Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vähemmistönedustus ... - Vähä-Aasia - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1609
Vähem mistönedustus—Vähä-Aasia
1G10
alkaen virallisen v:n ensiaineistona väkiluku- ja
väenmuutostaulut. Nämä taas puolestaan
perustuvat kirkonkirjoihin ynnä kirkollisten ja
nykyään myös muiden viranomaisten luetteloihin.
Väestön tilaa koskevat väkilukutaulut laaditaan
nykyään kymmenvuosittain, väkiluvun
muutos-taulut vuosittain (ks. Tabellilaitos).
Siir-tolaisuustilasto perustuu useimmissa maissa
erityiseen ensiaineistoon, joskus lähtösatamista
koottuihin tietoihin, Suomessa lääninhallitusten
tietoihin henkilöistä, joille on myönnetty passi
työansiolle lähtöä varten Euroopan ulkopuolella
oleviin maihin.
Suomen v :oa julkaistaan jatkuvasti 1860-luvulta
alkaen „Suomen virallisen tilaston" VI sarjassa
(Väestön tila ja väkiluvun muutokset,
lukuunottamatta siirtolaisuutta) sekä v :sta 1902 alkaen
sarjassa XXVIII (Siirtolaisuustilasto).
1700-luvulla julkaistiin selontekoja Ruotsi-Suomen
v:sta Ruotsin tiedeakatemian asiakirjoissa;
Suomen v :sta 1800-luvulla aluksi „Abo allmänna
tidning"issä, sittemmin „Finlands allmänna
tid-ning"issä. Väliaikaisen tilastollisen viraston
perustamisen jälkeen 1865 alettiin toimittaa
mainittuja itsenäisiä sarjajulkaisuja. Yksityisistä
suom. väestötilastollisista julkaisuista ja
teoksista ks. Suomi, palsta 551.
Väestötilastollisen tutkimuksen luojina ja
ensi-mäisinä kehittäjinä mainittakoon varsinkin
englantilainen John Graunt (1620-74), saksalainen
Johann Peter Siissmileh (1707-67), sekä
belgialainen Lambert Adolphe Jacques Quetelet (ks. t.).
Grauntia on tavallaan pidettävä v:n isänä. V. 1662
hän julkaisi kirjan nimellä „Natural and
politi-cal observations upon the bills of mortality,
chiefly with reference to the government,
reli-gion, trade, growth, air, diseases etc. of the city
of London". Käyttämällä aineksena Lontoon
syntyneistä ja kuolleista laadittuja luetteloja, joihin
alku tehtiin jo kuningas Henrik VIII:n aikana
ja jotka myöhemmin tulivat yhä täydellisimmiksi,
sai Graunt selville eräitä väestöoloissa
vallitsevia säännönmukaisuuksia, joista muutamat ovat
jääneet väestötilastollisina oppeina pysyväisiksi.
Grauntin jälkeisiä väestö- y. m. tutkimuksia, joissa
sanallisen esityksen sijasta käyteltiin lukuja,
nimitettiin hänen seuraajansa Pettyn antamalla
nimellä ,,poliittiseksi aritmetiikaksi". O. K. K.
Vähemmistönedustus ks. Suhteelliset
vaalit.
Vähemmistövaali ks. Vaali ja
Suhteelliset vaalit.
Vähennetty, mus. 1. V. intervalli
muodostuu siten, että „puhdas" tahi „pieni"
intervalli muuttuu 1/2 sävelaskelta suppeammaksi
(ylempi sävel alennetaan tai alempi ylennetään,
esim. c—g: c—ges t. cis-—g; jälkimäinen tapaus
on tavallisempi). — 2. V. kolmisointu
muodostuu kahdesta pienestä terssistä. Yhteensä ne
sisältyvät v :vyn kvinttiin, esim. h—d1—f1.
Samoin muodostuu v. nelisointu kolmesta
pienestä terssistä; ne sisältyvät v:yyn septimiin,
esim. gis—h—d1—f1 tahi h—d1— f1—as1.
Nykyaikainen teoria ei enää myönnä v:ille soinnuille
itsenäistä merkitystä, vaan käsittää ne
varsinaisten neli- (tai viisi-) sointujen muunnoksiksi tai
typistyksiksi (esim. g—h—d1—f1: gis—h—dJ—f1,
(g—) h—d1—f1; g— h—d1—f1—a1: (g—) h—d1—
f1—as1; d—f—a—h: d—f(—a)—h). 7. K.
