Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Würzburg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1595 Wüstenfeld–Vyöhykerohtuma 1596
[kau]punki Luoteis-Venäjällä, Tverin kuvern., soisessa,
epäterveellisessä seudussa, Pietarin-Moskovan
radan varrella; 17,592 as. (1910). — Kirkkoja 16
(kaikki kreik.-katolisia), luostari; reaalikoulu,
junailijaopisto. Ympäristössä suuria kehräämöjä
ja kutomoja. — Vyšnij-Volotšekin
kanavatie, jonka varrella V.-V. on ja joka
yhdistää Volgan Laatokkaan, on nyk. menettänyt
merkityksensä läpikulkuväylänä. J. G. G-ö.
Wüstenfeld, Heinrich Ferdinand
(1808-99), saks. orientalisti, vaikutti
kirjastonhoitajana ja professorina Göttingenissä, julkaisi
suuren joukon historiaa ja maantiedettä
koskevia arab. teoksia ja kirjoitti m. m. „Die
Akademien der Araber" (1837), „Geschichte der
arabischen Ärzte und Naturforscher" (1840),
„Genealogische Tabellen der arab. Stämme" (1852),
„Vergleichungstabellen der mohammedanischen
und christlichen Zeitrechnung" (1854), „Die
Geschichtsschreiber der Araber" (1882) y. m.
K. T-t.
Vytegra. 1. Joki Pohjois-Venäjällä, Aunuksen
kuvern., laskee kaakosta Äänisjärveen; n. 150 km.
On osana Marian-kanavan (ks. t.) vesitiessä. —
2. Samannimisen piirikunnan (12,381 km2,
68,000 as. 1915) pääkaupunki edellämain. joen
varrella, 17 km:n päässä Äänisjärveltä; 5,610 as.
(1910). Kirkkoja 5, joista 1 luterilainen;
opettajaseminaari, ev.-lut. kirkkokoulu. Melkoiset
markkinat. J. G. G-ö.
Vytšegda [e’-] (syrj. Ežva), joki Pohjois-Venäjällä,
Vologdan kuvern., Vienanjoen
lähdejoki oik., alkaa Timanin harjanteilta, Petšoran
lisäjoen Ižman latvojen lähistössä, virtaa ensin
kaakkoista, sitten läntistä ja lopuksi lounaista
pääsuuntaa, yhtyen Soljvytšegodskin alapuolella
emäjokeensa; 1,130 km pitkä, suupuolessaan
vähintään 400 m leveä. Laakso laajenee
paikoin 10 km:n levyiseksi; vas. ranta yleensä
alava, oikea korkeahko (20-30 m). V. on
uittoväyläksi soveltuva 1,040 km:n ja höyrylaivoilla
kuljettava 671 km:n matkan. Katariinan-kanavan
välityksellä se on yhteydessä Kaman kanssa (ks.
Keljtma). Tärkeimmät jokisatamat:
Soljvytšegodsk, Jarensk, Ustjsysoljsk. V:n vesistöä
myöten kuljetetaan etupäässä puuta ja
puutavaroita sekä ranta-asujaimiston (syrjäänien,
venäläisten) tarvetavaroita. Lisäjoista pisimmät:
Višera ja Vym oik., Keljtma ja Sysola vas.
J. G. G-ö.
Vyyhti (saks. Strähn, Strang, Schneller,
ransk. écheveau, engl. hank) on kehälle
kelaamalla muodostettu lankakieppi, jonka pituus on
tarkalleen määrätty. Puuvillalanka-v. on 768 m
(= 840 engl. yardia). tavallisesti jaettu 7
pasmaan. Pellavalanka-v. on 2,743 m (= 3,000 yardia);
se on jaettu 10 pasmaan. Villalanka-v. on
nykyään meillä 1,000 m jaettuna 10 pasmaan, mutta
Englannissa ja meilläkin engl. järjestelmää
noudatettaessa 512 m (= 560 yardia), jaettuna 7
pasmaan. — Silkkilanka-v. oli ennen 9,600
Pariisin kyynärää (= 11,520 metriä), jaettuna 24
pasmaan à 475 3/8 m tai tavallisemmin 480 m.
Kansainvälinen laillinen v. on 9,000 m
jaettuna 20 pasmaan à 450 m.
V.-kelan ympärysmitta on vaihteleva: 1 m,
1,25 m, 1,27 m (= 1,5 yardia) ja pellavalangoille
usein 2,5 m. E. J. S.
