Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vähä-Aasia - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1611
Vähä-Aasia
1612
kallioisina niemimaina ja joiden välissä on joki
lietteiden täyttämiä poimu- tai siirroslaaksoja. Ne
kohoavat korkeiksi kaakossa, Tauruksen rajoilla
(Sandiras-dagh 2,987 m, Baba-dagh 2,370 m), ja
koillisessa (Kesis-dagh, ent. Olympos, 2,500 m),
keskiosassa rannikkoa ne jonkun verran
mataloituvat (niinpä Kaz-dagh, muinaisajan Ida,
1,753 m). Niemimaau keskusylängöt ovat
n. 1,000 m :n ja niitä erottavat liorsti- tai
poimu-selänteet 1,700-2,000 m:n korkeudella,
l^iajinylä-tasangoista (n. 10,000 km-) on Tuz-tsöllyn
länsi-ja lounaispuolella aukeava suola-autiomaa.
Paikoin kohoaa ylänköjen yläpuolelle sammuneita
tulivuoria (mahtava Erdzias-dagh, V:n-A:n
korkein huippu, 3,960 m, Ilassan-dagh 2,400 m,
Kara-dagh 2,170 m, y. m.). — Vuoriperusta on
iältään ja laadultaan vaihtelevaa. Armeenian
rajalla, Tuz-tsöllyn autiomaan pohjoispuolella ja
lounaassa tulee näkyviin arkeisia graniitteja,
gneissejä ja monenmoisia kiteisiä liuskeita;
länsiosissa, paikoin sisämaassa ja etelärannikolla on
paleozooisia saviliuskeita, kalkkikiviä,
hiekka-kiviä ja kirjavia merkeleitä, Mustanmeren
rannikon länsiosassa myös produktiivisen
kivihiili-muodostuman kerrostumia; lskenderuuin-lahden
ja Eufratin välissä sekä pohjoisrannikolla
peittävät mesozooiset (juura- ja liitukauden)
kalkki-kivet, merkelit ja hiekkakivet laajan alan;
sisämaassa, niemimaan luoteisosassa ja paikoin
muuallakin on tertiäärisiä kerrossarjoja
(Tau-ruksessa poimuttuneina, keskusylängöillä yleensä
vaakasuorina).
Ilmaston yleislaadun määrää V:n-A:n
asema Välimeren-alueeu ja Sisä-Aasian rajalla,
sen erikoispiirteet ovat ylläesitetystä
pinnan-rakenteesta riippuvat ja vaihtelevat monin
paikoin suuresti pienelläkin alueella. Sisämaalle
ovat mannerilmaston jyrkät lämpötilan vaihtelut
luonteenomaiset; kesäisin se kuuluu voimakkaasti
lämpiävään arabialais-intialaiseen alhaisen
ilmanpaineen alueeseen, talvisin se liittyy lähinnä
Armeenian kylmään ylänköön, jolla
muodostuu selväpiirteinen painemaksiini. Kaisarijessa,
1,110 111:11 korkeudella, ovat lämpötilan
raja-arvot + 29,9° C ja —18,o° C, v : n keskilämmön
ollessa -f- 12,o° C, mutta Brussassakin,
ylänköalueen länsireunalla, on tammik:n keskilämpö
-f- 4,o° C, heinäk:n 26,5° C. Rannikkoseuduissa
011 vallalla selväpiirteinen, kirkaskesäinen ja
kosteatalvinen Välimerenilmasto; Smyrnassa on
v:ii keskilämpö + 16,5° C, tammik:n -f- 7.5° C,
heinäk:n 26,4° C, Trapezuntissa ovat
vastaavat astemäärät -(- 14,5, 6,o, -)- 22,8.
Vuodenaikaisista lämpötilan ja paineen vaihteluista
johtuen, puhaltavat tuulet yleensä kesäisin
sisämaahan, talvisin merelle päin. Rannikoilla ovat
kuitenkin kylmänäkin aikana mereltä tulevat
sisämaahan pyrkivät lämpimänkosteat ilmavirrat
hyvin yleiset, jonka vuoksi reunavuoristojen
ulko-rinteiden ja korkeimpien harjanteiden osalle tulee
verraten suuri sademäärä. Vuosittain sataa
Smyrnassa 650 mm, Trapezuntissa 875 111111;
sisämaassa tuskin 200-300 111111.
Vesistöt. V :n-A:n joet ovat,
pinnanmuodostuksesta ja ilmastosta johtuen, vesimäärältään
vaihtelevat, matalauomaiset, koskiset, usein
suuresti kiemurtelevat tai mutkittelevat sekä
liikenteelle sopimattomat. Mustaanmereen laskevista
virroista ovat tärkeimmät Jesil-yrmak (eut. Iris).
