Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Väkiviina ... - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1633
Väkiviina
1635
Siihen kaadetaan ensiksi pieni osa
mallasnes-tettä, sitten puhalletaan siihen höyrytyskattilan
sisältö putken g kautta, niin että se syöksyy
hajalle putken suulla olevaa syvennystä vastaan,
leviten siitä mäskäysastiaan. Samalla imee
vent-tilaattori n kylmää ilmaa putken l kautta,
poistaen sen taas kuumine höyryineen putkea o
myöten, joten mäski äkkiä jäähtyy. Saman saa
aikaan jäähdytysputki. Koko ajan on voimakas
sekoituslaite k i h 11 toimessa. Lämpötila
mäs-käysastiassa ei saa nousta yli 60-62°. Lähellä
tätä lämpötilaa on sokeroituminen nopein,
kestäen puolesta yhteen tuntiin. Lämpötilan
asetuttua kohdalleen lisätään astiaan loppuosa
mallas-liuosta. Mäskäyksen aikana muuttuu
suotuisim-massa tapauksessa 4/b tärkkelyksen määrästä
mallassokeriksi, maltoosiksi. Samalla muuttuu
mäski ohueksi ja makeanmakuiseksi. Osa
tärkkelyksestä jää dekstriiniksi, joka on
sokeroitu-misen väliasteena; tämä osa muuttuu sokeriksi
vasta käymisen aikana, kun mäskäyksessä
syntynyt maltoosi on käynyt. Mäskäyksen jälkeen
kylmennetään jäähdy tysputken avulla astian
sisältö äkkiä -)- 17- -f- 20°:seen, jossa
lämpötilassa käyminen, sokerin muuttuminen
alkoholiksi, saa tapahtua. Käymisessä ei
mallas-sokeri suoraan muutu alkoholiksi, vaan saa eräs
hiivassa oleva entsymi, maltaasi, ensin aikaan
sen hajaantumisen rypälesokeriksi, joka sitten
käy, hiivan toisen entsymin, zymaasin,
vaikutuksesta.
Käymisen aikaansaava hiivasieni on erikoista
n. s. polttimohiivaa, joka on sovellettu runsasta
sokerin- ja alkoholinpitoisuutta sekä korkeaa
käymislämpötilaa varten. Joka kerraksi
kasvatetaan uusi määrä hiivaa edellämainitussa
mallas-liuoksessa, koska korkea käymislämpötila aina
vaikuttaa hiivaan jossain määrin turmelevasti.
Varsinaisen raaka-ainekäsittelyn sivussa käy siis
polttimoissa pienessä mittakaavassa ohrain ja
maltaiden idättäminen, mäskääminen ja
käyttäminen. Mallasliuoksen mäskiytyminen saa
tapahtua 65° :ssa. Senjälkeen pidetään liuosta yksi
vuorokausi 50° :ssa, jolloin siinä
maitohappobakteerien vaikutuksesta tapahtuu
maitohappokäy-minen. Tämä hapan liuos (maitohappo voidaan
korvata myös muilla, kuten fluorivety- tai
rikkihapolla) hävittää vieraat hiivalajit ja
vahingolliset bakteerit. Kun hapan hiivamäski on
jäähdytetty -f-20°:seen, asetetaan siihen
puhdasrotuinen hiiva, tuotannon alussa Berliinin
hiiva-laitoksen rotua XII tai II, myöhemmin omaa
emähiivaa. Hiivan lisäännyttyä mallasmäskissä
4-6-kertaiseksi, sekoitetaan suurin osa siitä
pää-mäskiin; pieni osa jätetään emälmvaksi
seuraavaa hiivankasvatusta varten. Maissipolttimoissa
valmistetaan maltaat ja sivumäski usein itse
maissista.
Käymistä varten lasketaan peruna-,
maissi-tai viljamäski avonaisiin tai peitettyihin, 30-60,
jopa joskus 300 hl vetäviin tammisiin
käymä-ainmeihin. Paras sokerinpitoisuus on 15-20%;
väkevämmät mäskit käyvät aivan liian
voimakkaasti kuohuen ja siten menettäen alkoholia,
laimeammat tekevät työn kalliimmaksi.
