Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yhteyttämissolukko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1757
Yhteyttämissolukko—Yhtiö
1758
Magnesiumia kasvit myös tarvinnevat
alkuliman synnyttämiseksi. Sitäpaitsi magnesiumia
on runsaasti lelitivilireässä. Kalsiumia ei
tarvita alkuliman rakentamisessa, mutta ei
tiedetä sille muutakaan määrättyä tehtävää,
vaikkakin se useimmille kasveille (paitsi eräille sienille
ja leville) on ehdottomasti välttämätön. Yleensä
sitä esiintyy runsaasti vanhemmissa
kasvin-elimissä, ennenkaikkea lehdissä. Tav. sitä
tavataan oksalaattina (kauniita kiteitä) t.
karbonaattina. Useissa tapauksissa se tällöin hyödyttänee
sitoessaan oksaalihappoa, joka suuremmassa
määrin esiintyessään 1 on kasveille vahingollista.
Raut a, jota maaperässä on yleensä hyvin
runsaasti, on kasveille välttämätön varsinkin
lehtivihreän muodostamiseksi, vaikkei itse lehtivihreä
sisälläkään rautaa. Raudan puutteessa kasvit
kokonaan kalpeutuvat (tulevat kloroottisiksi). —
Paitsi edellisessä mainittuja alkuaineita kasveissa
tavataan useimmiten myös klooria, piitä ja
n a t r i u m i a, joskohta nämä eivät yleensä
olek-kaan välttämättömiä (eräät ovat muutamille
kasveille), sitä paitsi hyvin usein aluminiumia ja
mangaania ja monasti bromia, jodia, fluoria,
vaskea, litiumia, sinkkiä y. m. Yleensä näiden
kaikkien merkitys on tyystin tuntematonta.
Useinkaan ne eivät ole tulleet ollenkaan yhteytetyiksi,
vaan ovat kasveissa samoina yhdistyksinä, joina
ne 011 maasta otettu. [L. Jost, „Vorlesungen iiber
Pflanzenpliysiologie’5.] K. L.
Yhteyttämissolukko, nimitys niille kasvin
solukoille, joiden yksinomaisena t.
pääasiallisim-pana tehtävänä on hiilihapon yhteyttäminen.
Y :oa on etupäässä vain lehtien lehtitylppy, jossa
pylvästylppy on tärkein yhteyttämispaikka (vrt.
Lehti). ’ ’ ’ K. L.
Yhteytyvät astiat, aliosaltaan sillä tavoin
toisiinsa yhdistetyt astiat, että neste pääsee vapaasti
toisesta toiseen juoksemaan. Tasapainossa olevan,
ainoastaan painovoiman alaisen nesteen vapaa
pinta on
kaikkine osineen
samassa vaakasuorassa tasossa,
olkoon astian
muoto mikä
tahansa. Jos
sen-tähden astia on
eriosainen kuten
kuvassa 1
esitetyt y. a., niin
ovat vapaan
pinnan osat AB ja
CD samassa vaakasuorassa tasossa, toisin sanoen
neste on yhtä korkealla kummassakin haarassa, jos
niissä on samaa nestettä. Tähän tosiasiaan
perustuu esim. vesijohtojen rakentaminen. Korkealle
mäelle suureen vesisäiliöön pumputtu vesi
virtai-lee sieltä alempana olevaan paikkaan, missä se
vesi johtotorvissa kykenisi nousemaan aina säiliön
vedenpinnan tasalle ellei hankausta y. m.
johtovastuksia olisi. Johdon alempana olevasta
aukosta se lähtee suihkuna juoksemaan.
Pystysuora vesisuihku kohoaisi myös säiliön
vedenpinnan tasalle, elleivät sitä estäisi
alasputoa-vat vesipisarat, ilman vastustus sekä aukon
friktsioni ja adhesioni. Y:u a:n sääntöön
perustuu myös lähteiden synty, veden nousu
höyrykattilan vesilasissa kattilan vedenpinnan tasalle
Ku»a 2.
j. n. e. — Ajatellaan sitten y:iin a:ihin
kaadetuksi kahta eri nestettä, jotka eivät sekaannu
toisiinsa, kuten esim.
elohopeaa ja öljyä.
