Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Värttinä ... - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1685
Värttinä—Västäräkit
1686
matta Arppe saattoi V:ään perustamansa
tehtaan 1852 käyntiin. Yritystä tuki valtionvaroista
annettu 10,000 ruplan suuruinen koroton laina,
jonka hän oli saanut samalla kertaa, kuin
oikeus rakentaa kaksi masuunia V:ään hänelle
myönnettiin. Jo kohta sen jälkeen alkoi
itämainen sota, ja sen aikana (1853-56)
harkko-rauta ja muut rautatehtaan tuotteet saivat
odottamattoman hyvän menekin. Jouluk. 1 p:nä
1859 tehdasta kohtasi tulipalo, mutta jo seur.
hclmik. alussa masuuni saatiin uudestaan
käyntiin. Sen yhteyteen rakennutti Arppe 1859-60
ajanmukaiset valssilaitokset. Sitä ennen (1858)
oli hän jo itsekin muuttanut Kiteeltä V:ään
asumaan; tästä alkoi V:n varsinainen kehitys ja sen
suuri vaikutus varallisuuden ja viljelyksen
kehittäjänä laajoilla seutukunnilla. Varsinaisen
työväestön lisäksi tarjoutui nyt suuret
ansiomahdollisuudet sadoille malminnostajille eri pitäjissä,
puhumattakaan niistä monista eri tavoista millä
Arppe suorastaan koetti nostaa ja kehittää
ympäristön olevia oloja, levittämällä tietoja ja
sivistystä sekä tukemalla kaikenlaatuisia hyödyllisiä
harrastuksia ja aloitteita. V. 1861 Arppe kuoli
kesken suuryrityksiään. V. joutui hänen
perillisilleen, jotka jatkoivat sen toimintaa. V. 1885
rakennutti hänen poikansa Klas Arppe V:ään
suurenmoisen siemens-martin-uunin, joka oli
ainoa laatuaan (todennäköisesti koko maailmassa)
Minä, että se jalosti järvimalmitakkirautaa.
Arppen perillisiltä siirtyi V. (yhdessä Möhkön
ja Läskelän y. m. kanssa) »Värtsilä aktiebolag"
nimiselle osakeyhtiölle, joka myöhemmin on
jakautunut useammaksi eri yhtiöksi ja V. jäänyt
uudelle V. o.-y :lle (joka erillisinä yhtiöinä
käsittää myös Läskelän ja Hämekosken tehtaat).
[E. G. Palmen, ,,N. L. Arppe" (,,Oma maa" VI,
sivv. 583-584, 586, 590-593) ; C. P. Solitander,
„Vuoritoimi Suomessa" („Oma maa" V, sivv.
478-480) ; H. K., »Aktiebolaget Värtsilä osakeyhtiö"
(»Kotimaisen teollisuuden albumi", I, sivv.
154-157).]
2. T e h d a s-a s u t u s, ylempänämainittujen
tehtaitten lähistöllä, Tohmajärven pitäjässä, 3 km
Värtsilän rautatieasemalta, n. 3.000 as.. (1915).
Yhteiskoulu (avattu 1907). Kansakoulu.
Pienten-lasten koulu. Apteekki. Lääkäri. Sairaala. —
V:n tehdas-asutus ympäristöineen (212.» km®)
muodostaa v:sta 1909 alkaen oman
kirkkoherrakunnan, Savonlinnan hiippak.,
Ala-Karjalan rovastik.; perustettu
tehdasseurakun-tana sen. päät. 8 p:Itä jouluk. 1865, määrättiin
erotettavaksi Tohmajärvestä omaksi khrakunnaksi
sen. päät. 15 p:ltä marrask. 1904. Kirkko puusta,
rak. 1867. Seurakunnan asukasluku (1915) 4,317
henkeä.— V:n tehdas-asutus kuuluu kunnallisesti
toistaiseksi vielä Tohmajärveen.
3. Rautatieasema (IV 1.), Karjalan
radalla, Matkaselän ja Tohmajärven asemien
välillä, 62 km Sortavalasta, 71 km Joensuuhun;
etäisyys Viipurista 240 km, Helsingistä 553 km.
— Haararata V:n tehtaille 4 km.
L. E-nen. (L. Erm.)
Värttinä ks. Kehrävarsi.
