisen
fysiikan alalla, julkaissut Poggendorffin
(Wiede-inannin) „Annalen"issa, Mflnchenin ja Berliinin
,.Berichte"issä suuren määrän tutkimuksia. Ne
käsittelevät taite-eksponenttien riippuvaisuutta
aineen tiheydestä, erinäisten aineiden
ominaislämpöä. spektrin riippuvaisuutta säteilevän
kappaleen luonteesta, kaasujen spektrejä, elohopean
laajenemista, suolaliuosten ja nesteseosten
höyryjen jännitystä, sähkön influenssia eristäjissä
j. n. e. Kirjoittanut 4-osaisen „Lehrbucli der
Experimentalphysik" (meidänkin yliopistossamme
kauan kurssikirjana käytetty; 6:s pain. 1907).
Muita teoksia: ,,Einleitung in die Dioptrik des
Auges" (1866). 17. S :n.
Wiillner. 1. Franz W. (1832-1902), etevä
saks. musiikkipedagogi ja säveltäjä, esiintyi pia-
nistina Saksassa ja Belgiassa (1852-54) ja
asettui sitten Miincheniin, jossa tuli 1856
konserva-torin piano-opettajaksi. Toimi 1858-64 Aachenissa
orkesterinjohtajana, mutta palasi taas Miincheniin
hovikirkkokuoron johtajaksi. Tuli 1867
kuoro-laulunopettajaksi kun. musiikkikouluun, jota
varten julkaisi kuuluisat ,,Kuoroharjoituksensa".
Tuli 1869 Biilovvin jälkeen hovioopperan ja
aka-temiakonserttien johtajaksi, toimien samalla kon
servatorin esittäjäosaston tarkastajana.
Nimitettiin 1870 hovikapellimestariksi ja 1875
professoriksi. Siirtyi 1877 Dresdeniin
hovikapellimestariksi ja konservatorin taiteelliseksi johtajaksi
sekä 1884 Kölniin konservatorin ja Giirzenicli
orkesterin johtajaksi. Johti usein myös
yhteisesityksiä suurissa alareiniläisissä
musiikkijuhlissa. Sävelsi etenkin kuoro- ja
kamarimusiikkiteoksia. — 2. Ludwig W. (s. 1858), edellisen
poika. Opiskeli ensin germ. kieli- ja
kirjallisuustiedettä ja toimi 1884-87 dosenttina Mtinsterin
akatemiassa, mutta siirtyi sitten musiikin ja
näyttämötaiteen alalle. On esiintynyt (m. m.
Helsingissä) lausujana ja konserttilaulajana
v:sta 1895. Varsinaisten äänivarojen niukkuuden
korvaa hänen nerokas ja taiteellinen käsityksensä
ja mestarillinen esityksensä. i. k.
Vym (syrj. Jemva), joki Pohjois-Venäjällä,
laskee oik. Vienanjoen latvajokeen Vytsegdaan.
alkaa Timanin harjanteelta, virtaa ensin
kaakkoista, sitten lounaista pääsuuntaa; 390 km
Paljon koskia: laivakulku mahdollinen vain
25 km:n päähän suusta. Jokivarren asutus
syr-jääniläinen. Vymin suussa olevalla Ustjvymillä
(syrj. Jemdin) oli 14:nnellä ja 15:nnellä vuosis.
huomattava valtiollinenkin merkitys „ Vanhan
Permin" pääkaupunkina (ks. Syrjäänit,
palstat 794-6). j. g. g-ö.
Wiinsche [vynsa], Karl August (1839
1913), saks. jumaluusoppinut, oli 1869-1905
yliopettajana Dresdenin ylemmässä tyttökoulussa,
kirjoittanut suuren joukon teoksia Vanhan ja
Uuden testamentin sekä Talmudin alalta. Niisi ii
mainittakoon: „Der Profet Hosea" (1868), „Die
Leiden des Messias" (1870), „Joel" (1872), „Jesu>
in seiner Stellung zu den Frauen" (1872), „Der
lebensfreudige Christus der svnoptischen Evange
lien" (1876), „Der Talmud ’(1879), „Bibliotheca
rabbinica" (1880-85, 12 nidettä), „Der
babylo-nische Talmud" (1886-89. 5 nidettä), „Geschiclite
der jiidisehen Literatur" (J. Winterin kanssa.
I-III, 1892-95), „Die Sagen vom Lebensbaum und
Lebenswasser" (1905),-„Die Schönheit der Bibel"
(1906), ,.Schöpfung und Siindenfall" (1906), „Der
Kuss in Bibel und Talmud" (1911). a. f. p-o
Wyoming fuaio’umir)J, valtio (lyh. W y o.
Yhdysvaltain luoteisosassa, Kordillieereissa. n. >.
vuoristovaltioita, käsittää suorakaiteen
muotoisen alueen (pohjois- ja etelärajat kulkevat 41
ja 45° pohj. lev.) Yellowstone riverin, Platte
riverin ja Green riverin yläjuoksun ympärillä:
253,587 km2, 141.705 as." (1915), 0,« km*:llä
(Nevadan jälkeen Yhdysvaltain harvimmin asuttu
valtio). — W. on suurimmaksi osaksi
vuorimaata. Kalliovuorten pääharjanne kulkee vai
tion halki kaakosta luoteeseen, kohoten korkeim
milleen Wind river rangessa (Fremont peak
4,202 m, Glacier peak 4,114 m yi. merenp.).
Siitä haarautuu pohjoiseen Big horn-vuoristo.
itään ja kaakkoon Black mountains (korkein
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
