Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Väkiviina ... - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1633
Väkiviina
1634
poltto-, valaistus- ja liuotusaineena sekä
kemiallisten ja lääketieteellisten tuotteiden
valmistuksessa. Lukuunottamatta sitä pientä määrää v:aa,
joka keinotekoisesti valmistetaan etyleenistä tai !
asetyleenistä (kalsiumkarbidin kautta), saadaan ]
kaikki maailman v. sokerinpitoisista nesteistä !
käymisen ja sitä seuraavan tislauksen
^polttamisen") kautta. V:n valmistus v.-tehtaissa 1.
polttimoissa jakautuu täten pääasiassa kahteen
osaan.
I. Alko hölisen liuoksen
valmistus. V.-teollisuuden lähtöaineet voidaan
alkuperänsä mukaan jakaa neljään ryhmään. 1.
Valmista alkoholia sisältävät aineet, kuten viini ja
olut, sekä näiden valmistuksessa syntyneet
jätteet ja sivutuotteet. 2. Sokerinpitoiset. aineet,
kuten sokerijuurikas, sokeriruoko, melassi ja
muut sokeritehtaiden sivutuotteet, useat hedelmät
ja muut kasvinosat. 3. Tärkkelystä sisältävät
aineet, perunat, viljat, maissi, riisi, herneet
y. m. m. sekä tärkkelysteollisuuden jätteet.
4. Selluloosanpitoiset aineet, kuten puu, turve ja
jäkälä. — Verrattomasti suurin osa maailman
v:sta valmistetaan tärkkelyksenpitoisista aineista,
meillä etupäässä maissista ja rukiista, Saksassa
perunoista.
1. Ensimaiseen ryhmään kuuluvista aineista
saadaan v.-aa suoraan tislauksen kautta. V:n
valmistukseen käytetään näitä aineita vain
viinin-viljelysmaissa, Hanskassa ja Italiassa. Suurin
osa viiniä tislataan konjakiksi.
2. Toiseen ryhmään kuuluvissa aineissa on
sokeri ensin käymisen kautta muutettava
alkoholiksi ja käymistulos sitten tislattava.
Käsittely on verraten yksinkertainen, sillä sama hiiva
saa aikaan sekä käymättömän sokerin
hajaantumisen, inverteerautumisen, rypäle- ja
hedelmäsokeriksi, että näiden käymisen alkoholiksi.
Hiivahan sisältää molempiin tarkoituksiin
tarvittavat entsymit, edelliseen invertaasin,
jälkimäiseen zymaasin. — Sokerijuurikkaita käytetään
v.-n valmistamiseen etupäässä Ranskassa ja
Unkarissa. Sokerinpitoinen mehu otetaan
juurikkaista samalla tavalla kuin
sokerinvalmistuk-sessakin (ks. Sokeriteollisuus). Se
sisältää sokeria 8-12 <yc ja käyminen tapahtuu siinä
sangen nopeasti, kestäen 4-6 tuntia. —
Juurikas-melassi täytyy ensin keittää miedon hapon
kanssa bakteerien tappamiseksi ja käymistä
estäväin aineiden poistamiseksi sekä laimentaa
vedellä. Koska melassissa on sangen niukasti
typen- ja fosforinpitoisia hiivan ravintoaineita,
on hiiva melassiliuoksen käyttämistä varten
erityisesti „totutettava". — Sokeri ruokomelassi
käsitellään v:n valmistamiseksi pääasiassa
samoinkuin juurikasmelassikin. Hedelmiä ei
kannata käyttää v:n. vaan ainoastaan
määrättyjen juomien, kuten kirsikka-, luumu- ja
omenaviinan valmistukseen.
3. Tärkkelyksenpitoisia aineita käytettäessä
v:n valmistukseen on tärkkelys ensin
muutettava mäskäyksen kautta sokeriksi. Mäskäys
toimitetaan tav. maltaiden, oikeammin niissä olevan
entsymin, diastaasin, avulla. Maltaiksi käytetään
joko ohria tai muuta viljaa. Jotta taas diastaasi
voisi vaikuttaa tärkkelykseen, on raaka-aine
saatava mahdollisimman hienojakoiseksi ja siinä
oleva tärkkelys „liukenemaan", liisteröitymään
veteen. Alkoholin valmistus
tärkkelyksenpitoi-52. X. Paineltu "/7 19.
sista aineista käsittää siis seuraavat
päätoimi-tukset: tärkkelyksen liuottaminen, maltaiden
valmistus, tärkkelysliisterin mäskääminen,
hiivan-viljelys ja mäskin käyttäminen.
