Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1711
Yhdysvallat
1713
asema, sen ehtymättömät ja monipuoliset
luonnonrikkaudet, maanlaadun viljavuus sekä
asukkaiden harvinaisen suuri työkunto ja
yritteliäisyys samoinkuin monet tieteelliset keksinnöt.
Y :sta on lyhyessä ajassa tullut maailman
ensi-mäisiä tuotantomaita, niin että Y. monilla aloilla
ovat jättäneet jälkeensä jopa Euroopan
ensimäi-set kulttuurivaltiot. Ennen kaikkea tämä koskee
maataloutta, sillä Y:n maissi-, vehnä-,
tupakka-ja puuvillatuotannolla ei ole vertoja maailmassa,
mutta myöskin muutamia karjanhoidon,
vuori-työn ja teollisuuden aloja. Elinkeinojen
suhteellinen merkitys ja keskinäinen asema käy ilmi
seuraavasta: koko Y:n väestöstä, 10-vuotisista
alkaen, harjoitti 1900 jotain elinkeinoa 38,s %;
näistä harjoitti maataloutta 35,7 °/0, teollisuutta
ja vuorityötä 24,4 %, kauppaa ja liikennettä
16,4 %.
Maatalouden suurenmoisiin
mahdollisuuksiin kohdistettiin jo aikaisin, Y :n nyk.
alueiden vielä ollessa siirtomaina, huomiota. Jo
18:nnen vuosis. keskivaiheilla vietiin Y:sta
huomattavia määriä maissia, vehnää ja tupakkaa
Englantiin ja Länsi-Intiaan. Mutta 19:nnen
vuosis. 40-luvulla, kun Eurooppaa rasitti vaikea
kato, Y. osoittautuivat olevansa maailman
suurimpia vilja-aittoja, ja saman vuosis. viimeisinä
vuosikymmeninä viljanvienti saavutti aivan
suunnattoman laajuuden, mikä kuitenkin
myöhemmin on vähentynyt oman maan tarpeiden
kasvaessa. Hallituksen puolesta on paljon tehty
maatalouden edistämiseksi, m. m. järjestämällä
maanluovutusta koskevia seikkoja valtion
omistamilla alueilla, kuten viljeltävän maan
toimittamista uudisviljelijöille edullisilla ehdoilla,
rakennuttamalla yleisillä varoilla vesisäiliöitä ja
vesityskanavia vähäsateisiin alueihin, sekä
rautateitä ja muita liikevälineitä kaukaisiin
seutuihin j. n. e. Täten maanviljelys ja karjanhoito
yleisen ja myöskin yksityisen yritteliäisyyden
tukemina ovat kehittyneet maan tärkeimmiksi
elinkeinoiksi. V. 1910 oli maatiloja (farmeja)
6,361,502 ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala
3,556,300 km2, josta 1,936,200 km2 viljeltyä
maata. Alle 3 acren (1 acre = 0,4os ha)
maatiloja oli 18,033, 3-10 acren 317,010, 10-100 acren
3,356,568, 100-500 acren 2,494,461, 500-1,000 acren
125,295, ja suurempia kuin 1,000 acrea 50,135.
V. 1912 oli valtion omistamaa vapaata maata
(public lands), Alaskaa lukuunottamatta,
1,274,600 km2 (enimmäkseen läntisissä valtioissa)
ja 1916 1,032,530 km2. Metsää on noin
2,200,000 km2, soita ja tulva-maita n. 300,000 km2
(eniten Floridassa, 75,168 km2 ja Mississipissä
25,000 km2). — Satomäärät 1916 olivat
seuraavat: maissia 939,5 milj. hl, vehnää 232,7 milj. hl,
kauraa 455,s milj. hl, ruista 17,2 milj. hl, ohraa
65,8 milj. hl, tattaria 4,s milj. hl, pellavaa
5,« milj. hl, riisiä 15,s milj. hl, perunoita
103,8 milj. hl. Maissia viljellään enimmäkseen
36° :n ja 41° :n välillä pohj. lev. alueen itäosassa
(Atlantin valtamerestä 97° :seen länt. pit.).
Maailman koko maissisadosta tuli Y:n osalie
1909 76,7 °/0. Huomattavin velinänviljelysvaltio
on Pohjois-Dakota, sen jälkeen Kansas,
Washington, Minnesota, Illinois ja Nebraska.
