Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Välimerkki ... - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1645
Välimerkki
1646
vat Dalmatsian saaret, Joonian saaret, Kreetta,
Aigeian-meren saaret ja Kypros. Monet saaret
ovat tuliperäisiä, kuten Sisilia. Santorin ja
Stromboli. — Suuria jokia laskee V :een vain
Niili. Muista joista ovat huomattavimmat:
Maritsa, Adige, Po, Tiber, Rhone ja Ebro.
l)ar-danellien-salmessa, joka on l,s km leveä ja
suhteellisesti matala, käy virta V:een päin. Samoin
on laita Gibraltarin salmen, joka kuitenkin on
14,s km leveä ja 320 m syvä. V. on siis
ikäänkuin suuri umpijärvi, johon vedet eri puolilta
virtaavat. Tämä johtuu etupäässä suuresta
haihtumisesta, joka on huomattava etenkin keski- ja
itäosissa. Suuren haihtumisen vuoksi on V:u
vesi suolaisempaa kuin Atlantin vesi.
Suolan-pitoisuus, joka valtameressä on n. 3,s on V:n
länsiosassa 3,o % ja lisääntyy itään päin
3,95%:iin asti. Myös syvyyteen päin
lisääntyy suolaisuus. Suuresta, suolanpitoisuudesta ja
lietettä tuovien jokien vähälukuisuudesta johtuu,
että V:n vesi on sangen sinistä ja syvälle
läpinäkyvää; sen ominaispaino on suurempi kuin
valtameren veden. — Lämpösuhteiltaan V. on
ainoa laatuaan ja ympäröivien maiden ilmastolle
suurimerkityksellinen. Pohjaveden lämpötila, joka
valtameressä vastaavilla syvyyksillä on 2°-3° C,
ei V:ssä koskaan laskeudu alle 12°, onpa
itäosassa 13°. Tämän aiheuttaa pääasiassa Gibral
tarin kynnys, joka estää kylmempää vettä
virtaamasta V:een. Pintaveden lämpötila on
haihtumisen vuoksi kesällä hiukan alempi
vuorokautista ilman keskilämpöä, talvella päinvastoin.
Kesäinen pintalämpö on 21°-27°; 100 m:n
syvyydessä on lämpöisyys 17,8° ja 555 m:n
syvyydestä alkaen 12°-13°. Veden korkeasta ja
tasaisesta lämpötilasta seuraa veden vähäinen
hapenpitoisuus, joka vaikuttaa, että V:n
eläimistö 300 m:n alapuolella on verraten
vähälukuinen. — Aaltoilu ei kohoa V :ssä, harvoja
poikkeuksia lukuunottamatta, yli 5 m. Algerian
ja Syyrian rannikolla voivat tyrskyt lyödä aina
20 m-80 m korkealle. Vuoroveden vaihtelu on
V:ssä suhteellisesti vähäinen. Vuoksiaallon
korkeus on keskim. 0,s m, mutta nousee Venetsiassa
1 m ja Vähän-Syrtin lahdessa aaltojen
yhtymisen vaikutuksesta aina 2,5 m:iin. Osaksi tämän
vuoroveden vaikutuksesta syntyvät ne
meren-virrat, jotka Messinan-salmessa muodostavat
omituisia pyörteitä (Skylla ja Kharybdis) ja
Euripou-salmessa, Euboian ja mantereen välissä,
juoksevat edestakaisin pyörittäen myllyjen
rattaita. Osaksi ottaa näihin ilmiöihin osaa n. s.
seisova aalto (Seiche), joka Sisilian rannikolla
tunnetaan marubio nimisenä luonnonilmiönä:
aika-ajoittain hyökkää aina 1 m:n korkuinen
hyökyaalto rannikolle tehden hävitystään milloin
kerran minuutissa, milloin harvemmin. Las
tas-ras niminen ilmiö Espanjan rannikolla,
Alican-ten ja Valencian tienoilla on samanlaatuinen.
Molempien näiden ilmiöiden katsotaan
ennustavan Scirocco-tuulta ja johtuvan ilmanpaineen
vaihtelusta. Myös maanjäristysaallot ovat V:ssä
suhteellisesti yleisiä, etenkin Etelä-Italian ja
Kreikan rannikoilla. Varsinaisia merivirtoja ei
V :ssä ole. Kuitenkin on merkittävä, että vaikka
vähemmän suolaisen pintaveden virtaus sekä
Atlantista että Mustastamerestä käy V:een päin,
niin n. 200 m:n syvyydessä tapahtuu
päinvastainen virtaus; V:n suolaisempi ja senvuoksi
raskaampi vesi painautuu Atlanttiin ja
Mustaan-mereen.
