Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vyöhyketariffi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1599
Väenlasku
1600
(1797-1S80), saks. oikeusoppinut; toimi
professorina ja yliopistonkanslerina Tiibingenissä,
professorina Leipzigissä ja oli 1839-48 VVurttembergin
kamarin presidenttinä; Frankfurtin
esiparlamen-tin jäsen 1848. W. nautti sekä käytännön
miehenä että oppineena harvinaisen suurta
arvonantoa. Hän on julkaissut joukon oivallisia
teoksia varsinkin rikosoikeuden ja yksityisoikeuden
ajalta lähestyen kantansa puolesta historiallista
koulukuntaa. W:iä pidettiin oman aikansa
suurimpana saks. lainoppineena. Julkaisuja:
„Lehr-buch des römiseh-deutsehen Strafrechts" (1825-26),
„Gemeines Reclit Deutschlands, insbesondere
Gemeiues deutsches Strafreclit" (1844), „Beiträge
zur deutschen Geschichte, insbesondere zur
Ge-sehiehte des deutschen Strafrechts" (1845), joka
sisältää mielenkiintoisia lisiä Vehm-oikeuksien ja
noitajuttujen historiaan, „Das königlich
säch-sische und das thiiringische Strafrecht" (1857-58),
,,IIandbuch des im Königreiche Wiirttemberg
geltenden Privatreclits" (1839-51), y. m. [O. v. W.,
,,K. G. v. W."j
2. Oskar von VV. (1825-1902), lakimies ja
publisisti, edellisen poika, toimi v :sta 1849
asianajajana Stuttgartissa, valittiin 1862
Wiirttem-bergin säätykokoukseeu, missä kuului saks.
puolueeseen; julkaissut joukon teoksia lainopin ja
muilta aloilta.
Väenlasku, määrätyn alueen (valtion,
kunnan) väestön välitön, nimenomainen laskeminen.
V:ja tässä, varsinaisessa mielessä on useimmissa
maissa alettu toimeenpanna vasta 19:nnellä
vuosis.. Pohjois-Ameriikan Yhdysvalloissa
kuitenkin jo v :sta 1790 alkaen. Näistä
uudenaikaisista, välittömistä tai, kuten niitä joskus myös
nimitetään, ,,todellisista" v:ista ovat
erotettavat sekä varhaisimpina aikoina toimitetut
väestön arvioimiset että välilliset, väestöstä
pidettyihin luetteloihin ja rekistereihin (kuten
kirkonkirjoihin y. m.) perustuvat väestön laskemiset.
Enemmän tai vähemmän täydellisiä
suunnitelmanmukaisia laskelmia väkiluvun
ilmisaami-seksi toimeenpantiin jo useissa vanhan ajan
kansoissa. Aiheen näihin laskelmiin antoi usein joku
erityinen tarkoitusperä, kuten verotus tai tarve
saada ilmi asekelpoisten kansalaisten tai
välttämättömien ravintoaineiden määrä sotien
sattuessa y. m. Juutalaisilla Mooseksen aikana
esiintyneistä v:ista puhutaan m. m. 4 :nnen Mooseksen
kirjan 1 ja 26 luvuissa, Davidin
toimeenpanemasta v:sta 2:sen Samuelin kirjan 24 luvussa
ja 1 :sen Aikakirjan 21 luvussa. Nämä v:t
koskivat vain asekelpoista väestöä. Edelleen
puhutaan v:ista, joita oli toimeenpantu: Kiinassa
n. 800 e. Kr. (toisten mukaan jo 2238 e. Kr.),
Egyptissä n. 500 e. Kr., Persiassa Dareioksen ja
Kserkseen aikoina, Ateenassa 6:nnella ja 4:nnellä
vuosis. e. Kr., Japanissa 610 j. Kr.
Jonkunver-ran täydellisemmät olivat roomalaiset v:t
alkaen Servius Tulliuksen ajoilta asti; sittemmin
niitä pantiin toimeen 5, 10 ja 15 v:n väliajoin.
