Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Väliaikaiset verot ... - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1613
Välikauppa —Välimeri
1644
1) yksinomaan rautaa (käytännössä
muutama vuosikymmen sitten esim. kirjasto- ja
arkistorakennuksissa), 2) r a u t a k a n n a 11
a-j i a ja h o l v a u s t a, 3)
rautabetoni-rakennetta tai 4) yksinomaan
tiili-liolvausta (nykyään harvoin käytännössä). —
Rautakannattajia käytettäessä näiden välit tav.
holvataan tiilillä (vartavasten valmistetuilla
reikätiilillä, hohkatiilillä y. m. s.) tai betonilla.
Jotta rautakannattaja edullisesti säilyttäisi
kantavuutensa tulipalon sattuessa, on se kokonaan
ympäröitävä tiilillä tai betonilla. Täytteenä
käytetään tav. kuivaa hiekkaa, jonka päälle
valetaan ohut betonikerros, lattia-aineena tällöin
usein korkkimatto; puupermantoa käytettäessä
jää ohut betonikerros pois.
Rautabetoni-v :oa (joka nykyään näyttää
käytännössä syrjäyttävän kaikki muut v:t)
käytettäessä on, varsinkin asuinrakennuksissa, holvi
kaksinkertainen. Täyte ja lattia kuten
rauta-kannattaja-v :ssa.
Tulenkestäviä v :ja on rakenteeltaan lukuisia
eri järjestelmiä, ja ne ovat konstruoitavat
vasi-tuisten 1 u j uus laskelmien perusteella.
K. S. K.
Välikauppa ks. Kauppa, palsta 574.
Välike, ladelman rivin pituinen lyijy- tai
mes-sinkilevy, jollaisia käytetään, kun rivien väliä
tahdotaan harventaa.
Välike, mun. V:iksi nimitetään sävellysten
kiintonaisten ryhmien lomiin sijoittuvia
yhdistäviä ja välittäviä sävelryhmiä. Niiden
sävelraken-teellinen aseina on siis tilapäistä laatua. Siitä
huolimatta niiden taiteellinen merkitys on
erittäin suuri ja hyvien v:den säveltäminen
edellyttää aina mitä kypsintä ainesten hallintaa.
Laatunsa ja laajuutensa puolesta ovat v:t erilaisia
(välisäe, välitaite, väliosa y. m.)^ riippuen
välitettävien ryhmien rakenteesta. I. K.
Välikirja ks. Kontrahti ja Sopimus.
Välikuitti (ruots. interimsqvitto, saks.
Inte-rimsquittung), väliaikaiseksi annettu ja vastedes
lopulliseen asiakirjaan vaihdettava todistus
maksun suorittamisesta. Voimassa oleva laki
osakeyhtiöstä edellyttää, että, jos osakas suorittaa
osakemaksunsa useissa erissä, vähittäismaksuista
annetaan v., ja laissa säädetään, että tuollainen
kuitti aina on kirjoitettava määrätylle
henkilölle eikä haltijalle. E. H-s.
Välikysely ks. Interpellatsioni.
Välikysymys ks. Interpellatsioni.
Välikäräjät ks. K i h 1 a k u n n a n k ä r ä j ä t.
Välilattia ks. Välikatto.
Välileuanluut ks. Leuat.
Väliliha. 1. = pallea (diaphragma), ks. t.
2. Lantion pohja (pcrinaeum) 1. kaikki ne
pehmeät osat, jotka sulkevat lantio-ontelon
alaspäin. Sen kautta kulkee takana peräsuoli, edessä
virtsaputki ja näiden välissä naisella emätin. Itse
v. on suurimmaksi osaksi lihasten ja erivahvojen
peitinkalvojen muodostama. Sanottujen lihasten
tarkoituksena on sulkea tai kuroa niitä putkia,
jotka kulkevat v:n kautta, sekä kohottaa
peräsuolen alapäätä ja koko v :aa. — Synnytyksissä
v. helposti voi revetä (välilihan repeämä). Tämä
repeämä voi olla niinkin syvä, että se yhdistää
toisiinsa emättimen ja peräsuolen alapään. Vika
vaatii leikkausta ellei sitä heti synnytyksessä ole
korjattu yhteenompelemalla. Y. K.
Välilihas, palleasta (ks. t.) joskus käytetty
nimitys.
