Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Würzburg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1593
VViirzburg—Vysnij-Volotsek
1594
muuksia tuhlaavaisuudellaan ja itsevaltiuden
vaatimuksilla; 1770 hänen kuitenkin täytyi
vahvistaa säätyjen oikeudet. Häntä seurasivat
molemmat veljensä Ludvik Eugen (1793-95) ja Fredrik
Eugen (1795-97). V. 179G ranskalaiset
tunkeutuivat W:iin, ja herttua osti heiltä rauhan
Mömpel-gardin luovutuksella. Fredrik Eugenin vanhin
poika Fredrik II (1797-1816) otti osaa toisen
liittokunnan sotaan Ranskaa vastaan; kun hän
kuitenkin 1802 teki yksityisrauhan tämän
valtion kanssa, sai hän Mömpelgardin korvaukseksi
useita alueita ja valtakunnankaupunkeja m. m.
lleilbronnin, sekä vaaliruhtinasarvon. Uudessa
sodassa Ranskan ja Itävallan välillä 1805 Fredrik
yhtyi Napoleoniin, ja Pressburgin rauhan
johdosta sam. v. hän sai palkinnoksi Itävallan alueet
Ylä-Svaabissa sekä otti kuninkaanarvon
1806. Hän muodosti myös entiset ja uudet
alueensa kokonaisuudeksi sekä antoi eri
kristillisten kirkkojen jäsenille samat oikeudet. V. 1806
Fredrik II myös yhtyi Reinin liittokuntaan.
Wienin rauhassa 1809 hän sai uutta
alueen-lisäystä, mutta Leipzigin tappelun jälkeen hän
luopui Napoleonista, ja W:n joukot ottivat osaa
vapaussotaan 1813-14. V. 1815 W. yhtyi Saksan
liittokuntaan. — Fredrik II :n poika, kuningas
Vilhelm I (1816-64), sopi 1819 säätyjensä kanssa
uudesta valtiosäännöstä. Kun helmikuun
vallankumouksen johdosta 1848 W:ssäkin syntyi
vapausliike, myöntvi Vilhelm heti kansan vaatimuksiin.
Säädettiin painovapaus, muodostettiin
vapaamielinen ministeristö, ja heinäk. 1849 astui voimaan
uusi vaalilaki. Ministeristönsä pakotuksesta
Vilhelm myös tunnusti maaliskuussa sam. v.
säädetyn Saksan valtakunnan perustuslain. Mutta kun
kansalliskokouksen jäännös siirtyi Stuttgartiin,
hajoitti W:n hallitus sen asevoimin ja
vapaamielisen ministeristön täytyi pian väistyä
taantumuksen tieltä. V. 1850 W:n kuningas asetti
sotajoukkonsa Itävallan käytettäväksi Preussia
vastaan ja pysyi jälkeenpäinkin viimemainitun
valtion vihollisena. W :n eduskunta hajoitettiin
sam. v. ja aijottu valtiosäännön tarkistus
raukesi. Vilhelmiä seurasi hänen poikansa Kaarle I
(1864-91); hänen hallituksensa alussa
lievennettiin sanomalehdistöä ja kokoontumisoikeutta
koskevat rajoitukset. V. 1866 W:n joukot yhtyivät
Saksan liittokunnan armeiaan, mutta joutuivat
tappiolle taistellessaan Preussia vastaan. Elok.
