Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Väkijuomat ... - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1627
Väkiluvuntilasto—Väkirehut
1628
aikaista työtä ja pientä nostokorkeutta varten
voidaan laskea miehen voimaksi 30-40 kg. Kun
nostokorkeus kasvaa useihin metreihin, on
vintturi rakennettava siten, että käytetään vain
pientä voimaa (8-10 kg) ja sen sijaan siksi suurta
nopeutta, että v. ei pääse välillä pysähtymään,
vaan on alituisessa liikkeessä.; v:n vaikutusaste
silloin vielä on suurempi kuin käsikammin, jota
vastoin, jos v. joka vetämisen jälkeen pääsee
pysähtymään, sen vaikutusaste alenee paljo alle
kammin vastaavaa arvoa ja työ käy miehelle
paljoa rasittavammaksi.
Kuvassa nähdään nostoranan juoksukissa.
valu-rautainen v. kumpaisenkin kuletusakselin päässä.
V:n halkaisija voi vaihdella paljon. 200:sta
(väkipyörissä) aina 800:aan ja 1.000 :een
(nosto-ranoi&sa) mm :iin. E. S-a.
Väkiluvuntilasto ks. Väestötilasto.
Väkipyörä, puusta tai metallista tehty,
nosto-kojeena käytetty kehyksellinen kiekko, jonka
reunaan on koverrettu kuurna
nuoraa varten. Kiekko, v:n
kehrä, voi pyöriä kehyksensä
n. s. v.-k o p a n (ruots.
bloclc-hus), aukossa (ruots.
skivgatts-öppning) kehrän keskipisteitse
kulkevan akselin varassa (ks.
Kuva 1.
Kuva 2.
kuvia. 1 ja 2). V :iä voidaan yhdistää kaksi tai
useampia samaan v.-koppaan. Pyöriä erottaa
silloin toisistaan kopassa olevat väliseinät (kuva 2
[2 ja 3J). V:n ympäri kulkeva raksi
(block-slropp) on, pysyäkseen sijoillaan, laskettu
koppaan koverrettuun
uraan 1. k i i p i i n
(ruots. kip). V. on
joko k i i n t o n a
i-n e n (kuva l)tai
liikkuva (kuva 3 ab).
Edellinen on
kaksivar-tinen ja tasavartinen
vipu, joten voima r
on yhtäsuuri kuin
kuorma k.
Jälkimäinen on yksivartinen
vipu, jossa voiman
vivunvarsi ab on kaksi
kertaa kuorman
vivun-vartta ab’ suurempi (tukipiste ajateltava o:ssa);
voima on sii.s 1/2 kuormasta. Nuora, jonka
toinen pää on kiinnitetty koukkuun x, kierretään
ensin liikkuvan ja sitten kiintonaisen v:n ympäri
niin, että voima voi vaikuttaa alaspäin. Nuoran
sommittelu voi olla erilainen, kuten kuvasta 3
selviää. Useampien liikkuvien ja
kiintonais-ten v :ien yhdistelmää sanotaan v ä k i p y
ö-rästöksi. Sellaisia ovat talja (ks. t.)
potenssipyörästö (kuva 4) ja d i f f
e-rentsiaalipyörästö (kuva 5).
Viimemainitussa on kaksi erisuurta saman akselin varassa
pyörivää, kiinteästi toisiinsa yhdistettyä kehrää
Kuva 3.
Kuva 4.
Kuva 5.
k ja g. Näiden reunassa 011 koloja, joihin
rauta-kettingin ubcd renkaat tarkkaan sopivat niin,
että sen liukuminen estyy. Paino on ripustettu
liikkuvaan v:ään l. Painoa nostettaessa
vedetään kettingin osasta d. jolloin kettinkiä kiertyy
kehrän g kehälle sen oikealta puolelta ja
purkautuu kehrän k vasemmalta puolelta. Mutta kuu
kehrät ovat erisuuret, niin suuremmalle kehrälle
kiertynyt kettingin osa on suurempi kuin
pienemmältä purkautunut osa; paino siis kohoaa.
Differentsiaalipyörästöä on edullista käyttää ei
vain sen yksinkertaisuuden ja pienen kulumisen
vuoksi, vaan siitäkin syystä että, kun ero
kehrien g ja k suuruudessa tehdään pieni, kitka estää
painoa q laskeutumasta
alas, vaikkakin
hellitetään kettingistä
kiinni-pitämästä. Painoa
laskettaessa vedetään kettingin
osasta c. Tehokkain
väki-pyörästö on
ruuvi-väkipyörästö (ks.
kuvaa 6). V:n koppaan
toisesta päästään
kiinnitetty kettinki kulkee
liikkuvan koukullisen
väkipyörän p ja
kettinkikeli-rän k ympäri.
Jälkimäiseen liittyy saman
akselin varassa pyörivä
suurempi, ruuvin R
kierteisiin tarttuva ruuviratas
//. Ruuvia kierretään
rattaan S reunassa olevan hienomman kettingin
välityksellä. u. is:n.
Vakirehut (= voimakkaat rehut) ovat sellaisia
rehuaiueita, joista kotieläimet saavat ravinnon
vähään tilaan supistuneessa ja helposti sulavassa
muodossa. Niihin luetaan ensi sijassa vilja- ja
palkokasvien siemenet, öljykakut, leseet sekä
monet myllyteollisuuden ja muut rehuksi
kelpaavat tehtaitten jätteet. Järkiperäisessä
kotieläinten ruokinnassa v. ovat pidettävät tärkeinä
a p u r e h u i 11 a. joissa eläimille annetaan
sellaisia ravintoaineita — etupäässä
munanvalkuais-ainetta ja rasvaa —. joita 011 liian vähän
toisissa, täyttävämmissä ja arvoltaan halvemmissa
rehuissa ja jotka tehokkaan ravitsevaisuutensa
Kuva 6.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
