Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Värttinä ... - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1687
Väsymys—Vääpeli
1688
samme on valkea västäräkki (M. alba).
Kesä-puvussaan se on päältä tuhkanharmaa, ruumiin
alapuoli ja otsa sekä pään ja kaulan sivut
valkeat, päälaki, niska, kurkku ja rinta sekä
osittain siivet ja pyrstö mustat. Nokka ja jalat
mustat, Pituus 18-20 cm. Pyrstö pitkä (8-9,s cm)
poikkipäinen. Takavarpaan kynsi lyhyt ja käyrä.
Levenemisalue käsittää koko Euroopan. Suomessa
sitä tavataan kaikkialla ihmisasuntojen
läheisyydessä. Myös vesien rannat, vieläpä aukeat
meren-karitkin ovat sen mieluisia olopaikkoja. Puuttuu
aukeilta tuntureilta. Pesä halkopinoissa,
rakennuksissa, kiviaidoissa, kivien ja juurien alla
y. m. s. paikoissa, harvemmin ontossa puussa tai
pesäpöntössä. Munat, joita on tav. 6,
harmaan-valkeat, pienten ruskeahkojen pilkkujen ja
täplien peittämät. Syö hyönteisiä, toukkia ja matoja.
Juoksee nopeasti saalista pyydystäessään, usein
pitkin vedenreunaa tai kyntömiehen jälessä
vastakynnetyissä vaoissa. Laulutaito huono, ääni
iloinen viserrys "stirlit". E. M-o.
Väsymys on fysiologinen tila, joka esiintyy
kaikilla elollisilla olennoilla, tosin eri yksilöillä
ja eri yksilöluokilla hyvin eri suuressa määrin.
Se seuraa jokaista kyllin vahvaa elintoimintaa,
riippuen siitä energian kulutuksesta, jota sanottu
toiminta edellyttää. Kuitenkaan ei v. ole
ymmärrettävä johtuvaksi ainoastaan työskenneltäessä
kulutetun energian vähenemisestä, ainakin osaksi
se myös johtuu n. s. v.-toksiineista, jotka ovat
ainevaihdon tapahtuessa ruumiissa syntyneet.
Näitä aineita, jotka luonteeltaan muistuttavat
antigeeni-aineita, voidaan eristää esim. väsyneen
eläimen lihaksista. Mutta niitä on myöskin
vapaina veressä, mitä todistaa esim. se seikka,
että jos väsyneen eläimen verta ruiskutetaan
toiseen eläimeen, huomataan tässä heti väsymisen
oireita. Sanotut v.-toksiinit syntyvät
työskentelevässä elimessä, josta kudosneste ja veri
kuljettaa ne erityselimiin, mitkä puolestaan
vapauttavat ruumiin sanotuista aineista. Samalla veri
tuo väsyneeseen elimeen uutta ravintoa. Tällä
tavoin v. vähitellen häviää, mutta usein
vaaditaan tähän hyvinkin pitkä lepoaika. — Ruumiin
eri elimet väsyvät hyvin eri suuressa määrin:
samalla kuin periferisessä hermostossa,
hermopäätteitä lukuunottamatta, tuskin ensinkään
huomataan väsymisen merkkejä, väsyy
keskushermosto, etenkin aivot, huomattavasti henkisen
työn vaikutuksesta. Samoin väsyvät lihakset
lihastyötä tehtäessä suhteellisen helposti.
Lihasten väsymistä onkin fysiologisesti voitu paraiten
tutkia, koska lihastyön voi suorastaan siirtää
rekisteröivään koneeseen ja sille täten voi saada
tarkkoja arvoja. Tällöin on huomattu m. m.,
että suurimman kokonaistyön suorittaa lihas
silloin, kun se kuormitetaan kaksinkertaisella
painolla, jotavastoin liian raskas kuormitus johtaa
liian nopeaan väsymiseen ja alentaa työn
kokonaistulosta. Samoin on huomattu, että jo
väsyneen lihaksen käyttäminen työhön on
haitallinen lihakselle, ja että kaikkein haitallisimmin
vaikuttavat viimeiset lihaksen ponnistelut ennen
sen täydellistä väsymistä. Näiden kahden,
käytännöllisessäkin elämässä hyvin tärkeän säännön >
lisäksi mainittakoon vielä, että jonkun
lihasryhmän väsyminen vaikuttaa väsyttävästi myös
ruumiin muihin lihasryhmiin, ja että henkinenkin
väsymys jouduttaa lihasten väsymistä. Y. K.
