Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yleiskartta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1769
Yleiskartta—Ylennysperuste
1770
seen Jumalaan, panteismin mukaan
persoonattomaan yleishenkeen.
Materialistis-evolutsionisti-sen maailmankäsityksen edustajat taas pitävät
y:eä aistillisen olevaisen kehityksen omana
ominaisuutena, joka ei kaipaa mitään uusia
selitysperusteita. A. J. P-ä.
Yleiskartta ks. Kartta.
Yleiskauppa, tilast., on maan koko muiden
maiden kanssa suoritettu tavaranvaihto (tuonti,
vienti ja jälleenvienti, mutta ei puhdas
kautta-kulkuliike). Erikoiskauppa on maassa
kulutettaviksi tarkoitettujen tavarain tuonti ja
maassa tuotettujen tavarain vienti. J. F.
Yleiskieli ks. Kirjakieli.
Yleiskäsite ks. K ä s i t e.
Yleispaussi ks. Kenraalipa ussi.
Yleistariffi, tullialalla yleisesti voimassa
oleva tariffi, jonka vastakohtana on yksityisten
maiden kanssa sovittu konventsionaali- (sopimus-)
tariffi. Rautatiealalla yleinen, kaikille tavaroille
voimassa oleva tariffi, vastakohtana erikois- ja
poikkeustariffit.
Yleisten rakennusten ylihallitus ks. R
a-kennus ylihallitus.
Yleistää, log., ks. Abstraheerata; vrt.
myöskin Mielikuva (palsta 486).
Yleisvaltakunnalliset asiat, eräänlaisissa
valtioyhdistyksissä ne asiat, joista kukin
jäsenvaltio ei erikseen määrää, vaan joita hoitaa
niitten yläpuolella oleva korkeammanasteinen
valtiovalta (liittovaltiovalta) taikka etuoikeutetussa
asemassa oleva jäsenvaltio. Niinpä Suomen vielä
ollessa Venäjään yhdistettynä
vallanperimysjär-jestys sekä ulkoasiainhoito riippui Venäjän
valtiovallasta yksin; niitä voitiin siis nimittää
y:ksi a.ksi. Oikeudenvastaisella tavalla,
varsinkin n. s. valtakunnanlainsäädännön kautta, joka
oikeastaan oli vain Venäjän lainsäädäntöä,
Venäjän valtiovalta, joskin menestyksettä, pyrki
näitten asiain piiriä Suomen vahingoksi
laajentamaan.
Liittovaltiossa (ks. t.) on sekä lainsäädännön
että hallinnon ja oikeudenhoidon alalla suuri
joukko y:ia a:ita. Reaaliunionissa taasen, esim.
Itävallan ja Unkarin välisessä oikeussuhteessa,
ei jäsenvaltioille yhteisiä asioita varsinaisesti
voida nimittää y.ksi a-ksi. R. E.
Yleisvuokra, Suomen lakikielelle vieras
termi, joka vastaa saks. termiä Oeneralpacht =
maatilan vuokralle antaminen siihen kuuluvine
elukoineen ja kalustoineen. E. H-s.
Ylellisyysasetukset ovat säännöksiä, joiden
tarkoituksena on poistaa tai rajoittaa kansan
taloudelle, terveydelle tai siveydelle
vahingolliseksi katsottujen tavarain, esim. kankaiden,
vaateparsien, nautintoaineiden y. m. käyttöä,
ynnä ruuissa ja juomissa esiintyvää ylellisyyttä.
Tällaisia lakeja on julkaistu kaikkina aikoina,
mutta ne ovat tavallisesti osoittautuneet
tehottomiksi, ellei niitä ole ollut kannattamassa
vakaantunut tapa. Vanhalta ajalta ovat tunnetut
Spartan ja Rooman v. Myöhemmin koetti kirkko
ehkäistä ylellisyyden valtaan pääsyä, mutta
myöhemmällä keskiajalla ryhtyivät taas
maalliset viranomaiset julkaisemaan y:ia, joiden
tarkoituksena oli samalla pitää yllä
voimassaolevaa säätyerotusta kieltämällä alemmalta
kansanluokalta sellaista, mikä oli sallittua ylemmäile.