Käymis-reaktsionissa vapautuu lämpöä, joka nostaisi
mäskin lämpötilan aina 40° :seen. Senvuoksi
täytyy jäähdytysputkien avulla keinotekoisesti estää
lämpötila nousemasta yli 30°. N. vuorokauden
kuluttua siitä kuin hiiva asetettiin mäskiin, on
voimakas pintakäyminen täydessä vauhdissa. Se
kestää 2-3 päivää; viimeisenä päivänä, n. s.
jälki-käymisen aikana, muuttuu myös edellä
mainituista (lekstriineistä muodostuva mallassokeri
alkoholiksi.
Raaka-aineiden tärkkelyksestä jää kaikkiaan
n. 2 liukenematta; liuenneista hiilihydraateista
n. 5 %, käymättä. Sitäpaitsi syntyy käymisen
sivutuloksena n. s. sikunaöljyä, maitohappoa,
etikkahappoa, glyseriiniä, glykogeenia ja itse
hiiva-ainetta; osa alkoholista haihtuu hukkaan.
100 kg:sta tärkkelystä pitäisi (reaktsionin
C6H1005+H20 = 2C2H5OH+2CO, mukaan) syntyä
71.» 1 alkoholia. 10-16 %:n häviö, mikä
ylläkuvatuista syistä syntyy, tekee, että huolellisenkin
työskentelyn tuloksena saadaan vain 60-65 1.
Tästä menee vielä osa tislauksessa hukkaan.
- Tärkkelyksen sokeriksi muuttamiseen voidaan,
paitsi maltaita, mallasdiastaasia, käyttää myös
mietoja happoja tai sitten erästä uutta, n. s
amylo-menettelyä. Eräät itä-aasialaiset
homesienet, A mylomyccs-\&’)\t, erittävät mallasdiastaasin
tapaisia entsymejä, jotka muuttavat
tärkkelyksen sokeriksi, vieläpä käyttävät sokerinkin
edelleen alkoholiksi, joten hiivaa tarvitaan vain
vähän tai ei lainkaan. Amylo-menettelyä
käytetään pääasiassa maissipolttimoissa, vaikkakin
vasta vähän niissäkin.
4. Alkoholia valmistettaessa
selluloosanpitoi-sista aineista, kuten puusta, turpeesta tai
jäkälästä, on selluloosa samoinkuin tärkkelyskin
ensin muutettava käymiskykyiseksi sokeriksi.
Molemmathan ovat korkeamolekulaarisia
hiilihydraatteja, jotka hydrolyysin kautta
hajaantuvat alemmiksi, dekstriiniksi, mallas- ja
rypälesokeriksi. Selluloosa muuttuu sokeriksi
kuumennettaessa sitä sellaisenaan tai puuta, jossa
selluloosaa on 55-60 %, rikkihapon tai rikkihapokkeen
kanssa korkeassa paineessa. Saatu liuos neutrali
seerataan sammutetulla kalkilla ja siivilöidään,
jonka jälkeen sen annetaan hiivaa lisäämällä
käydä. Käyneestä liuoksesta tislaamalla saatu
alkoholi on hyvin puhdasta, varsinkin
sikuna-öljystä vapaata. Menettelytavan kannattavaisuus
on kuitenkin vielä epävarma, niin suuri
merkitys kuin sillä tulevaisuudessa tulleekin olemaan.
Sahajauhoista saadaan tällä tavoin 6-7 %
alkoholia. Tehdasmaisesti on menettelyä käytetty
etupäässä Ameriikassa. Pääasiassa sama kuin
puuselluloosan on turve-, jäkälä- y. m. sellu
loosanpitoisten aineiden käsittely.
Taloudellisesti kannattaviin tuloksiin ei niilläkään vielä
ole päästy.
Sitävastoin on v:n valmistus
sulfiittisellu-loosatehtaiden hylkytuotteesta, sulfiittilipeästä,
osoittautunut hyvinkin kannattavaksi.
Menettelytapa on keksitty Ruotsissa. Sulfiittilipeässä, jota
100 puukiloa kohti 50 selluloosakilon ohella
syntyy 417 1. on n. 21/2 % sokeria, josta 1,« % on
käymiskykyistä. Tämäkin lipeä, joka on saatu
kuumentamalla puuta kalsiumbisulfiitin ja
rikkihapokkeen kanssa korkeassa paineessa,
neutralisoidaan kalkilla, jonka jälkeen sen annetaan
hiivaa lisäämällä käydä. Käyneestä lipeästä
saadaan tislattaessa 1 % alkoholia. Koska 2/» lipeästä
voidaan tislaukseen käyttää, saadaan
edellämai-n itu s ta määrästä puuta siis 3 1 v:aa (100%).
Tämä tuote sisältää runsaanlaisesti metylialko-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
