Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1711
1719 Yhdysvallat 187
1715
ken, elohopean ja kullan tuotannossa Y. ovat
ensisijalla koko maailmassa, hopean tuotannossa
toisella. Hyvin runsaasti saadaan myös lyijyä
ja sinkkiä sekä luonnonkaasuja. Rautamalmia on
etupäässä Alleghany-vuoristossa ja laajalla
kivi-hiilialueella sen länsipuolella sekä Kalliovuorissa.
V. 1915 saatiin rautaa 2,143,5 milj. mk:n,
vaskea l,198,i milj. mk:n, sinkkiä 606,7 milj. mk:n,
lyijyä 254,5 milj. mk:n, elohopeata 9,8 milj. mk:n
arvosta, viimemainittua pääasiallisesti
Kaliforniasta, josta saadaan noin 30 %, koko maapallon
elohopeasta. Kultaa saadaan eniten lännen
vuorista ja jokiuomista, etenkin Coloradosta ja
Kaliforniasta (1915 539,s milj. mk:n arvosta),
hopeaa Montanasta, Coloradosta, Utahista ja
Idaliosta (sam. v. 199,7 milj. mk:n arvosta).
Vv. 1792-1847 Y :sta saatiin kultaa 131 milj.
mk:n ja hopeaa 2,2 milj. mk:n arvosta, 1848-72
olivat vastaavat arvot 6,433,4 milj. mk. ja
842,4 milj. mk., 1873-1915 13,387,s milj. mk.
ja 8,697,9 milj. mk.; kaikkiaan on kultaa saatu
19,952,s milj. mk:n ja hopeata 9,542,5 milj. mk:n
arvosta. Kivihiiltä ja antrasiittia louhitaan
33 valtiossa (yht. noin 1,28 milj. km2:n alalla),
joissa arvellaan olevan vielä noin 1,993
miljaar-dia ton. helposti ja 1,153 rniljaardia ton.
vaikeammin louhittavaa kivihiiltä. V. 1915
kivihiiltä saatiin 3,666,9 milj. mk:n arvosta. Lisäksi
on vahvoja kerroksia ruskohiiltä, varsinkin
maan länsiosissa. Vuoriöljyä saadaan useista
valtioista (Kaliforniasta, Ohiosta, Texasista y. m.).
V. 1915 saatiin sitä 958,s milj. mk:n arvosta.
Luonnonkaasuja saatiin 541 milj. mk:n arvosta.
Koko vuorityön tuotannon arvo 1915 oli 18,093,7
milj. mk., josta 5,301,e milj. mk. tuli metallien
osalle. — Teollisuus oli maan vielä ollessa
siirtomaana päässyt jonkunverran kehittymään
(varsinkin laivanrakennus- ja
villakutomoteolli-suus olivat jo 17:nnellä vuosis. saavuttaneet
jonkunmoisen aseman), mutta vasta maan
vapauduttua emämaasta alkoi teollisuus nopeasti
vaurastua, kehittyen suurenmoiseksi.
Eristettynä emämaastaan ja aluksi työskennellen vähillä
työvoimilla, suuntautui herännyt keksijähenki
etupäässä käytännöllisten koneitten luomiseen,
josta seurauksena on ollut, että Y:n
teollisuudelle . erikoisen ominaista on juuri koneitten
käyttö mahdollisimman suuressa määrässä.
Huomattava piirre ameriikkalaisessa teollisuudessa
on lisäksi samojen tavaroiden tuottajien
yhteenliittyminen suuriksi trusteiksi, jotka hallitsevat
hintatasoa. Alusta pitäen oli Uusi Englanti
teollisuuden etunenässä; sieltä se levisi muihin
pohjoisiin valtioihin. Eteläiset valtiot sitävastoin
pysyivät sisälliseen sotaan asti pääasiallisesti
maatalousalueina ja muuttuivat vasta
myöhemmin teollisuusmaiksi. Teollisuuden nopeaa
edistystä kuvaavat seuraavat luvut. V. 1810 oli
maan kaikkien teollisuuslaitosten yhteenlaskettu
tuotantoarvo 1,061 milj. mk., 1850 5,442 milj. mk.,
1880 28,674 milj. mk’., 1900 69,443 milj. mk.,
1910 110,898 milj. mk., työväestöön kuului 1850
/ 957,000, 1880 2,733,000, 1900 5,306,000 ja 1909
6,615,000 henkeä. V. 1914 oli tehtaita 275,791
ja niissä työväkeä 7,036,337 henkeä;
tuotantoarvo nousi 129,476 milj. mk:aan, jakaantuen eri
aloille seuraavasti (taulukko seur. palstalla) :
Ravintoainevalmisteista ovat tärkeimmät
sokeri, voi, juusto ja kondensoitu maito, hedelmät,
[-Tehtaitten lukumäärä-]
{+Tehtait- ten luku- määrä+} Työväen
lukumäärä Tuotteit-teri arvo milj.
