Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Väentiheys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1607
annetaan jo ensitietoja koonneiden
paikallisviras-tojen tehtäväksi. Voidaan myös käyttää näiden
molempien menettelytapojen yhdistelmiä.
Nykyaikaiset välittömät v:t ovat
jättiläismäisiä toimituksia. Ison-Britannian ja sen
siirtomaiden v. v:lta 1901 käsitti lähes 400 milj.
ihmistä 31 milj. km!:n alalla. Yksin Intian v:ssa
oli laskettava lähes 300 milj. ihmistä. Laskijoita
oli lähes 1 milj. henkeä, Bengaalissa yksin yli
300,000 henkeä. Venäjän v:ua varten 1897 oli
valtakunta, ilmoituksen mukaan, jaettu 7,000
laskupiiriin; laskijoita oli n. 150,000 henkeä.
Aikaisimmat v :t olivat suhteellisen vähäpätöisiä
toimituksia; ne maksoivat vähän ja niiden
tulokset saattoivat joskus tulla julkaistuiksi pienenä
kirjasena, jota jaettiin ilmaiseksi.
Nykyään muodostavat v.-julkaisut suuria
nidos-joukkoja; Yhdysvaltain v.-toimitus 1900 maksoi
yli 10 milj. dollaria.
Huolimatta v:jen kehityksestä, arvioitiin 1901,
että maapallon väkiluvusta vain 601% on v:jen
kautta määrätty, 40 % on ollut pakko enemmän
tai vähemmän arvioimalla määrätä. O. K. K.
Väentiheys, määrätyn alueen väestön
keskimääräinen suuruus, ilmoitettuna jotakin
pinta-alayksikköä, tavallisimmin km’-’ :iä kohti.
Suuremman verrannollisuuden aikaansaamiseksi on
kuitenkin usein tarkoituksenmukaisinta määrätä
v., mitä tulee pinta-alaan, siten, että alueen
vesistöt pinta-alaa laskettaessa jätetään
huomioonottamatta. Sitävastoin saattaa muidenkin
asumiseen yleensä kelpaamattomien alojen, kuten
vuoristojen, vuorijäätiköiden, erämaiden y. m. luvusta
poisjättäminen johtaa mielivaltaisuuteen, koska
tällaisten alueiden rajat, asuttamiskykyisyys y. m.
eivät ole tarkoin määrättävissä.’ Olettamalla
maapallon pinta-alaksi 509,950,778 km2, olisi v.
maapallolla n. 3 henkeä km2:llä. Jättämällä meret
huomioonottamatta olisi maapallon v. 11,4
henkeä km2:llä. Eri maanosien v. oli vuoden 1910
tienoilla seuraava:
Asukkaita
keskimäärin km2:llä
Eurooppa ..........................................50
Aasia ................................................22
Afrikka ............................................4,s
Ameriikka ........................................4,<
Austraalia ........................................l.o
Maapallon suurimmat tiheimmin asutut alueet
ovat Intiassa, Kiinassa, Japanissa, Länsi-,
Keski-ja Etelä-Euroopassa sekä Pohjois-Ameriikan
Yhdysvaltojen itäosissa.
Allamainituissa maissa oli v. v:n 1910 tienoilla
seuraava:
Asukkaita
keskimäärin km2:llä
Saksi ..............................................321
Belgia ............................................252
Englanti ja Wales ........................239
Alankomaat ..................................171
Italia ..............................................121
Saksa ..............................................120
Itävalta ..........................................95
Sveitsi ............................................91
Ranska ............................................74
Tanska ..........................................71
Unkari ............................................64
Euroopan Venäjä ........................19
51. X. Painettu 6/i 19
1602
Asukkaita
keskimäärin km2:Ilä
Ruotsi ..........................................13
Pohjois-Ameriikan Yhdysvallat 12
Suomi ...............’..............9
Norja ............................................8
Eri maissa on v. siis suuressa määrin
erilainen. Mutta samankin maan eri osissa v. 011 hyvin
vaihteleva. Keskimäärät laajoilta alueilta ovat
tämän vuoksi vain vähän valaisevia. V:n
erilaisuuden syyt ovat osaksi luonnonsuhteiden
erilaisuudesta johtuvia, osaksi taloudellis-teknillisiä tai
poliittisia. Ilmanala asettaa määrätyt rajat v:lle,
varsinkin etäällä pohjoisessa ja etelässä, samoin
erittäin korkeilla seuduilla. Lauhkean ja
kuuman ilmanalan maissa saattaa sitävastoin usein
olla edellytykset sangen suurelle v:lle.
