Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Württemberg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1589
VViirttemberg
1590
huippu Laramie peak). W:n koilliskulman
täyttää Etelä-Dakotaan jatkuva Black hills-ryhmä,
lännessä, Utahin rajalla, on useita Wahsatchin
vuorimaahan kuuluvia, korkeita,
yhdensuuntaisia selänteitä (Grand Teton 4,172 m, Wyoming
peak 3,502 m). Vuorijonojen välisistä
ylä-tasangoista on kaakossa aukeava
Laramie-tasanko (2,200-2,300 m:n korkeudella) tunnetuin.
Vuoriperä on enimmäkseen arkeista.
Alavammissa seuduissa esiintyy mesotsooisia
muodostumia. Monessa kohden vulkaaniset vuorilajit
peittävät laajoja aloja, ja tuliperäiset ilmiöt ovat
verraten yleiset (ks. Yellowstone). W:n halki
kulkee, Kalliovuorten pääharjanteen lähistössä,
valtamerten välinen vedenjakaja. Suurin osa
valtiosta kuuluu Atlantin vesialueeseen, ainoastaan
lounaisneljänneksestä virtaa vesi Isoon
valtamereen. Tärkeimmät joet ovat Missouriin
päättyvät Yellowstone river ja Platte river sekä
Coloradon joistoon kuuluva Green river.
Kuljettavia vesiteitä ei ole. — Ilmasto on terveellinen,
jyrkästi mantereinen, kuiva (Landerissa, n. 43°
pohj. lev., v:n keskilämpö 5,«° C, tammik:n
— 8,s° C, heinäk:n 20,o° C, vuotuinen
sademäärä 353 mm), vaihdellen lämpötilaltaan ja
kosteusmäärältään huomattavasti
korkeussuhteiden mukaan. Metsiä on enimmän luoteessa.
Ylä-tasangoilla esiintyy maruna (ks. A r t e m i s i a)
leimakasvina. Hyviä laidunmaita on
vuorihar-janteiden juurella ja metsän ylärajalla.
Alkuperäinen eläimistö (harmaat karhut, sudet, ketut,
kuguaarit, jalohirvet, antiloopit y. m.) on vielä
paikoitellen säilynyt. Asukkaista (1870: 9,118;
1890: 62,555; 1900’: 92,531; 1910: 145.965)
ulkomailla (Englannissa, Ruotsissa, Saksassa,
Italiassa y. m.) syntyneitä 1910 oli 18,5 %,
neeke-reitä 2,235, intiaaneja (reservatsioneilla) 1,486,
japanilaisia 1,596, kiinalaisia 246. Suomalaisia
oli sam. v. 2,154, joista Suomessa syntyneitä
1,380. Suomalainen asutus W:ssa on
keskittynyt kaivosseutuihin. Kirkkokuntien jäsenistä
43 % roomal.-katolisia ja 21,8 % mormoneja. —
Elinkeinot. W. on siksi korkeaa ja kuivaa
seutua, ettei maanviljelys ole kannattava.
Ainoastaan Ve valtion pinta-alasta on viljelyskelpoista
maata. Sato 1912: vehniä 0,8 milj. hl, kauroja
3,i milj. hl, ohria 0,i milj. hl, maissia 0,i milj. hl,
perunoita 0,6 milj. hl. Suuret osat W:ia sopivat
hyvin karjanlaitumiksi; 1917 valtiossa oli
191,000 hevosta, 880,000 nautaa, 4,381,000
lammasta ja 69,000 sikaa. Mineraalirikkauksia W:ssa
on suuret määrät; 1914 saatiin kivihiiltä
55,3 milj. mk:n ja vuoriöljyä 8,7 milj. mk:n
arvosta; sitäpaitsi vaskea, kultaa, kipsiä,
raken-nuskiveä y. m., kaikkiaan arvoltaan 64,s milj. mk.
Teollisuus verraten vähäpätöinen. Tärkeimmät
haarat ovat rautatietarpeiden valmistus,
puunjalostus ja myllyteollisuus; 1909
teollisuustyö-väestöön kuului 3.393 henkeä ja valmistusten
arvo oli yhteensä 33,7 milj. mk. Tärkein
teollisuuskeskus on Cheyenne. -— Rautateitä 1915
oli 3,080 km (valtion läpi kulkee Union
pacifie-rata), lisäksi 35 km sähköratoja. —
Kansakouluja 1916 oli 1,006 (32,630 oppilasta),
keskikouluja 51 (3,063 opp.); 1 yliopisto (Laramiessa,
per. 1867; 573 opp. 1914). — Perustuslaki
v:lta 1890. Kuvernööri valitaan 4v:ksi.