Pääasiallisesti vehnää viljellään pohjoisissa
valtioissa ja Ison valtameren lähistössä. Riisiä
viljellään etupäässä kaakkoisissa ja eteläisissä val-
tioissa. — Muita viljelyskasveja: puuvilla, jota
1916 korjattiin 2,s milj. tonni (1914: 3,5 milj.
ton.), ensimäinen puuvillantuotantomaa on Texas,
sen jälkeen Georgia ja Mississippi; tupakka, jota
1916 saatiin 0,5 milj. ton. (1/3 koko maailman
tuotannosta; suurimmat tupakkaviljelykset
Ken-tuckyssä, Pohjois-Carolinassa, Virginiassa ja
Ohiossa); sokeriruoko (Louisianassa ja
Texasissa), josta 1910 saatiin 0,a milj. ton. sokeria;
sokerijuurikas y. m. Heinää ja muita
rehukasveja saatiin 1909 97,s milj. ton.
Viliannesten-ja hedelmäinviljelys on suuri; 1914 valmistettiin
vihannessäilykkeitä 450,8 milj. mk:n,
hedelmäsäilykkeitä 133,o milj. mk:n, kuivattuja
hedelmiä 185,7 milj. mk:n ja muita säilykkeitä,
mehuja y. m. 74,4 milj. mk:n arvosta. Eniten
viedään säilytettyjä, hillottuja ja kuivattuja
hedelmiä Kaliforniasta. Kalifornia on myös
huomattavin viinituotannon maa (1915 1,75 milj. hl
viinejä). — Karjanhoito on rinnan
maanviljelyksen kanssa saavuttanut suuren
merkityksen ja laajuuden. V. 1917 oli farmeilla hevosia
21 milj., muuleja 4,e milj., sarvikarjaa 63,8 milj.,
lampaita 48,5 milj., sikoja 67,4 milj. kpl.
Kotieläinten yhteenlaskettu arvo 1917 nousi 35,7
mil-jaardiin mk:aan; siipikarjaa oli 1910 296 milj.
ja mehiläispesiä 3,5 milj. Meijerituotteiden
yhteenlaskettu arvo 1914 oli 2 miljaardia mk.
(voita 342,2 milj. kg, juustoa 164,4 milj. kg).
Meijeritalous on suurin keskisissä Atlantin
valtioissa sekä itäisissä ja läntisissä
pohjois-keskusvaltioissa. Villaa saatiin 1901 137 milj. kg
ja 1916 130,9 milj. kg. — Kalastus on
vanhastaan huomattava elinkeino Y:n merillä ja
sisävesillä. V. 1908 oli kalastajia 143,881,
laivoja 6,933 ja veneitä 83,549; saaliin arvo
288 milj. mk. — Metsästys on monissa
seuduissa tärkeä tulolähde.
Metsänhoito on viime aikoihin asti ollut
laiminlyöty. Vasta 1911 on ryhdytty
lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin järkiperäisen
metsänhoidon aikaansaamiseksi. Metsänkulutuksen
arvellaan olevan kolme kertaa suuremman kuin
lisäkasvun. Aikoinaan oli melkein puolet Y:n
pinta-alaa metsäin peittämää (3,j milj. km2), nykyään
on jäljellä metsämaata n. 2,j milj. km2. Suuria
vahiukoja ovat aikaansaaneet ilmastollisista ja
muista syistä johtuvat vuotuiset suunnattomat
metsänpalot. Kuitenkaan eivät maan suuret
mahdollisuudet metsänhoidon alalla ole lähimainkaan
tyhjennetyt. N. 4/s metsistä on yksityisten
hallussa. Valtion metsät (662,800 km2) tuottivat
1911 jonkun verran yli 10,5 milj. mk., mutta
menot nousivat 31,5 milj. mk:aan. Tärkeimmät
puulajit ovat keltamänty (Pinus ponderosaj
idässä ja Douglas-kuusi ( Pseudotsuga Douglasii)
luoteessa, edelleen tammilajit ja strobus- 1.
wey-mouth-mänty. Sahalaitoksia oli 1909 40,671
(liikepääoma 6,282 milj. mk.) ja niiden
tuotantoarvo 6,173 milj. mk. Puuainetta saatiin 1911
37,003,207,000 engl. jalkaa lautamittaa (= 1 jalka
leveä, 1 jalka pitkä ja 1 engl. tuuma paksu).
Vuorityö ja teollisuus. Vuorityö ei
ennen 19:nnen vuosis. keskivaiheita vastannut
maan suuria mahdollisuuksia (Englannin
kilpailun ehkäisevän vaikutuksen tähden), mutta
myöhemmin se on edistynyt niin huimaa vauhtia,
että se monessa suhteessa on sivuuttanut muut
elinkeinot. Kivihiilen, vuoriöljyn, raudan, vas-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