Raaka-aineet, perunat tai vilja, täytyy
kaikkein ensiksi huolellisesti puhdistaa liasta ja
pilaantuneista osista. Aikaisemmin keitettiin
ainekset vesihöyryllä avonaisissa astioissa
tavallisessa paineessa ja pienennettiin tai jauhettiin
ne erityisillä koneilla. Läheskään kaikkea
tärkkelystä ei tällä tavoin saatu liukenemaan.
V. 1871 alkoi Hollefreund keittää perunoita
n. 2-3 ilmakehän paineessa ja siitä johtuen
120-130° kuumuudessa. Tämä menettelytapa ja
varsinkin Henzen 1873 rakentama
höyrytyskat-tila tekivät tärkkelyksen liisteröittämisen
erittäin täydelliseksi ja nopeaksi. Korkeassa
paineessa ja lämpötilassa rikkoontuvat soluketot,
niin että diastaasi myöhemmin pääsee helposti
tunkeutumaan osaksi nesteytvneisiinkin
tärk-kelysjyväsiin. — Kuva 1 esittää Henzen
höy-rytyskattilaa, jonka suuruus vaihtelee 2-10 m3:iin.
Sen muodostaa rautainen silinteri a, sen jatkona
oleva kartiomainen osa b ja suppilo e. Kannen d
kautta täytetään astia, e on varaventtiili.
Putkien f kautta johdetaan kuumaa höyryä kattilan
sisään, kunnes sen sisältö on kylliksi
kuumentunut ja paine noussut kyllin suureksi.
Perunoissa on tarpeeksi vettä liisterin syntymiseksi;
maissia ja viljaa höyrytettäessä on kattilaan
lisättävä lähes kaksinkertainen määrä vettä.
Tällöin on myös erikoisen sekoituslaitteen avulla
pidettävä kattilan sisältöä kiertävässä liikkeessä.
Höyrytettäessä imevät tärkkelys jyväset vettä ja
turpoavat ja niitä ympäröivä soluketto muuttuu
läpäiseväksi. 125°:ssa voi tärkkelys vielä
nes-teytyäkin, ollen sitten sitä alttiimpaa diastaasin
vaikutukselle. Perunat kypsyvät 15-20
minuutissa, kokonaiset maissijyvät vaativat kolmekin
tuntia. Puuromainen höyrytystulos päästetään
kattilasta ulos avaamalla venttiiliä g-, korkea
höyrynpaine puhaltaa tällöin sen kovalla
voimalla alinna olevaa putkea pitkin
mäskäys-astiaan. Teräväsärmäinen venttiili saa aikaan
erinomaisen hienonnuksen ; vielä voimakkaammin
solujarikkovasti vaikuttaa paineen
räjähdysmäisen jyrkkä äkkinäinen aleneminen putken
ulkosuulla. Mäskäysastiassa sekoitetaan
tärkkelys-velli yhteen mallasliuoksen kanssa.
Maltaiden valmistustapa v.-tehtaita varten on
pääasiassa sama kuin oluttehtaissa käytetty.
Maltaat tehdään ohrista, viljantärkkelystä
varten myös maissista ja muista jyvistä. Itämisen
annetaan kehittyä pitkälle, jotta mahdollisimman
paljon diastaasia syntyisi ja maltaat kuivataan
vain lievästi tai ei ollenkaan. Diastaasin
vaikutuksesta tärkkelys muuttuu mallassokeriksi, mal
toosiksi. Sataa perunakiloa kohti on otettava
2-3 kg ohria; toinen puoli käytetään mäskin
sokeroittamiseen, toinen hiivanviljelystä varten.
Maissia ja varsinkin viljaa mäskättäessä
tarvitaan maltaita huomattavasti enemmän, aina
30 % :iin saakka. Maltaat rouhitaan rikki ja
sekoitetaan veteen yhtenäiseksi, maitomaiseksi
nesteeksi.
Mäskäysamme, kuva 2, on valurautainen.
umpinainen astia, joka on varustettu
sekoitus-laitteella t, jäähdytysputkella p-q, jossa juoksee
kylmää vettä sekä kahdella ilmatorvella l-o.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
