Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1711
1719 Yhdysvallat 188
1717
Y:n rautatiet ovat yksityisten yhtiöitten
bailussa, jotka keskenään trusteja muodostaen,
korkeitten rahtimaksujen välityksellä määräävästi
vaikuttavat maan taloudelliseen tilaan. V. 1890 oli
matkustajia 531,j, v. 1900 576,8, 1910 971,? ja
1914 l,053,i milj. henkeä; kuljetetun tavaran
paino vastaavina vuosina oli 581,4, 984,», 1,683,4
ja l,976,i milj. ton. Vetureita oli 1911 61,327,
matkustaja- ja tavaravaunuja y. m. yhteensä.
2,359,33.5 sekä rautateitten palveluksessa
työskenteleviä 1,6 milj. henkeä. Rautateitten yhteydessä
mainittakoon suurenmoiset sillarakennukset
virtojen (Ohion, Niagaran, East Iliverin,
Missis-sippin y. m.) poikki sekä mukavat jättiläislautat
iHudsonilla, Mississipillä y. m.), jotka voivat
kuljettaa 2-3 junaa ylitähaavaa. — Maantiet
ovat yleensä huonot; niitä on varsin suuressa
määrin korvattu rautateillä. —
Tiedonanto-liikenne. Postilaitos on valtakunnan
omaisuutta; 1916-17 oli postitoimistoja 60,440.
Sähkö-lennätinlaitos on kuten rautatietkin yksityisten
yhtiöitten hallussa. Suurin on
Western-Union-telegraph, sitä seuraava American telephone and
lelegraph company. Edellisellä oli 1916 25,234
toimistoa, 382,483 km sähkölennätinlinjoja ja
-lankoja 2,618,910 km. Kipinäsähkölennätin-asemia
oli samana vuonna 189. Puhelimia (American
teleph. and telegr. company) oli 1918 11,778,395,
puhelinlankoja 36,387,400 km. —
Kauppalaivastoon kuului 1916 kaikkiaan 26,444 laivaa
(siihen luettuna jokialuksetkin), yhteensä
8,469,649 rek.-ton., joista höyryaluksia 16,091
(7,070,033 rek.-ton.) ja purjealuksia 5,382
(1,310,937 rek.-ton.). Se on Englannin laivaston
jälkeen maailman suurin. Suuri osa
kauppalaivastoa palvelee kuitenkin rannikkojen ja
sisävesien liikennettä, joten ulkomaankauppaa
suureksi osaksi käydään ulkolaisten laivojen
välityksellä. Y:n satamissa selvitettiin 1915-16 84.650
(joista 41,691 amer.) alusta, kaikkiaan 103,973
rek.-ton. (joista 35,830 tuli amer. laivain osalle).
Suurimmat satamakaupungit ovat (1916) New
York (selvitettyjä laivoja kaikkiaan 27,4 milj.
rek.-ton. netto), Washington (6,6 milj. rek.-ton.)
ja New Orleans (5,6 milj. rek.-ton.).
Ulkomaankauppaan nähden Y. ovat
kolmannella sijalla (Englannin ja Saksan
jälkeen). V. 1917-18 nousi tuonti 15,753 milj.mk:aan
ja vienti 32,718 milj. mk:aan. Silloin olivat
tärkeimmät
tuontitavarat (milj. mk.)
sokeri...... 1 233,o
vuodat...... 1,155,6
kautsu...... 1,039,7
silkki...... 857 e
kahvi...... 711.3
villa...... 700.i
kemialliset aineet . 666.4
vaski ...... 507,s
puutavara..... 498,2
pellava-, hamppu- ja
juuttivalmisteet 421,9
hamppu ja juutti 361,5
kasvisöljyt .... 361,3
vientitavarat (milj. mk.)
rautatavarat. . . . 6,030.5
räjähdysaineet. . . 4,286,b
vilja.......3146.
puuvilla..........2,900,a
liha......2,157,9
metallilanka ja
valmisteet siitä . . 2,046,8
vaski......l,721,i
vuoriöljy..........1,233 6
kemialliset aineet . 1,002,9
automobiilit.... 889,i
nahka ja
nahkavalmisteet ..........820,a
puuvillatavarat . . 727,s
Kauppatuttavista tärkeimmät ja kauppavaihto
niiden kanssa v. 1916-17 (milj. mk.) :
tuontimaat
Kanada..........1,729.»