markalta
1. Ravintoaineiden valmis-
59,317 496,234 25,721,i
2. Vaatetusteollisuus . . . 22,995 1,498,664 28,234,o
3. Rauta- ja terästeollisuus 17,719 1,061,058 17,211,6
4. Saha- ja puunjalostus-
teollisuus . ... 42,036 883,529 8,542,5
5. Nahkateollisuus.... 6,758 307,060 5.898.5
6. Paperi- ja painoteolli-
suus ....... 37,196 452,900 7,775,»
7. Väkijuomien ja oluen
valmistus..... 7,562 88,152 4,062,9
8. Kemiallinen teollisuus . 12.374 299,569 10.688,7
9. Savi-, lasi- ja kiviteolli-
suus....... 14,747 334,702 3,339,»
10. Metalliteollisuus
(rauta-ja terästeollisuutta lu-
kuunottamatta) . . . 10,023 262,154 7,567,o
11. Tupakkateollisuus. . . 13,951 178,872 2,617,5
12. Maaliikennevälineiden
valmistus..... 9,909 263,076 5,524,j 2,951,o
13. Rautateiden korjauspajat 2,011 365,902
14. Sekalaista teollisuutta . 19,193 394,465 9,341,9
vihannes- ja kalasäilykkeet, jauhot ja ryynit,
riisi, teurastuslaitosten valmisteet, lihasäilykkeet
ja makkaratavarat. Vaatetusteollisuuden
tuotteista ovat tärkeimmät puuvilla-, villa-,
sukka-ja trikoo- sekä silkkivalmisteet. Rauta- ja
terästeollisuus on maailman suurin. Sen pääalueita
ovat Alleghany-vuoret, erikoisesti Pennsylvania
ja Ohio. Tärkeimpiä teollisuuskeskuksia ovat
m. m. Pittsburgh, Mc Keesport, Chicago,
Young-stown, Cleveland.
Liikenne ja kauppa. Samaten kuin
teollisuus edistyivät liikenne ja kauppa 19:nnellä
vuosis. hämmästyttävässä määrässä.
Valtakunnan laajuus ja sen etäisyys Euroopasta
pakottivat suuriin ponnistuksiin liikeyhteyden hyväksi.
Sisämaaliikenne käytti aluksi hyväkseen
pääasiallisesti sisävesiteitä. V :sta 1830
alkaen oli jokihöyrylaivasto huomattavampi kuin
minkään Euroopan maan ja muutamia
vuosikymmeniä senjälkeen kulkivat Mississippinä, Ohiolla,
Hudsonilla y. m. nuo Ameriikalle ominaiset
komeat palatsialukset. Varsin aikaisin
ryhdyttiin myös kanavilla yhdistämään sopivia jokia
toisiinsa tai sivuuttamaan koskia. V. 1822
rakennettiin 130 km pitkä kanava (32 sulkua) Hudsonin
ja St Lawrence joen välille, 1825 610 km:n
pituinen ja 2,i m syvä Erie-kanava (72 sulkua), joka
yhdistää Hudsonin Erie-järveen. Ohion yhdistää
suuriin järviin Ohio-Cleveland kanava (rak. 1835),
Miaini-kanava (1835), Cincinnatin Toledoon, sekä
Wabash-Erie-kanava Evansvillen Toledoon.
Michi-gan-kanava (1848) yhdistää Mississipin
Miehigan-järveen. Isojen järvien liikeyhteyttä helpottavat
Sault-St Mary-kanava (1855-95) ja St
Clair-kanava. Lukuisista muista kanavista
mainittakoon Morris-kanava Hudsonin ja Delawaren
välillä sekä Merrimac-kanava Massachusettsissa.
Viime aikoina on rautatieliikenne
vähentänyt kanavien merkitystä. V. 1833
avattiin (New Jerseyn valtiossa) ensimäinen rautatie
liikenteelle, v. 1910 oli niitä 402,315 km, lisäksi
64,814 km sähköratoja, 1916 425.468 km sekä
74,760 km sähköratoja. Rautatierakennuksiin oli
1915 sijoitettu pääomaa kaikkiaan 112,7
rniljaardia mk. Erittäin tärkeitä ovat mantereen poikki
leveyspiirin suunnassa kulkevat n. s. pacifikradat.
Tihein rautatieverkko on maan koillisosassa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