Eurooppalaisena keskiaikana esiintyy, paitsi
väestön rekisteriöimisiä, yrityksiä alkeellisiin
v:ihin suppeammalta alalta, niinpä 1449
Niirn-bergin ja 1473 Strassburgin väestöstä. Vielä
17:nnellä ja 18:nnella vuosis. olivat v.-kokeet,
joita pantiin toimeen monessa maassa, kuten
Itävallassa, Englannissa, Preussissa y. m., sangen
vajanaiset. Aikakauden täydellisimpiä yrityksiä
tällä alalla olivat Ruotsissa v:sta 1749
määrä-ajottain toimeenpannut väestönlaskemiset, jotka
kuitenkaan eivät olleet v:ja nykyaikaisessa
mielessä, vaan perustuivat kirkonkirjoihin, joiden
pohjalla papisto säädettyjen kaavakkeiden mukaan
laati tauluja väkiluvusta. Suomen yleiset
kym-menvuosittain palautuvat v:t perustuvat yhä
näihin v:sta 1749 asti jatkuneisiin
väkilukutaului-hin (ks. Väestötilasto).
Vasta 19:nnellä vuosis. alettiin Euroopan
valtioissa panna toimeen v :ja nykyaikaisessa
mielessä. Näitä v:ja on pantu toimeen vuosisadan
alkuajoilta asti Isossa-Britanniassa, Ranskassa,
Tanskassa, Norjassa ja Itävallassa; vuosisadan
keskivuosikymmeniltä asti Alankomaissa,
Belgiassa, Saksan valtakunnassa, Kreikassa,
Italiassa, Sveitsissä ja Espanjassa, vuosisadan
loppuvuosikymmeniltä alkaen Bulgaariassa ja
Venäjällä (v:n 1897 v. Venäjällä toistaiseksi ainoa).
Varsinaisia, todellisia v :ja on Suomessa
toimeenpantu kymmenvuosittain v:sta 1870 alkaen
muutamissa suurimmissa kaupungeissa.
Pääasiallisimmista, v :jen toimeenpanemisessa
esilletulevista kysymyksistä mainittakoon
seuraavat : 1. Kutka ovat laskettavat?
Oikeudellinen väestö, vaiko asumaväestö, vaiko
väen-laskuhetkellä kyseenalaisella alueella todellisesti
läsnäoleva väestö? Erotus näiden välillä saattaa
olla hyvinkin suuri. Suomessa esim.
kirkonkirjoihin perustuvat väkilukutiedot vastaavat lähinnä
oikeudellista väestöä. V. 1910 pyydettiin sen
ohessa ensi kerran tietoja läsnäolevasta väestöstä
ja silloin kävi ilmi, että läsnäoleva väestö oli
194,000 henkeä pienempi kuin kirkonkirjoissa
oleva väestö. Erotus johtuu suuresta
siirtolaisten määrästä, jotka tavallisesti jäävät maan
kirkonkirjoihin merkityiksi, vaikka ovat
jättäneet maan. — 2. Mitä on laskettava?
Tavallisimmin koetetaan saada selville, paitsi
väestön lukumäärää, seuraavat suhteet:
sukupuoli, ikä, siviilisääty, uskonto,
valtionkansalai-suus, asema talouskunnassa, ammatti ja
sivuammatit sekä yhteiskunnallinen asema
ammatissa. Usein sen lisäksi: äidinkieli, ruumiilliset
ja henkiset viat y. m. Ammatti- ja
elinkeino-suhteista toimeenpannaan nykyään joskus
erityisiä laajoja v:ja (Saksassa esim. vvaia 1882.
1895 ja 1907). — 3. Milloin ja miten on
1 askettava? Tavallisimmin suoritetaan
nykyään v:ja kymmenvuosittain, joskus
viisivuosit-tain ja vuodenaikana, jolloin väestö on
paikallaan-pysyvin, kuten talvella, joulukuussa, tai keväällä:
mieluimmin on v. toimeenpantava yhden ainoan
päivän kuluessa ja erityisten, laskettavien kotona
käyvien laskijain kautta. Suomessa on
väkiluku-tauluja laadittu aluksi vuosittain, sen jälkeen
kolmivuosittain, vihdoin viisivuosittain ja
myö-himpänä kautena v:sta 1880 kymmenvuosittain.
4. Ainehiston käyttely ja
julkaisemin e n. Tulosten julkisuuteen saattamisen
jouduttamiseksi ou uusimpana aikana paljon
edistytty. Varsinkin 011 koetettu kehittää
numeroaineiston nopeata teknillistä käytteleniistä
(sähkö-laskukoneiden käyttö y. m.).
V.-työn yleisessä organisatsionissa ou
havaittavana joko keskitys- (sentralisatsioni-) menetelmä,
jolloin aineiston pääasiallisimman käyttely- ja
jalostustyön suorittaa keskusvirasto, tai
desentra-lisatsionimenetelmä. jolloin nämä suureksi osaksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