Välillinen vaali tapahtuu kun
vaalioikeutetut, valitsematta itse edustajia, valitsevat
ainpas-taan ne henkilöt, valitsijamiehet eli valitsijat,
joiden tehtäväksi sitten jää edustajain vaali.
Välilliset vaalit olivat aikaisemmin yleisiä
perustuslaillisissa valtioissa; Suomessakin valittiin
säätyeduskunnan talonpoikaissäädyn edustajat
välillisillä, vaaleilla. — Valitsijamieskäsite
tavataan valtiopäiväjärjestyksen 34 §:ssä, jonka
mukaan suhteellisilla vaaleilla valitut
valitsijamiehet valitsevat eduskunnan muiden
valiokuntain paitsi suuren valiokunnan jäsenet. ks.
Vaali. S. 0. P.
Välilliset verot ks. Välittömät verot.
Välimeri. 1. Yleisnimitys mannerten tai
saaristojen ympäröimille merille eli n. s. sisämerille.
vastakohtana rannikkomerille, jotka ovat
epätäy-delliseinmin valtameristä erotetut. Väen tyyppi
on Euroopan V. Usein puhutaan myös Ameriikan
V :stä, jolla tarkoitetaan Meksikon lahtea ynnä
Karaibin-merta, sekä Austraal-aasian V:stä, joka
on saaristomeri Lounais-Aasian ja
Polijois-Austraalian välillä. V:iin voi lukea myös
Itämeren, Punaisen meren, Persian-lahden ja
Hudson-lahden sekä Pohjois-Jäämerenkin. M. E. H.
2. V. 1. Euroopan välimeri (ruots.
Medelhafvet, saks. Mittelländisclies Meer 1.
Mit-telmccr, engl. Meditcrranean sca, ransk. la
Medi-terranee), vanhan maailman suurin- sisämeri
Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä.
Gibraltarin-salmen kautta Atlantin, Dardanellien-salmen,
Marmara-meren ja Bosporin kautta Mustanmeren,
sekä Suetsin kanavan kautta Punaisen-meren
yhteydessä. Idästä länteen 3,680 km ja suurin
leveys Isosta Syrtistä Triestiin 1,665 km; keskim.
leveys n. 670 km. Pinta-ala 2,6 milj. km2.
Lukuisat niemet ja saaret, varsinkin pohjoisella
rannikolla, erottavat siinä useita eri ulapoita.
Sellaisia ovat Gallian-meri (suurin syvyys 3,151 m) ja
Tyrrhenin-meri (3,731 m) lännessä, Joonian-meri
(4,404 m) keskellä. Adrian-meri (1,645 m)
pohjoisessa, sekä Aigeian-meri (2,250 m) ja
Levantin-meri (3,347 m) idässä. Neljässä eri kohdassa on
siis syvyys yli 3,000 m; matalampia kohtia ovat
Adrian-meren pohjoisosa (n. 100 m), Niilin suun
tienoot ja paikoittain Aigeian-meri. Lukuisia
matalikkoja on Sisilian ja Tunisin välisellä
kynnyksellä, joka jakaa V:n kahteen puoliskoon.
Keskim. syvyys on n. 1,430 m. — Pohjoisen
rannikon muotovaihtelevaisuus on suuri.
Huomattavimpia lahtia pohjoisrannikolla ovat:
Valencian-lahti, Lyonin-lahti, Genovan-lahti,
Taranton-lahti, Venetsian-lahti, Lepanton- 1.
Koriutin-lahti ja Salonikin-lahti; itärannikolla
on Antiokian-lahti ja etelärannikolla aukeat
lson-Syrtin ja Vähän-Syrtin lahdet. Pohj.
rannikko on rikas hyvistä satamista, sekä
luonton-sakin puolesta rikkaampi ja vaihtelevampi kuin
V:n muut osat. Mutta itä- ja etelärannikot
ovat aukeita ja karuja (ks. Afrikka, palstat
87-88) ; vasta Atlas-maissa tavataan parempia
satamapaikkoja. Lukuisilla saarilla on
enimmäkseen pohj. rannikon luonne; ne ovat korkeita
ja vuorisia. Läntiseen puoliskoon kuuluvat
Baleaarit, Korsikka, Sardinia ja Elba; keskisellä
jakajakynnyksellä ovat Maltan saariryhmä,
Sisilia ja Liparin-saaret; itäiseen puoliskoon kuulu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