Värttinälihas ks. Käsivarsi.
Värttinäluu ks. Käsivarsi.
Värväys (ruots. värfning), sotajoukon
täydentäminen miehistöllä, joka vapaaehtoisesti palkkaa
vastaan ja määrätyksi ajaksi ilmoittautuu sotilas-
palvelukseen. V. on vanhoista ajoista ollut
käytännössä. vrt. Sotalaitos ja Suomen
sotaväki. M. v. 11.
Värysmadot ks. Ripsimadot.
Värähdys, ulkonaisen voiman vaikutuksesta
aiheutunut kappaleen tai sen hiukkasten edes
takaisin määrätyn tasapainotilan kummallekin
puolelle tekemä liike, jolloin hiukkasia
tasapainotilaansa vetäviä voimia aina on vaikuttamassa.
Kappaleen kokonaisuudessaan suorittamaa
liikettä sanotaan tav. heilahdukseksi
(ks. t.) ; v : 11 ii sitä vastoin tarkoitetaan
hiukkasten hyvin pieniä liikkeitä. V:illä etenevät ääni,
valo, lämpö, sähkö- ja magneettiset
ilmiöt (ks. Aaltoliike). V. S:n.
Värähdysluku. 1. ks. Aaltoliike.
2. M us. Sävelten v:t saadaan siten, että
lasketaan säveltä synnyttävien ääniaaltojen
värähdykset jonkun määrätyn aikayksikön kuluessa
(esim. 1-viivainen a: 435 värähdystä sekunnissa).
V:jen määrä on siis itsessään aivan sovinnainen
eikä niissä kuvastu mitään sävelten luonteesta.
Sitävastoin ilmenee v:jen keskinäisissä jakolas
kulia saavutetuissa suhdeluvuissa erittäin
havainnollisesti vastaavien sävelsuhteitten
musiikillinen laatu ja vaikutus. Mitä yksinkertaisempi
on suhdeluku, sitä likeisempi on sävelten
sukulaisuus ja yhteenkuuluvaisuus. Niinpä on
oktaavin suhdeluku 1:2, puhtaan kvintin 2:3,
puhtaan kvartin 3: 4, suuren terssin 4: 5, pienen
terssin 5: 6, pienen sekstiu 5: 8, suuren seksti ti
3:5, „luonnollisen" septiimin 4:7, suuren
sekunnin 8: 9 tahi 9: 10, pienen sekunnin 15: 16 tahi
243:256 taikka 20:21 j. n. e. I. K.
Värähdysoppi, vibratsioni- 1. u n d
u-latsioniteoria ks. Valo.
Värähdyssolmu ks. Aaltoliike.
Värähdysväli 1. amplitudi ks. Aalto
liike. N
Värälä (kirjoitettiin ennenaikaan usein
„Ve-rälä"), kylä Elimäellä Kymijoen länsirannalla;
tunnettu siellä 14 p. elok. 1790 Ruotsin ja
Venäjän valtakuntain välillä tehdystä rauhasta.
Edellistä rauhansovitteluissa edusti K. M. Armfelt,
jälkimäistä kenraaliluutnantti Igelström.
Rauhanteossa sovittiin, että rajat ja muut suhteet
palautettaisiin sille kaunalle kuin olivat ennen
sotaa. K. O.
Vastan- ks. V e s t a n-.
Västanfjärd ks. V e s t a n f j ä r d.
Väster- ks. V e s t e r-,
Västernorrlands Iän ks. V e s t e r n o r
r-1 a n d s Iän.
Västeräs ks. V e s t e r ä s.
Västmanland ks. V e s t m a n 1 a n d.
Västäräkit (Motacillidce), varpuslintuihin
kuuluva heimo. Käsisulkia on 9, kolmas
kyynär-sulka omituisen pitkä
ulottuen lähes
kokoon-vedetyn siiven kärkeen,
nokka pitkä, suora ja lie
reä, sen kärjen takana
pieni lovi, takavarpaissa
tav. pitkä suora kynsi.
Meillä tavataan
västäräkin (Motacilla), k e
I-tavästäräkinf Budy-tes), ks. t., ja kirvisen (Anthus), ks. t.,
suvut. Västäräkin suvun ainoa edustaja maas-
VästärakkL
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
