Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Väkijuomat ... - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1625
Väkijuomat—Väkikela
1626
hallintoalueille, oikeuden päättää
väkijuomaliik-keen sallimisesta, tai kieltämisestä alueellaan.
Tätä oikeutta käyttää joko paikallishallinto
sinänsä tai tapahtuu päätöksenteko erinäisellä
kansanäänestyksellä. Enimmin levinnyt on
paikallinen kielto-oikeus Yhdysvalloissa;
kieltolaki-valtioita lukuunottamatta oli siellä 1917 ilman
tätä oikeutta ainoastaan 3 valtiota:
Pennsylvania, New Jersey ja Nevada. Kanadassa on
jokaisessa sen valtiossa paikallinen kielto-oikeus
vallalla, ja on sen avulla juovutusjuomaliike
hävitetty hyvin laajalta alalta maasta. Myöskin
muissa Suur-Britannian siirtomaissa on se
muutamia poikkeuksia lukuunottamatta vallalla.
Euroopan maissa on täydellisin kunnallinen
kielto-oikeus Norjassa, missä lailla v :lta 1894
viinakauppa maalla on kokonaan kielletty ja
kaupungeista voidaan se lopettaa yleisellä
kansanäänestyksellä. Laki v:lta 1904 säilytti tämän
oikeuden samalla kuin se myönsi kunnille
laajennetun vallan olut- ja viinikaupan
rajoittamiseen. — Useimpien Euroopan maitten väkijuomia
koskeva lainsäädäntö ei tarkoita näitten
aineitten käytön lopettamista vaan ainoastaan niitten
väärinkäytön ehkäisemistä. Keski- ja erittäinkin
Etelä-Euroopan maissa on tätäkin tarkoittava
lainsäädäntö vielä hyvin alkeellista. Hollannissa
määrättiin muutama aika takaperin, että
väki-juomain myyntipaikkani luvun tulee olla
riippuvainen paikkakunnan väestön lukumäärästä.
Samantapaisia määräyksiä on sittemmin otettu
käytäntöön Ranskassa, Italiassa y. m. Ottaen
huomioon, että kaupungeissa ja telidaspaikoilla
sunnuntaipäivät käytetään juopotteluun, on
Englannissa säädetty n. s. sunnuntaikielto.
Melkein kaikkien sivistysmaitten lainsäätäjät
ovat kaikkein vaarallisimpana väkijuomana
pitäneet paloviinaa, jonka vuoksi sen valmistus ja
kauppa tavallisesti on ollut kaikkein pisimmälle
ulottuvien säännöstelyjen ja rajoitusten alaisena.
Samoin se tavallisesti on alistettu ankaramman
verotuksen alaiseksi kuin muut väkijuomat.
Tehokkaan julkisen silmälläpidon
aikaansaamiseksi tämän aineen valmistuksessa ja myynnissä
sekä hyvien tuloksien saavuttamiseksi sen
verotuksessa on viinan myynti Venäjällä ja
Sveitsissä otettu valtion yksinoikeudeksi. Ensiksi
mainitussa maassa tämä järjestelmä on ollut
vallalla jo ikivanhoista ajoista, kunnes se
Aleksanteri II :n aikana 1861 poistettiin, mutta
palautettiin jälleen viimeisen tsaarin aikana
rahaministeri Witten aloitteesta. Niitten suurien
tulojen vuoksi, joita tämä järjestelmä valtiolle on
tuottanut, sen varsinaiseksi tarkoitusperäksi
mainittu raittiuden edistäminen suurimmalta osalta
on jäänyt syrjään, jonka vuoksi valtion
viinakauppa maassa on herättänyt tyytymättömyyttä.
Sveitsin 1887 käytäntöön otettu valtion
viinamonopoli perustui ajatukseen, ettei puhdas
etyli-alkoholi (ks. Alkoholi) nautintoaineena olisi
niin vaarallista kuin muut tislauksessa syntyvät
sivutuotteet, jonka vuoksi viinan puhdistamiseen
olisi kiinnitettävä suurinta huolta ja sen vuoksi
jätettävä se valtion viranomaisten toimesta
tapahtuvaksi. Toinen monopolin tarkoitusperä oli
pienten polttimoitten (kotitarvepolton) hävittäminen.