Senaattiin valitaan 4 v :ksi 27, edustajakamariin 2 v :ksi
57 jäsentä. Yhdysvaltain kongressiin W. lähet-
tää 2 senaattoria ja 2 edustajaa. Pääkaupunki
Cheyenne. — W. kuului ensin suureksi osaksi
Louisianaan, joka käsitti aluksi miltei koko
Mississippin jokialueen ja jonka Napoleon I 1803
myi Yhdysvalloille. Territoriaalihallinto järjes
tettiin W:iin 1868, ja 1890 alue liitettiin
valtiona unioniin. ,/. G. G-ö.
Wiirttemberg [-berhj], kuningaskunta (ennen
v:n 1918 vallankumousta) Etelä-Saksassa Reinin
itäpuolella, Badenin ja Baierin välillä, etelässä
osaksi ympäröiden Hohenzollernia, pinta-alaltaan,
19,507 km-, Saksan kolmas ja asukasmäärältään,
2,437,574. Saksan neljäs liittovaltio; asukastiheys
125 km2:llä (1910). Pinnanmuodostukseltaan W.
on etelään käsin verkalleen kohoavaa vuorimaata,
jonka rakenteen etupäässä määräävät maan
poikki lounaasta koilliseen kulkeva, Svaabilai
seen Juraan kuuluva Rauhe Alb (korkein kohta
Lemberg 1,014 m yi. merenp.) ja lännessä oleva
Schwarzvvaldin osa, jossa on W:n korkein huippu
(Hornigsrinde 1,166 111). Rauhe Albin
pohjoispuolella on maa pääasiallisesti triaskauden ker
roksista muodostunutta, hedelmällistä ja kaunista
pengermaata, missä mäet, laaksot ja tasangot
vaihtelevat. W:n eteläosat ovat Saksan
korkeimpia ylänköseutuja; 580 m:n korkeudelta maa
alenee etelässä Boden-järveä ja pohjoisessa Tonavaa
kohti. — Ilmasto on suotuisin keskisen ja alisen
Neckarin varsilla (Heilbronnissa v:n keskilämpö
-f- 9,5° C) sekä Boden-järven rannalla,
kylmempää eteläisillä ylängöillä ja Juralla. V:n
keskilämpö keskimäärin -f- 8,s° C; vuotuinen
sademäärä n. 800 mm (eniten, yli 1,600 mm, sataa
Schwarzwaldissa). W:ssä on monta
kaunislaak-soista jokea. Pohjoisessa on Reinin vesialueeseen
kuuluva Neckar (W:n huomattavin joki)
lisä-jokineen ja etelässä alueen halki 130 km:n
matkan virtaava Tonava sekä (Baierin rajalla) sen
lisäjoki Iller. Harvalukuisista järvistä on
etelärajalla oleva Boden-järvi, josta W:lle kuuluu
vain 1/5, ainoa huomattava. Mineraalilähteitä
runsaasti (kuumia, hiilihappoisia, suolan-,
raudan- ja rikinpitoisia y. m.).
Väestö (1900:* 2,169,500 as.; 1905:
2,302,179 as.) lisääntyi 1871-1910 34,o %;
syn-tyneisyys (kuolleena syntyneet lukuunotettuina)
1913 28 °/oo, kuolleisuus 16,s °/oo>
ylisyntynei-syys 11,7 °/oo. Siirtolaisuus vähäinen (1914 lähti
maasta vain 322 henkeä). V. 1910 asui 50.2 %
väestöstä 167 kaupungissa, joista 1 suurkaupunki
(286,218 as.). Tiheimmin asuttuja ovat Neckarin
ympäristöt, harvimmin Rauhe Albin tienoot ja
kaakkoisosa. — Asukkaat ovat sukuperältään
enimmäkseen saksalais-svaabilaisia,
pohjoisimmassa osassa frankkilaista heimoa.
Uskontunnustukseltaan oli 1910 evankelisia 1,671,183 (68,6 %),
roomal.-katolisia 739,995 (30,4 %), muita kristit
tvjä 12,863 (0.5 %), Mooseksen uskolaisia 11,982
(Oi. %■)■
Elinkeinot. V. 1907 työskenteli
maataloudessa 506,061, teollisuudessa ja vuorityössä
432.114, kaupassa ja liikenteessä 100,109
henkeä. Maaperä on, muutamia epäsuotuisia seutuja
lukuunottamatta, hedelmällistä ja hyvin viljeltyä,
joten maataloudesta saa elantonsa lähes puolet
maan väestöä. Maa on suureksi osaksi (noin -33 %}
pienviljelijöiden hallussa. V. 1913 oli W:n
pinta-alasta 43.4 %, peltoa ja puutarhaa. 17,6 %
niittyä ja laidunmaata. 2,i % hedelmäpuu- ja viini-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