Tuliperäiset ilmiöt, maanjäristykset,
tulivuorenpurkaukset, yhdessä maanpinnan kohoamisen
ja laskemisen kanssa osoittavat, että V. on vielä
voimakkaassa muodostumisen tilassa. Etenkin
Napoli’n läheisyydessä sekä Dalmatsian,
Sardinian ja Sisilian rannoilla on huomattu, miten
kaupunkeja historiallisena aikana on painunut
meren alle ja miten toisaalta satamat ovat
kohonneet kauas rannikolta. Vielä tertiääriajan
mioseenikautena oli Kreikka manneryhteydessä
Vähän-Aasian kanssa ja Sisilia Tunisin kanssa,
eikä Gibraltarin salmea vielä ollut, vaan yhteys
Atlanttiin tapahtui Guadalquivirin laakson
kautta. Sen jälkeen on tapahtunut toisin
paikoin vajoamisia, toisin paikoin kohoamisia ja
molempien vuorottelua samoillakin alueilla.
Kvartääriaikakaudella on syntynyt V:n yhteys
Mustanmeren kanssa; samoin on Punaisen-meren
laskeuma vasta kvartääri-ajalta. Eikä V:n
altaan kehitys ole vieläkään lakannut. Nykyään
on maanpinta V:n maissa suurimmalta osalta
laskemassa.
V:n kasvisto on suhteellisesti köyhä, mutta
eläimistö rikas. Kaloja tunnetaan yli 440 lajia.
Tärkeimmistä mainittakoon kampelat, ahvenet,
tonnikalat, makrillit, sardiinit ja anjovikset.
Kalastuksen on jo 1890 laskettu tuottavan
n. 100 milj. mk., mikä tekee 5 % maailman koko
kalastustuotannosta. Paitsi kaloja, pyydetään
V:stä krapuja, ostereita, purppurakotiloa,
puna-korallia ja pesusientä. Tunnettuja ovat myös V:n
merivuokot, uimapolyypit y. m. onteloeläimet,
samoin meritähdet y. m. piikkinahkaiset.
Nilviäisistä mainittakoon mustekalat ja merkillinen
paperivene (Argonauta argo).
Tieteellisen V.-tutkimuksen aloitti 1780 H. B. de
Saussure ja on sitä uutterasti jatkettu
nyky-aikoihin asti; kuuluisaksi on tullut V:n
tutkijana Monakon ruhtinas Albert. Kestävästi
jatkaa V.-tutkimusta 1874 Triestiin perustettu
meri-havaintolaitos. Kuuluisa on myös Napoli’n
akva-rio välimereneläimineen.
V:n merkitys inhimilliselle sivistykselle näkyy
niitten kansain historiassa, jotka sen rannoilla
ovat asuneet (esim. foinikialaisten,
kartagolais-ten, kreikkalaisten, roomalaisten, venetsialaisten,
genovalaisten y. m.). Aineriikan löydön jälkeen
ja kulttuurin painopisteen siirryttyä
pohjoisemmas V:n merkitys tässä suhteessa väheni, mutta
Suezin-kanavan kaivamisen jälkeen se taas on
kasvanut niin, että V.-liike nykyään käsittää
maailman liikenteen huomattavan osan.
Kuu-dettakymmentä suurta höyrylaivalinjaa käy V:u
kautta, niistä enimmät ranskalaisia, italialaisia,
itävaltalaisia ja englantilaisia (esim.
Soutliamp-ton-Aden, Brindisi-Bombay-Jokohama,
Marseille-Jokohama, Amsterdam-Batavia, Rotterdam-Jaava,
Triest-Ceylon-Kalkutta, Genova-Bombay-Singapur,
Hampuri-,Sanghai y. m. m.). Lukuisat
merenalaiset lennätinjohdot yhdistävät ympärilläolevia
maita, esim. Gibraltarin Aleksandriaan,
Ranskan Algeriin, Sisilian Tripoliin, Triestin
Aleksandriaan, Kreikan Vähään-Aasiaan j. n. e. V. jos
mikään on enemmän yhdistävä kuin erottava
elementti maitten ja kansojen välillä.
V. T-nen. (M. E. H.)
Välimerkki. V:t ovat kirjoitusmerkkejä, jotka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