sam. v. W. yhtyi Preussin ja Itävallan
keskenään tekemään rauhaan maksaen rahasumman
sotakulunkien korvaukseksi. V. 1870 heräsi
W:ssäkin Ranskan hyökkäyksen johdosta
saksalainen kansallistunne; W:n armeia otti osaa
sotaan ja tammik. 1871 W. yhtyi jäseneksi
Saksan valtakuntaan. — Kaarle I :tä seurasi hänen
veljenpoikansa Vilhelm II, jonka aikana
valtiosäännön uusimista pohdittiin; 1906 säädettiin
vihdoin yleiset suoranaiset toisen kamarin
vaalit. Kuntain hallintoa ja kansakoululaitosta
uusittiin myös (1906 ja 1909). Vilhelm II :n
ollessa lapseton, oli kruunu hänen kuoltuaan
siirtyvä eräälle katoliselle sukuhaaralle; tämän
johdosta tehtiin erikoisia säännöksiä maan
ruhtinaan asemasta kirkon päämiehenä. Saksassa
marrask. 1918 puhjennut kumousliike syöksi
Vilhelm II:nkin vallasta. [Schneider,
,,Wiirttem-bergische Geseliichte"; Belschner, „Geschichte von
W. in Wort und Bild".] G. r.
Wiirzburg [vyrtsburhj], kaupunki Baierissa,
Mainin varrella, ratojen risteyksessä. Kaupungin
pääosa sijaitsee joen oikeanpuolisella rannalla;
vas. rannan pääosana on Marienbergin linnoitus,
ent. piispanistuin. Suuruudeltaan Baierin neljäs
kaupunki, 84,496 as. (1910). Viehättävien istu
tusten ja kehäkadun ympäröimä, mutta
sisäosissaan säännöttömästi rakennettu. Kaupungille
antavat leiman lukuisat kirkot. 36 kirkosta on
2 evankelista. Huomattavin on tuomiokirkko,
ristiumuotoinen romaaninen basilika, sisältä
barokkityylinen. Kirkon rakentaminen aloitettiin
jo 862. Kuninkaallinen linna, ent.
ruhtinaspiis-pan hallituslinna, on Saksan suurimpia ja
komeimpia linnoja, rakennettu 1720-44. V. 1403
perustettu yliopisto lakkasi pian, nyk. yliopisto
perustettiin 1582; sen tiedekunnista
lääkeopilli-nen on saavuttanut erityistä mainetta. —
Teollisuudenhaaroista ovat mainittavimmat: paino-ja
soittokoneiden, tupakan ja viinin valmistus. Viini
ja hedelmät ovat tärkeimmät kauppatavarat.
Ympäristön vuotuinen viinisato voi nousta
(n. 1,200 ha :lta) yli 6 inilj. mk:n. m. e. 77.
Historia. W. lienee kelttien perustama;
sen merkitys johtui vasta sinne 741 perustetusta
piispanistuimesta. Porvariston ja piispojen
välillä oli alituisia taisteluja; keisari Henrik IV :n
aikana 1000-luvulla porvaristo piti hänen
puoltansa. V. 1400 piispa pääsi taistelussa voitolle.
W :ssa pidettiin usein valtiopäiviä.
Talonpoikaiskapinassa 1525 W:n porvaristo liittyi
talonpoi-kiin piispaa vastaan. Huomattava W:n piispa
oli kiihkokatolinen Julius Echter v. Mespelbrunn,
joka perusti tänne yliopiston 1582. Kustaa Aadolf
valloitti W:n lokak. 1631. 18:nnella vuosis.
vallitsivat W:ssa Schönborn-sukuiset piispat, jotka
teettivät paljon rakennustöitä. V. 1796
itävaltalaiset arkkiherttua Kaarlen johdolla voittivat
täällä Jourdanin johtamat ranskalaiset. V. 1803
W. joutui Baierille, 1805 arkkiherttua
Ferdinandille erään suurherttuakunnan
pääkaupunkina, 1815 taaskin Baierille. V. 1859 pidettiin
täällä W:n konferenssin nima’lä tunnettu
Saksan keski- ja pikkuvaltioiden edustajain kokous,
joka tarkoitti yhteistoimintaa Saksan
liittokuntaa koskevissa kysymyksissä. Tämä yritys
raukesi, kuten myös samojen valtioiden 1864
pitämät konferenssit yhteistä toimintaa varten
Slesvig-Holsteinin kysymyksessä. V. 1866 elok :ssa
preussilaiset miehittivät W:n kaupungin.
[Gur-litt, „Historische Städtebilder, Bd. 2: W."]
g. r.
Wiirzburg, Konrad von ks. Konrad
von W ii r z b u r g.
Vysera ks. V i s e r a.
Vysnegradskij (-a’-], Ivan A 1 e k s e j
e-vits (1832-95), ven. valtiomies; tuli 1862
Pietarin teknologisen instituutin professoriksi, 1875
sen johtajaksi, 1886 valtakunnanneuvoston
valtio-taloudellisen departementin jäseneksi, 1887
raha-asiain ministeriksi. V. koetti saada Venäjän
valtiontaloudessa uusiintuvaa vaillinkia
poistetuksi varsinkin säästäväisyydellä ja tullien
korottamisella; viimemainittu toimenpide tarkoitti
samalla kotimaisen teollisuuden aikaansaamista
suojelustulleilla. [Cyon, ,,Bilan de la gestion
finaneiöre de W."]
Vysnij-Volotsek
tso’lcJ, samannimisen [-piirikunnan (9,396 km2, 239,000 as. 1915) pääkau-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