Englanti..........1.642.9
Englannin Itä-Intia . 1,162,o
vientimaat
Englanti..... 10.933,9
Ranska..... 5 401,»
Kanada..... 4,269,2
tuontimaat
Japani......1,111,4
Argentiina .... 814,9
Brasilia..........809,7
Chile............607 e
Kiina ja Hongkong . 602,7
Meksikko..........598 *
Ranska..........577,i
vientimaat
Venäjä..........2,287,0
Italia......l,925,a
Japani............696,7
Alankomaat.... 584,
Austraalia .... 440, i
Argentiina .... 439,8
Norja ...... 438,o
Y:n ja Suomen väliset kauppasuhteet ovat olleet
varsin vähäpätöisiä. V:n 1913 tuonti oli
arvoltaan vain 3,687 mk., vientiä ei ollut lainkaan.
Mitat ja painot ovat samat kuin
Englannissa (vrt. t.), paitsi että vanhoja n. s.
Winchester- (olut- ja viini-) galloneja ja busheleja
vielä käytetään uusien englantilaisten asemasta;
amer. viinigalloni = 0,s3s.i engl. imperiaali-gallonia
(3,785 1), olutgalloni = l,ot«95 engl. gallonia (4,62 1)
ja busheli = 0,9692 engl. bushelia (35,2«s 1). —
Englantilaisen hundredweight (cwt = 112 pounds)
asemesta on painomittana cental = 100 pounds
(45,36 kg); 1 sliort ton = 2,000 pounds (907,i8 kg),
1 long ton - 2,240 pounds (1,016 kg).
1{ a h a, rahalaitokset. V:sta 1873
kultakanta on käytännössä. Rahayksikkönä on dollar
(lyh. $) = 100 cents = 5 : 34,« mk. Dollari painaa
1,6718 g (laki maalisk. 14 p:ltä 1900) ja
sisältää 1,50464 g puhdasta kultaa. Nykyään lyödään
21/*:n, 5 ;n (half-eagle), 10 :n (eagle) ja 20:n
(double eagle) dollarin kultarahoja. Hopearahoja
lyödään l:n (painava 26,7so g), 1/2:n, 1/4:n ja
1/io dollarin (dime) arvoisia, nikkeli- ja
vaski-vaihtorahoja 5:n, 2:n ja l:n centin arvoisia.
Seteliraha on saman arvoista kuin kova raha.
Setelinanto-oikeus on vain n. s.
kansallispankeilla (v:sta 1863 rahalaitosten perustana The
national banking system niminen järjestelmä),
jotka ovat järjestetyt liiton lakien mukaan, mutta
laadultaan ovat yksityisiä pankkeja kuten kaikki
pankit Y:ssa. Kansallispankkien lukumäärä oli
1916 7,579, niiden uloslainaama pääoma
41,006,s milj. mk. ja sisäänpanot 34,567,7 milj. mk.
Niiden vuosivaihto nousi 74,369,5 *milj. mk:aan.
Muitten pankkien (valtiopankkien,
säästöpankkien, yksityispankkien, laina- ja
trustikomppa-nioiden), joita sam. v. oli yhteensä 19,934,
vuosivaihto oli 97,6 milj. mk. Pienin seteliraha,
minkä kansallispankit saavat leimata, on 5
dollarin arvoinen; l:n ja 2:n dollarin setelejä sekä
suurempia setelejä leimaa valtakunnan rahasto.
V. 1916 oli valtakunnan setelimäärä (Treasury
notes, U. S. notes ja National bank notes)
5,603,7 milj. mk.
Sivistys- ja oppilaitoksista
huoleh-tivat valtiot, kunnat ja yksityiset; valtakunta
sellaisenaan pitää huolta vain sotalaitoksen
opetustyöstä. Kuitenkin monet valtiot ovat saaneet
valtakunnalta lahjaksi maata, jonka myyntihinta
on määrätty käytettäväksi oppilaitoksia varten
ja muodostaa niiden päätulolähteen. V. 1915 oli
kansakouluja (State common schools) 279,941,
niissä 19,704,209 oppilasta (jokseenkin tasan
tyttöjä ja poikia) ja 604,301 opettajaa (joista
naispuolisia suunnilleen 4/5) ; oppikouluja fpublic ja
private higli schools sekä public ja private
nor-mal schools) 14,197, niissä oppilaita 1,584,353
(jonkun verran enemmän naispuolisia) ja
opettajia 81,450 (naispuolisia enemmän). Yliopistoja
(universities) ja eoZZege-laitoksia oli 563, niissä
237,168 oppilasta (miespuolisia lähes puolta
enemmän kuin naisia) ja 21.653 opettajaa (miehisiä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