Vähennyslasku (ruots. ja saks. Suhtraktion <
lat. stiitrahere = vetää pois), laskuopin ja algebran
alkutoimituksia. V:ssa etsitään lukua, n. s.
jäännöstä 1. erotusta, joka lisättynä
toiseen kahdesta tunnetusta luvusta,
vähentäjään, antaa toisen, vähennettävän. V:ua
ilmaistaan m inus merkiksi sanotulla
vaakasuoralla viivalla. Esim. 12—5 (lue: „12 minus 5"
1. „12:sta pois 5"). Jos vähentäjä on
negatiivinen lukai (vähennettävä edellytetään
positiiviseksi), on erotuksen lukuarvo = vähennettävän ja
vähentäjän lukuarvojen summa, esim. 12—(—5)
= 17; yleisemmin: a—f—iJ = a-\-b. U. 8:n.
Vähittäiskauppa ks. Kauppa, palsta 573.
Vähittäismaksukauppa, tavaran myyminen
ja ostaminen niin, että hinta suoritetaan vähin
erin, sovituilla osamaksuilla, jolloin tavara tulee
ostajan omaksi vasta sitten, kuin hän on
suorittanut koko ostohinnan; ellei ostaja suorita
maksuja määräajoin, peruutuu kauppa.
Vähittäismyynti metsätal. ks.
Metsän-myyntitavat.
Vähä-Aasia (myös Anatolia > turk. Anadoly
= auringonnousun maa"; muinaisajan Asia
minor), Turkin valtakunnan pääosa, läntisin
Aasian suurista niemimaista, ulkonee Välimeren
ja Mustanmeren välissä suorakaiteen muotoisena
länteen, ollen tällä ilmansuunnalla
Aigeian-meren, Dardanellien-salmen, Marmara-meren ja
Bosporin Euroopasta erottama; n. 525,000 km2,
n. 10,9 milj. as. (1914), n. 20 km2:llä.
Pohjoisin kohta, Indze-burun, 42° 5’ pohj. lev., eteläisin,
Anamur, 36° 1’ pohj. lev., läntisin, Baba-kalessi’n
niemi, 26° 5’ it. pit. Greenw. Itärajaksi
soveltunee parhaiten Iskenderunin 1. Aleksandretten
lahden perukasta (36° it. pit.) Trapezuntin
tienoille (40° it. pit.) vedetty viiva. Suurin pituus
idästä länteen n. 1,200 km, suurin leveys
pohjoisesta etelään n. 660 km. — Pohjois- ja
etelärannikko ovat ehyitä, yhdenjaksoisesti jyrkkiä
ja vuoripoimujen suuntaisia, länsirannikko
sitävastoin on selväpiirteistä, siirrosten kautta
syntynyttä, pirstoutunutta poikittaisrannikkoa,
jonka lukuisissa, helppokulkuisten jokilaaksojen
jatkona olevissa lahdissa on hyviä
luonnonsatamia ja jonka edustalla on laajahko saaristo
(Itäiset Sporadit).
Pinnanmuodostus ja geologinen
rakenne. V.-A. kuuluu kokonaisuudessaan
Aasian halki kulkevaan, leveyspiirinsuuntaisecn
poimujonovyöhykkeeseen. Se on, samoin kuin
Keski-Aasia ja Iraani, korkeiden vuoristojen ra
joittamaa ja siellä täällä keskeyttämää ylänköä,
jonka tasankomainen asu on osaksi
myöhäsyntyisten, vaakasuorain vuorikerrostumain, osaksi
irtainten, poimujonojen välisiin altaisiin
kasautuneiden rapautumis- ja kulutustuotteiden (soran,
hiekan, lössin) tai vajonneiden, siirrosreunaisten
peneplaanipintojen aiheuttama. Niemimaan
pohjoisreunalla kulkevat n. s. Pöntiset vuoret.
Niiden päähar jänne, joka kohoaa keskimäärin
100 km:n päässä rannikosta, on monessa kohden
yli 2,000 m korkea (Gymbet-dagh 3,150 m,
Jildiz-dagh n. 2,600 m, Ala-dagh n. 2,500 m yi. merenp.).
Etelässä V:n-A:n ylänköalue rajoittuu Tauruksen
(ks. t.) poimujonoihin, jotka alkavat Armeenian
rajalta ja päättyvät V:n-A:n lounaisosassa
Aigeian-mereen. Lännessä on useita sekavia,
monihaaraisia vuoriryhmiä, jotka ulkonevat mereen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