Vyöhyke (zooni, < kreik. zōnē = vyö), kahden
samankeskisen ympyrän rajoittama osa
pallon pintaa. 1. Vanha on maapallon jako viiteeu
tähtitieteelliseen v :een, joita viimeisiin
vuosikymmeniin saakka on käytetty myös
ilmastollisina v:inä: kuuma l. troopillinen v.
kääntöpiirien välissä, pohj. ja etel.
lauhkea v. kääntöpiirien ja napapiirien välissä,
sekä pohj. ja etel. kylmä v. napapiirien
sisäpuolella. Myöhemmin ovat ilmastolliset v:t
erotetut toisin, koska ilmanala riippuu monista
muista tekijöistä kuin auringon säteilystä (ks.
Ilmanala). Supanin erottamat lämpö-v:t ovat
seuraavat: kuuma v. + 20° C vuosi-isotermien
välissä, pohj. ja etel. lauhkea v. + 20°
ja 0° vuosi-isotermien välissä, sekä pohj. ja
etel. kylmä v., joissa vuoden keskilämpö on
alle 0°. Köppen on tehnyt seuraavan
lämpövyöhykejaon: kuuma v., missä vuoden
kaikkien kuukausien keskilämpötila on yli 20° C,
subtroopillinen v., 4-11 kuukautta yli
20°, lauhkea v., 4-12 kuukautta 10-20°
välillä, viileä v., 1-4 kuukautta yli 10° ja
kylmä v., kaikkien kuukausien lämpötila
alle 0°. — 2. Kun kasvillisuuden erilaisuudet
maapallon eri osissa riippuvat pääasiallisesti
ilman lämpö- ja kosteussuhteista, niin voidaan
myös kasvipeitteessä erottaa, päiväntasaajalta
navoille päin mennen, ilmasto-v:itä vastaavat
kasvillisuus-v:t l. -zoonit. Ne liittyvät
rajoissaan, suurin piirtein katsoen, Köppenin
ilmastovyöhykkeisiin ja nimitetään samoin..
Kylmä v. käsittää napa-alueet metsärajalta
pohjoiseen ja etelään niin pitkälle kuin
kasvillisuutta on. Lähinnä napoja on ikuisen jään ja
lumen alue. Pohj. pallonpuoliskon jäätiköistä
etelään leviää varsinainen arktinen kasvillisuusalue,
jonka kasviyhdyskuntia nimitetään tundraksi
(ks. t.). Viileä v. on pohj. pallonpuoliskolla
puhdas metsävyöhyke, jossa ainoastaan edafiset,
perustasta riippuvat vaikuttimet tai kulttuuri
keskeyttävät metsän. Verrattomasti laajimman
alan täyttävät havu- l. kangasmetsät. Lauhkeassa
v:ssä on ero kosteampien ja
kuivempien seutujen välillä tuntuva, joten vyöhyke
jakaantuu eri kasvillisuusmuodostuma-alueisiin:
lehtometsiin mannerten rannikko-osissa ja
ruohikkoihin tai aavikkoihin mannerten sisäosissa.
Subtroopi11inen v. eroaa edellisestä siinä,
ettei kasveilla ole varsinaista talvilepoa.
Tämäkin v. jakautuu metsä-, ruohikko- ja
aavikkoalueisiin. Troopillisessa v:ssä on
pääasiallisesti vain 2 kasvillisuusmuodostumaa:
metsä ja ruohikko; aavikot ovat harvinaisia.
Metsät ovat etupäässä troopillisia sademetsiä,
ruohikot savanneja. — Samoin kuin
päiväntasaajalta napoihin päin mennen, muuttuu
kasvillisuus vastaavasti myös alhaalta ylöspäin nousten.
Nämä kasvillisuuden korkeus-v:iden l.
kasvillisuusregionien rajat ovat luonnollisesti eri
maantiet. leveyksillä eri korkealla.
M. E. H.
Vyöhykejärjestelmä (rautateiden
kuljetusmaksuja laskettaessa) ks. Rautatietariffi.
Vyöhykerohtuma (herpes zoster),
rakkulainen ihottuma, joka ilmaantuu tavallisesti
vyöhykemäiselle alueelle ruumiin toiseen puoliskoon.
Sanottu vyöhyke muistuttaa usein vyötä, minkä
vuoksi tautia myös nimitetään vyöruusuksi (saks.
Gürtelrose). Yllämainitut rakkulat järjestyvät
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