Viimemainittu tarkoitusperä kyllä saavutettiin,
mutta viinan puhdistamisen jättämisestä valtion
huostaan ei ole huomattu olleen sanottavaa etua.
Missä määrin lainsäätäjän kanta väkijuomiin
nähden viime aikoina on muuttunut, se on
sattuvasti tullut näkyviin 1914 alkaneen suursodan
aikana. Vähän varemmin (esim. itämaisen sodan
aikana) oli tapana, että sotatilan vallitessa
väki-juomalakien määräyksiä lievennettiin, jotta kansa
helpommin voisi saada alkoholijuomia ja
paremmin kestää sodan rasituksia. Mainitun suursodan
aikana sitävastoin useissa maissa väkijuomaliike
joutui pitkälle menevien rajoitusten alaiseksi.
Venäjällä heti sodan aljettua kiellettiin valtion
viinakauppa ja muukin väkijuomaliike
supistettiin hyvin ahtaalle. 30 p:nä kesäk. 1916
valtakunnan duuma hyväksyi lain, jonka mukaan
alkoholikielto määrättiin jatkuvaksi sodan
jälkeenkin. Se koskee kaikkia juovutusjuomia, jotka
sisältävät enemmän kuin 1 V2 tilavuusprosenttia
etylialkoliolia. Kaikkien sitä väkevämpien väki
juomain valmistus ja kauppa määrättiin
kiellettäväksi. Poikkeuksena on enintään 12 %
alkoholia sisältäväin viinien valmistus ja kauppa;
kunnilla on kuitenkin oikeus kieltää tällaisten
mietojenkin viinien kauppa alueellaan. Laki ei
ennättänyt tulla käsitellyksi valtakunnan neuvostossa,
mutta väliaikainen hallitus julisti sen
kumminkin vallankumouksen tapahduttua
voimaanastuvaksi. Sikäläisissä sekasortoisissa oloissa lain
noudattaminen on ollut puutteellista. Saksassa
kiellettiin väkevämpien olutlajien valmistus. Sen
johdosta monet panimot ovat muuttuneet makeis-,
säilyke- y. m. tehtaiksi. Viinanpoltto supistettiin
ja asetettiin valtion tarkan silmälläpidon
alaiseksi. Ravintolain anniskeluaikaa lyhennettiin
j n. e. Ranskassa rajoitettiin maassa yleisesti
vallalla olevaa kotitarvepolttoa. Englannissa
lajoitettiin ravintolain aukioloaika 5 tunniksi
päivässä. Ruotsissa kehitettiin n. s.
tarkkailujärjestelmä (ks.
Viinanmyyntijärjes-t e 1 m ä t) mahdollisimman täydelliseksi j. n. e.
V-o H-nen.
Väkijuomat, erilaisia alkoholinpitoisia
nesteitä, joita käytetään Dautinto-aineina. V:iaovat
olut, viini, paloviina, konjakki, liköörit j. n. e.
V:ina voidaan käyttää myös hajuvesiä ja yleensä
eetteristen öljyjen" väkiviinaliuoksia sekä
sitäpaitsi myös eetteriä, kloroformia y. m.
huumaavia nesteitä. V:n jakamisesta miedompiin ja
väkevämpiin ks.
Väkijuomalainsää-däntö. N. J. T.
Väkikela, vintturien voima-akselille
kiinnitettävä pyörä jota käytetään käsikammen
asemasta kun
vintturi on siksi
korkealla (väkipyörä,
nostorana), että
vintturia käyttävä
mies tulee
seisomaan sen alla. V:n
ympäri kulkevat
silloin
alasriippu-vat rautavitjat
(kettingit) tahi köysi,
josta mies vetää,
siten pyörittäen
voima-akselia. V. 011
siinä suhteessa
edullisempi kuin kampi, että mies voi kehittää
suurempaa voimaa, hänen ruumiinpainonsa kun
mvötävaikuttaa voiman kehittämiseen. Lyhyt-
Väkikela.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
