Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yksipuolisesti vaikuttava ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1767
Y. ja y. ä., joka oikeastaan johtaa alkunsa
Ranskan suuren vallankumouksen johtavista
periaatteista ja jonka toteuttaminen on nykyaikaisen
kansanvaltaisuuden päävaatimuksia, on, joskaan
ei aina jyrkimmässä muodossaan, hyvin monessa
maassa ainakin valtiollisissa vaaleissa voimassa
ja se on todennäköisesti yhä yleisemmin pääsevä
vallalle, vrt. Äänioikeus. R. E.
Yleinen kaupunginlaki. Kuningas Maunu
Eerikinpojan kaupunginlaki, joka on laadittu
vuosien 1350 ja 1357 välillä, ja joka Ruotsin
valtakunnan yleisenä kaupunkilakina astui
Bjcerköarättenin ja Visbyn kaupunginlain sijaan.
Mikäli tiedetään on y. k. saanut nimenomaisen
kuninkaallisen vahvistuksen vasta 1618 Kustaa II
Aadolfin toimesta julkaistussa lain painoksessa,
mutta jo sitä ennen oli laki otettu käytäntöön
ja noudatettavaksi Ruotsin samoin kuin
Suomenkin kaupungeissa. Y. k. pysyi voimassa kunnes
1734 v:n laki joutui noudatettavaksi yleisenä
äakina sekä maaseudulla että kaupungeissa.
E. H-s.
Yleinen kielioppi, kielioppi, jonka tarkoitus
on mihinkään erikoiskieliin rajoittumatta yleensä
selvitellä inhimillisen kielen lakeja, s. o. sitä,
mikä on yhteistä ja olennaista kaikille kielille.
Tällä kielitieteellisellä suunnalla, joka pyrki
päämääriinsä puhtaasti spekulatiivista tietä, oli
kannatusta etenkin 18:nnen vuosisadan loppu- ja
19:nnen alkupuolella, mutta se jäi syrjään, kun
tultiin havaitsemaan, että todellista selvyyttä
kielen yleisistä laeista voidaan saavuttaa
ainoastaan yksityisiä kieliä ja niiden historiallista
kehitystä tutkimalla. A. K.
Yleinen kirjasto ks. Kansankirjastot.
Yleinen maantie ks. T i e.
Yleinen revisionioikeus ks.
Revisioni-oikeus.
Yleinen sairashuone Helsingissä ks. Y1 i-
opiston sairaala.
Yleinen syyttäjä ks. Virallinen
syyttäjä.
Yleinen vaalioikeus ks. Yleinen ja
yhtäläinen äänioikeus, Äänioikeus.
Yleisadvokaatti, korkeimpien syyttäjien
apulainen Ranskan ja Itävallan oikeusjärjestelmän
mukaan. E. H-s.
Yleisaika, maailmanaika, ks.
Aikaerot.
Yleisaisti 1. e 1 o 11 i s a i s t i, kaikki se
aistillinen käsitys, joka yksilöllä on omasta
ruumiistaan, sen eri osien asennosta ja tilasta,
hyvinvoinnistaan tai sairaudestaan, voiman tai
heikkouden tunteesta, nälästä tai kylläisyydestä,
lihastensa jännityksen voimasta j. n. e. Tämä
aisti ei ole sidottu mihinkään vastaavaan
aistinelimeen, vaan se käyttää asioita arvostellessaan
eri tuntoaistin elimiä. (Y. K.)
Yleisesikunnan akatemia ks.
Yliesikun-ii an akatemia.
Yleisesikunta ks. Yliesikunta. •
Yleiset kokoukset ks.
Kokoontumis-(vapaus, Kokous.