Eurooppalaisissa oloissa voi paikoitellen keskimäärin
80-100 hengen suuruinen asutus km2:llä vielä
saada elatuksen omalta alueeltaan. Missä
maaperä on erittäin hedelmällinen ja kasvisravinto
vahalla (niinkuin Kiinassa), voi 200-300 hengen
väestö km2:llä saada toimeentulonsa vieraitta
( latusvaroitta. Euroopassa sitävastoin on
Englannissa, Alankomaiden, Länsi-Saksan ja Sveitsin
talousalueella, missä v. kohoaa yli 200 hengen
km-’:llä, 2/3 elintarpeista tuotava muualta. Toiselta
puolen vallitsee siirtolaisuus ja elintarpeiden
tuontienemmyys esim. Suomessa, missä v. on vain
9 henkeä km2:llä (maan eteläisissä lääneissä
20-30 henkeä). Yleensä voidaan sanoa, että
muiden edellytysten ollessa samat, teollisuus ja
kauppa voivat tehdä mahdolliseksi paljoa
suuremman v:n kuin maatalous. Kulttuurin,
tekniikan, maailmanliikenteen ja kansainvälisen
vaihtotalouden kehitys on aikaansaanut sen, että eri
maiden väestökykyisyys ei enää nykyään
läheskään riipu maataloudellisista
luonnonedellytyk-sistä samassa määrässä kuin aikaisemmin. Tästä
myös johtuu, ettei ole syytä, kuten ’usein
tehdään, asettaa kysymystä liikaväestöstä
suoranaiseen yhteyteen v:n kanssa. Liikaväestö,
varsinkin suhteellinen liikaväestö, on esiintynyt
kaikissa v:n asteissa, harvaan asutuissa samoin
kuin tiheään asutuissakin maissa. O. K. K.
Väestö, määrätyn alueen asujamisto. Paitsi
asumaväestöstä voidaan myös puhua
oikeudellisesta v:stä, läsnä-olevasta v:stä y. m. (ks.
Väen-lasku).
1. Väkiluku. Koko maapallon väkiluku on
v:n 1910 tienoilla laskettu 1,722 miljoonaksi
hengeksi. Koska vain n. 60 % maapallon
väkiluvusta 011 määrätty väenlaskujen kautta,
eroavat laskelmat jossain määrin. Toisten laskelmien
mukaan tältä vuosis. on maapallon väkiluku
(1901) arvioitu 1,558 milj :ksi, toisten mukaan
(1908) 1,647 milj :ksi. Aikaisempien vuosis.
laskelmat eroavat huomattavasti toisistaan.
Laskelmat 1600- ja 1700-luvuilla vaihtelivat läheisinäkin
aikoina 500 milj :n ja 1,000 milj:n välillä.
1800-luvun keskipalkoilla arvioitiin maapallon
väkiluku 1,135 milj. hengeksi. Tulosten erilaisuuteen
vaikuttaa varsinkin vaikeus määrätä Aasian
maiden ja Afrikan väkilukua. Niinpä on esim.
Kiinan väkiluvusta yhä vielä nykyään hyvin
eriäviä laskelmia: tulokset vaihtelevat 270 milj:n ja
450 milj:n välillä. V:n 1910 tienoilla oli eri
maanosien väkiluku arviolta seuraava•.
Väestöntiheys—Väestötilasto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