Kyzyl-yrmak (Ilulys) ja Sakaria (Hangarius),
AIarmara-mereen päättyvistä Suzurlu-tsai
(Maccs-tusj, Aigeian-mereen suuntautuvista (jlediz-tsai
(Hermus) ja Menderez-tsai (Moeandvr) sekä
Väli-mereen virtaavista Gök-su (Calycadnus), Seihun
CHarus) ja Dzikar (Pyramus). —- Sisämaan lähes
80,000 km2:n laajuisessa laskujoettomassa
alueessa on monta melkoista järveä:
Tuz-tsölly (kesäisin vahvau suolakuoren peittämä;
n. 2,500 km2), Akser-göl, Ejerdir-göl, lvirili-göl
y. m. Kivennäisvesiä runsaasti. Erikoisen
kuuluisat ovat Menderez-tsain laaksossa olevat
kuumat terveyslähteet.
Kasvillisuus. Niemimaan reunaosat ovat
yli 100 km:n leveydeltä, pohjoisessa 1,900 m:n,
etelässä 2,400 111:11 korkeudelle yi. merenp.
metsän peitossa. Tämän metsävyöhykkeen
sisäpuolella leviää peusaistoa, joka vuorostaan väistyy
arokasvillisuudeu tieltä. Kasvistollisesti länsi- ja
etelärannikon metsät kuuluvat Välimeren-maihin.
Paitsi ainavihantaa macchia-kasvillisuutta
laakereilleen, myrtteineeu, oleantereineen y. 111., ovat
näille seuduille luonteenomaisina mainittavat
sypressi (Cupressus horizontalis), männyt (Pinni
halepensis, P. pinca, P. laricio), tammet ja —
etelärannikolla — taatelipalmu. Mustanmeren
puolella n. s. ponttilais-kaukaasialainen
metsä-kasvisto 011 vallalla (leimakasveja 111. m. Azalca
pontica, Primus laiirorerasus, punapyökki,
plataani). Sisämaan arot ja autiot muistuttavat
suuresti Keski-Aasian vastaavia
kasvillisuusalueita. — Eläimistö on V:n-A:u
vaikea-kulkuisimmissa ja syrjäisimmissä osissa
verraten hyvin säilynyt. Nisäkkäistä mainittakoon
karhut (Ursus arctos, U. syriacus), pantteri,
ilvekset (Lynx pardinus, L. caracal), sakaali, susi,
kettu, jalohirvi, vuorikauris, vuorilampaat (Ovis
ophion, O. Gmelini) ja betsoaarivuohi, linnuista
lukuisat petolinnut, hiekkakana (Pterocles
urena-riiisj, leivonen ja erittäin yleisenä esiintyvä
haikara.
Väestö ja asutus. V.-A. 011
kansallisesti kirjavaa aluetta. Pääväestönä ovat
turk.-tataarilaiset osmanit (n. 7.500,000, s. o. 11. 71%
koko as.-määrästä), jotka ovat itseensä
sulattaneet indoeurooppalaisia aineksia ja näin saaneet
monta vierasta antropologista piirrettä (in. 111.
kookkaan vartalon, säännölliset kasvonpiirteet,
runsaan parrankasvun). Aigeian-meren puolella,
paikoin pohjoisrannikolla sekä siellä tiuillä
sisämaassa elää vanhastaan kreikkalaisia (n. 1,400,000.
yli 13%). niemimaan itäosissa armeenialaisia
(n. 600.0001, sisäylängöillä paikoin tataareja,
turkmeeueja, kurdeja ja jyrykkejä. kaupungeissa
juutalaisia 111. 185,000. joista suuri osa 15 :nnellä
vuosis. Espanjasta vainoa pakoon siirtyneitä n. s.
spaniooleja) ja koko alueella pienissä joukoin
harhailevia mustalaisia. V:ään-A:aan 011 viime
aikoina muuttanut muhamettilaisia Balkanin
maista, Etelä-Venäjältä, Venäjän-Armeeniasta ja
Kaukaasiasta. Näistä 11. s. muliadziireista, joita
lienee yhteensä 11. 750.000, ovat viimemainitusta
maasta Saimiin (ks. t.) kukistuttua tulleet tser
kessit tärkeimmät. — Uskontunnustukseltaan
vähintään 80 % väestöstä on muhamettilaista;
kristittyjä ovat suurimmaksi osaksi kreikkalai
set ja armeenialaiset. Sitäpaitsi elää alueella
useita, puoleksi pakanallisia, puoleksi kristittyjä
tai muhamettilaisia lahkoja (kyzyl-basit, bek-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