Yleiset paikallissijat, suomen essiivin,
partitiivin ja translatiivin yhteinen nimitys, joka
perustuu siihen, että mainittuja sijoja alkuaan
on käytetty ilmoittamaan verbin tekemisen
paikkaa yleensä, määräämättä, tapahtuuko
teke-juineD paikan sisä- vai ulkopuolella. Tämä pai-
1768
kallinen merkintö on kuitenkin nykyään
nähtävänä vain partikkeleissa sekä paikkaa
merkitsevien substantiivien komparatiivi- ja
superlatiivi-muodoissa, esim. kotona, kotoa, kaukana, kaukaa,
kauaksi, rannempana, rannimpana, rannempaa,
ramiimmaksi. Essiiviä käytetään:
ajanmää-räyksenä ilmoittamaan määrättyä aikaa, jolloin
tekeminen tapahtuu (esim. tänä päivänä olen
sairas), ja määrättyä aikaa, jonka kuluessa
tekeminen saatetaan päähän (esim. kirkko
rakennettiin kolmena vuotena), predikatiivi-adverbiaalina,
ilmoittamaan tilaa, ominaisuutta, asemaa, jossa
joku on (esim. hän on pappina; olen sairaana),
sekä appositsionina (esim. kansalaisena minun
on sotaan lähteminen). Partitiivin
käytännöstä ks. Partitiivi.
Translatiivia käytetään: predikatiivi-adverbiaalina,
ilmoittamaan tilaa, ominaisuutta, asemaa, johon
joku tulee tai ajatellaan tulevan (esim. hän pääsi
papiksi; tulin sairaaksi), tarkoituksen
ilmoittajana (esim. hän sopii papiksi; se kipu on
kuolemaksi; miksi tämän teit?), ajan määrääjänä
(esim. jätin työni toistaiseksi; teos ilmestyy
jouluksi; lähden viikoksi matkalle), sekä
ilmoittamaan tapaa (esim. kirjoita suomeksi]), kohtia 1.
momentteja (ensiksi, toiseksi, lopuksi) j. n. e.
A. K.
Yleiset rasitukset = julkisoikeudelliset
rasitukset. ks. Rasitus.
Yleiset sairashuoneet ovat kuntain tai
valtion ylläpitämät sairashuoneet. Y:iä s:ita meillä
ovat lääninsairaalat, kunnansairaalat, joihin
kuuluvat myös kaupunginsairaalat; sitäpaitsi
kuuluvat y:iin s:iin valtion ylläpitämät
mielisairaalat ja yliopiston sairaalat, jotka kuitenkin osaksi
ovat lääninsairaaloita. Tilapäisiä y:iä s:ita
ovat sota-ajan sotilassairaalat. Y :n s:n rinnalla
toimii suuri joukko yksityisiä sairashuoneita.
Ero näiden kummankin välillä on siinä, että
edellisiä ylläpidetään yhteisillä kunnan tai valtion
varoilla, jälkimäiset ovat yksityisten
yritteliäisyyden synnyttämiä. Edellisissä hoidetaan
potilaita usein kokonaan maksutta tai ainakin
alhaisesta maksusta, jälkimäisissä maksavat hoidokit
täydellisesti kulut sairaanhoidosta. Eräänlaisen
välimuodon muodostavat sellaiset
yksityissairaalat, jotka nauttivat rahallista kannatusta valtiolta
tai kunnalta ja siitä korvaukseksi pitävät sovitun
määrän vapaapaikkoja, samoin kuin
hyvänteke-väisyysseurojen ylläpitämät parantolat, joissa
hoitomaksut usein ovat hyvin alhaiset. Y. K.
Yleiset työt, rakennus- ja muut työt, jotka
suoritetaan valtion tai muiden julkisten
yhdyskuntain laskuun tai myös valtion antamalla
valtaluvalla ja rahallisella avustuksella yhteiseksi
hyväksi. Niiden suorittaminen tapahtuu joko
omassa hoidossa tai urakoitsijain välityksellä
(väliurakalla).
Yleishenki, panteistisen maailmankäsityksen
kannattajain olettama persoonaton, järjellisesti
vaikuttava voima, joka läpi koko olevaisen
tunkeutuen vaikuttaa kaikki siinä esiintyvät elämän
ilmiöt. A. J. P-ä.
Yleisjärki, maailman yleisessä järjestyksessä,
kuten luonnossa ja historian kulussa ynnä
inhimillisen sielunelämän rakenteessa ilmenevän
järjen-ja tarkoituksenmukaisuuden perustuksella
oletettu yleismaailmallinen järki, joka teistisen
maailmankäsityksen mukaan viittaa persoonalli-
Yleinen kaupunginlaki—Yleisjärki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