18:nnella vuosis. lakkasi vähitellen y:n antami-
nen; 19:nnellä vuosis. ei tosin luovuttu
ylellisyyttä vastaan taistelemasta, mutta tätä
taistelua käydään nyt järkiperäisemmin ja välillisesti
erityisillä veroilla, väkijuomain käyttöä vastaan
suunnatuilla toimenpiteillä y. m. s.
Ruotsin valtakunnassa oli ensimäinen
ylel-lisyysasetus kuningas Maunu Eerikinpojan sääntö
17 p:ltä heinäk. 1345, jossa m. m. määrättiin
niiden huomenlahjojen ja muiden lahjain
suuruus, joita ritari tai asemies sai antaa
morsiamelleen, samaten vierasten luku häissä ja muissa
juhlissa. Nämä määräykset otettiin sitten miltei
sellaisinaan saman kuninkaan maanlakiin ja
Kristoffer kuninkaan maanlakiin. Myöhemmin
julkaistiin useita y:ia, varsinkin 17:nnellä ja
18:nnella vuosis. Niinpä m. m. jouluk. 17 p:nä
1644 annettiin sääntö, jolla erityisesti
tahdottiin supistaa perhejuhlain liiallista komeutta.
V:lta 1664 on neljä eri asetusta, m. m. elokuun
30 p :ltä „Asetos Eli Käsky, Muutamitten
Sijvot-tomuutten poispoistamisest vaattein parsis, sekä
Adelin, että muiden Säätyin Personain tykönä
täsä Valdacunnasa" ja lokak. 5 p:ltä „Asetos ja
Käsky, Muutamitten ylitzekäymisisten ja
sijvot-tomuutten poispoistamisest, Waldacunnan
Bor-gerskapin eli Cauppamiesten Kihlauxis, Pidois,
lapsenristiäisis ja Maahanpaniaisis, nijn myös
vaattein parsisa". Vapaudenaikana annettiin
lukuisa joukko erinomaisen ankaria y:ia.
Kustaa III kumosi kaikki aikaisemmat y., mutta
koetti 1778 saattaa käytäntöön erityisen
kansallispuvun. Kustaa IV Aadolfin aikana
julkaistiin jälleen y:ia. Niistä on tunnetuin 1 p.
tammilc. 1794 julkaistu, joka m. m. kielsi kahvin
käyttämisen.
Ylellisyysverot ovat välittömiä kulutusveroja,
joita kannetaan useiden erilaisten sellaisten
esineiden käyttämisestä tai sellaisista huveista,
jotka edellyttävät suurenlaisten tulojen
nauttimista ja siten erilaista verokykyä. Tällaisia
veroja ovat vaunuverot, hevosverot, koiraverot,
huviverot, pelikorttiverot, polkupyöräverot,
auto-mobiiliverot y. m. Näiden verojen kantoa
perustellaan sillä, että ne voidaan järjestää muita
kulutusveroja täydentäviksi ja nimenomaan
varakkaisiin kansanluokkiin kohdistuviksi.
Valtiotaloudessa on tämäntapaisilla veroilla
vähäinen merkitys, koska niiden tuottamat tulot
yleensä supistuvat suhteellisen pieniksi.
Kunnallisina veroina on näillä veroilla (varsinkin
huviveroilla) sensijaan huomattavampi merkitys.
Y:ja on useimmissa maissa. Suomessa on
voimassa kunnallinen koiravero (ks. t.), samoin
eräissä kaupungeissa kunnallinen huvivero ja
biljardivero sekä valtiolle menevä
kehruuhuone-ynnä köyhäin- ja työhuonemaksu sekä
leima-suostuntamaksu huveista.
Ylempi kansakoulu ks. Kansakoulu.
Ylenevä sukulaisuus, sukutaulun mukaan
suoraan ylöspäin johtava sukulaisuussuhde
vanhempiin ja esivanhempiin (ascendentes). E. H-s.
Ylennyskulma, se kulma, minkä ammuttaessa
ampuma-aseen akseliviiva muodostaa
vaakasuoran tason kera. M. v. H.
Ylennyslaukaus, laukaus, jota ammuttaessa
muodostuu ylennyskulma (ks. t.).
Ylennysperuste on se peruste, jonka mukaan
hakija on nimitettävä hakemaansa virkaan tai
virkamies ylennettävä korkeampaan virkaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