Vättern (Vettern), järvi Keski-Ruotsin
alangolla, Itä-Göötanmaan, Sm&landin,
Länsi-Göötanmaan ja Närken ympäröimä, Vänernin
jälkeen Ruotsin suurin; 1,899 km2, josta 39 km2
saaria. Pohjois-eteläsuunnassa 128 km pitkä; suurin
leveys 31 km; 88 m yi. merenp. Suurin syvyys
119 m. Suurin saari on 15 km pitkä Visingsö
(ks. t.). V:n vesi on tummansinistä, erinomaisen
kirkasta ja kylmää. Merkillisiä ovat V:n
äkilliset veden-nousut ja -laskut, yllättävät
kuohui-lut, jotka haittaavat laivaliikettä, suunnalleen
alituisesti vaihtuvat, tuulista riippumattomat
virtailut, sekä lukuisiin kansantaruihin aiheita
antaneet kangastukset. Kun ympäristöt ovat
Smä-landin ylängön korkeimpia tienoita, laskee V:iin
vain lyhyitä jokia. Laskujoki on Itämereen
juokseva Motalan-virta. Göötan-kanavan kautta V.
on Kattegatin yhteydessä. Rannoilla on 6
kaupunkia (suurin Jönköping) ja Karlsborgin
linnoitus. — Itärannalla on näköalavuori Omberg
(ks. t.). M. E. E.
Växjö (Vexi ö, myös V ä x i ö) [veksö],
kaupunki Etelä-Ruotsissa, Sm&landissa, ratojen
risteyksessä. Kronobergin läänin ja Växjön
hiippakunnan pääkaupunki; 8,441 as. (1911). —
Säännöllinen rakennustapa, leveät kadut ja
istutukset ja kauniit, kumpuiset ympäristöt järvineen
tekevät V:n viehättäväksi maaseutukaupungiksi.
Rakennuksista on huomattavin vanha
tuomiokirkko, jonka tornissa säilytetään arvokasta
liiippakuntakirjastoa. Hautausmaalla runoilija
Tegn£rin hauta. Muinaistiet, museo. Vanha
kymnaasi, opettajaseminaari, ylempi yleinen
oppilaitos ja sokeainkoulu. Tulitikku- ja
mallasjuoma-teollisuutta. — Sai kaupunginoikeudet 1342.
Palanut useita kertoja, viimeksi 1843 melkein
kokonaan. M. E. E.
Väylä, kulkuväylä (ruots. farled),
rantojen tai matalikkojen välillä oleva syvempi
vesiuoma, jota myöten alukset kulkevat.
Vääksy (vanhemmassa kirjoituksessa Växiö
1. Vexö), allodisäteri Kangasalan pitäjässä,
erinomaisen ihanalla paikalla. Ensimäinen
tunnettu omistaja oli vouti Jöns Westgöte
1500-luvun alkupuolella. Hän lahjoitti sen 1555 Kustaa
Vaasalle ja tämän poika, Juhana herttua, antoi
sen rakastajattarelleen Kaarina Hannuntyttärelle.
Tämän avioliiton kautta se joutui Ilordeel-suvulle;
sittemmin se on ollut Boije-, Ille-, Giös-, Uggla-,
Favorin- ja Waldens-sukujen hallussa. Nyk.
omistaja maanvilj. Wickstrand. E. C-g.
Vääntölujuus ks. Lujuus.
Vääntömomentti ks. Momentti ja Vipu.
Väänänen, Pietari (1764-1846), itäsuom.
talonpoikaisrunoilija, joka toimi säätynsä
huomattavana edustajana 1800 Norrköpingin ja 1809
Porvoon valtiopäivillä ja kirjoitti kalevalaisella
runomitalla muutamia yleisaiheisia runoja.
[Kustavi Grotenfelt, ..Kahdeksantoista runoniekkaa".]
Vääpeli (ruots. fältväbel, saks. Feldtcebcl), ylin
aliupseerinarvo. Vr, jota ratsuväessä ja
tykistössä vastaa vahtimestari, on
komppanianpäällikön lähin apulainen komppanian hoidossa
n. s. sisäiseen palvelukseen nähden. Tähän
kuuluvat järjestyksen ja hyvän käytöksen
ylläpitäminen voimassa olevien ohjesääntöjen päällystön
käskyjen mukaisesti. V. välittää miehistölle
päällystön käskyt, ilmoittaa päivittäin, määrätyllä
ajalla komppanianpäällikölle kaikesta, mitä komp-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