Ensiksi
kaadettakoon elohopeaa ja
sen päälle sitten FB
haaraan (kuv. 2)
öljyä. Tässä
haarassa laskeutuu
silloin elohopea
pintaan B saakka. Sen
pinnan tasalla on
toisessa haarassa
pinta A. Pintojen
B ja F pystysuora
väli olkoon K sekä
pintojen A ja E
väli = k. öljyn ominaispainoa merkitään S :ksi,
elohopean s:ksi. Koska A ja B ovat saman
vaaka-suorapinnan osia, niin paineet niiden
pintayksik-köjä vastaan ovat yhtäsuuret (vrt.
Hydrostatiikka), joten saadaan yhtälö K.S = k.s, sekä
verranto K:k = s:8. Nesteet asettuvat siis siten,
että niiden vapaiden pintojen pystysuorat
etäisyydet yhteisestä kosketuspinnasta suhtautuvat
päinvastoin kuin nesteiden ominaispainot. —
Koska veden ominaispaino on 1 ja elohopean 13,s,
nousee vesi y:ssä a:ssa 13,e kertaa korkeammalle
kuin elohopea. U. 8:n.
Yhtiö (lat. societas, ransk. societe, saks.
Gesellschaft, ruots. bolag) on kahden tai
useampien henkilöitten liittyminen yhteistoimintaan
aineellisen edun hankkimista varten itselleen.
Tuollaista yhteistoimintaa on tietenkin
harjoitettu jo ammoisista ajoista asti, ja liike-elämän
kehittyessä on syntynyt erilaisia yhtiömuotoja,
joitten huomattavin eroavaisuus perustuu y:n
osakasten rajattomaan tai rajoitettuun
henkilökohtaiseen vastuunalaisuuteen y:n sitoumuksista.
Vanhimman yhtiömuodon mukaan sekä
roomalaisessa että pohjoismaiden oikeudessa vastasi
yhtiömiesten koko omaisuus yhteisesti tehdyistä
veloista. Aikaisemmassa roomalaisessa oikeudessa
oli tuo vastuunalaisuus jaettu yhtiömiesten
kesken pääluvun mukaan (pro rata parte), jota
vastoin pohjoismaiden lainsäädäntö jo vanhoista
ajoista saakka määräsi yhteisvastuullisen
maksuvelvollisuuden. Tämä yhtiömuoto on vieläkin
käytännössä ja sanotaan avoimeksi y:ksi eli
kauppa-yhtiöksi. Lakimme sisältää siitä säännöksiä
kauppakaaren 15:nnessä luvussa, ja 28 p:nä
kesäk. 1798 annetulla kunink. asetuksella
myönnettiin kauppayhtiöille oikeus käyttää erityistä
rekisteröityä toiminimeä. Avoimen y:n osakkaat
vastaavat yhteisesti ja toistensa puolesta y:n
sitoumuksista, ja jokainen osakas on oikeutettu
kolmatta henkilöä kohtaan edustamaan y:tä.
Osakas ei saa ilman yhtiömiestensä suostumusta
luovuttaa yhtiöosuuttansa.
Yksityinen henkilö tai avoin y. voi
kauppa-tai teollisuusliikkeen harjoittamista varten
yritykseen osakkaaksi ottaa yhden tai useampia
henkilöitä, jotka pääsemättä itse liikkeen johtoon
osallisiksi sijoittavat liikkeeseen määrätyn
pääoman ja saavat nauttia sovitun osan liikkeen
tuottamasta voitosta. Siten perustuu osakasten
kesken kommandiittiyhtiö eli
äänetön y. Tämäkin yhtiömuoto on vanha ja on sekä
Kuva 1.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
