Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ylikitka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1773
Ylikitka—Ylimääräiset valtiopäivät
17 74
Haukiputaan nimismiesp.; kirkolle Oulusta 45 km
ftalviteitse 36 km). Pinta-ala 839,8 km2, josta
viljeltyä maata (1910) 3,389 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 2,509 ha). Manttaalimäärä 22 19/48,
talonsavuja 162, torpansavuja 22 ja muita
savuja 4 (1907). 2,931 as. (1915); 354
ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona
302:11a (1901). 269 hevosta, 1,311 nautaa (1907).
— Kansakouluja 2 (1917). Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: Aittokosken
tehdasosuuskun-nan saha ja mylly; Ylikiimingin osuusmeijeri.
— 2. Seurakunta, konsistorillinen, Kuopion
hiippak., Oulun tuomiorovastik.; perustettiin
1732 Iin emäseurakuntaan kuuluvaksi kappeliksi,
joka siirrettiin 1858 Kiimingin uuteen
khrakun-taan kuuluvaksi, määrättiin erotettavaksi omaksi
khrakunnaksi sen. päät. 19 p:ltä tammik. 1909
(ensimäinen khra v:sta 1912). Kirkko puusta,
rak. 1786, korj. 1897. L. II-nen.
Ylikitka ks. K i t k a j o k i.
Ylikloorihappo ks. P e r k 1 o o r i h a p p o.
Ylikohta, zenit, ks. t.
Ylikonstaapeli ks. Poliisi.
Ylikylä = Yliskylä (ks. t.).
Yli-Lemu, maatila Kaarinan pitäjässä, lähellä
Turkua, omistaja insinööri D. Heikel, ks. L
e-mun niemi.
Ylilääkäri on isommissa sairashuoneissa se
lääkäri, joka vastaa koko sairaalan hoidosta.
Hänellä on apunaan yksi tai useampia
alilääkä-reitä, osaston lääkäreitä, jotka hoitavat
määrättyä sairashuoneen osastoa, assistenttilääkärejä
ja amanuensseja. Pienemmissä sairaaloissa, joissa
on ainoastaan yksi lääkäri, nimitetään tätä
sai-rashuoneenlääkäriksi. (Y. K.)
Ylimangaanihappo ks.
Permangaani-happo.
Ylimangaanihappoinen kali ks.
Kaliumpermanganaatti.
Ylimarkku (ruots. öfv ermark). 1. K unta,
Vaasan 1., Närpiön kihlak., Korsnäsin-Ylimarkun
nimismiesp.; kirkolle Närpiön rautatieasemalta
14 km. Pinta-ala 183,6 km2, josta viljeltyä maata
(1910) 4,129 ha (siinä luvussa luonnonniityt
1,023 ha). Manttaalimäärä 24 13/28s, talonsavuja
315, torpansavuja 27 ja muita savuja 103 (1907).
3,579 as. (1914); läsnäolevaa väestöä v. 1910
2,473 henkeä, joista suomenkielisiä 35. 691
ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona
405 :llä (1901). 600 hevosta, 1,634 nautaa (1914).
— Kansakouluja 6 (1918). Säästöpankki.
Kunnanlääkäri yhteinen Pirttikylän ja Korsnäsin
kanssa. Apteekki. — Teollisuuslaitoksia: Öster&n
höyrysaha; Bodbackan höyrysaha; Groopin
höyrysaha ja mylly; Byforsin 2 myllyä;
Läng-forsin mylly; osuusmeijeri. — 2.
Seurakunta, hallituksen pitäjä, Turun arkkihiippak.,
Vaasan alarovastik.; perustettu n. 1720
Närpiöön kuuluvana rukoushuonekuntana, määrättiin
erotettavaksi omaksi khrakunnaksi keis.
käsky-kirj. 24 p:ltä elok. 1871, mikä toteutui 1 p.
toukok. 1891. Kirkko puusta, rak. 1875-78.
L. B-nen.
Ylimetsänhoitaja ks. Metsänhoitaja.
Ylimuistoinen nautinta ks. Nauti n t a.
Ylimystö ks. Aateli, Aristokratia.
Ylimysvalta ks. Aristokratia.
Ylimysvaltainen hallitusmuoto, valtiollinen
järjestys, jonka mukaan valtion johto kuuluu
verrattain harvalukuiselle etuoikeutetulle
luokalle, esim. sukuaatelille, sotilassäädylle,
papistolle, suurtilallisille y. m. Erityisesti puhutaan
ylimysvaltaisista 1. aristokraattisista t a s a v a 1
loista, missä valtioasiain johdossa on tällainen
suhteellisesti rajoitettu piiri etuoikeutettuja
suku-, virka- tai muita ylimyksiä. Nykyajan
valtioelämässä y. h. ei muodosta mitään tarkoin
määrättyä valtio-opillista kategoriaa.
Ylimäinen pappi oli Israelissa pappeuden
korkein edustaja, joka «hallitsi Jumalan
temppeliä ja valvoi häneu esikartanoitaan" (Sak. 3;)
ja samalla myös seurakunnan täysivaltainen
edustaja, joka toimi välimiehenä Jumalan ja kansan
välillä (2 Moos. 2839) ja jolla oli vapaa pääsö
Jumalan luo (Sak. 37). Hänellä yksin oli oikeus
astua pyhistä pyhimpään, tosin ainoastaan
kerran vuodessa — suurena sovintopäivänä — ja
erikoisia menoja noudattaen. Ruhtinaan asemassa
ollen hän ei ottanut osaa pappien jokapäiväisiin
toimituksiin, vaan esiintyi ainoastaan sapatteina
ja uudenkuunpäivinä sekä suurissa vuosijuhlissa.
Y:n p:n arvo oli perinnöllinen ja elinkautinen.
Ylimäispapillinen suku johti alkunsa Aaronin
pojasta Eleasarista (4 Moos. 2025 ja seur.).
Virkaanasettajaiset (2 Moos. 29a ja seur., 3 Moos. 82
ja seur.), joihin kuului peseytyminen, öljyllä
voitelu, pukeminen ja erinäiset uhrit, kestivät
seitsemän päivää. Virkapuvussa (2 Moos. 2829)
ilmeni y:n p:n erikoisasema ja ruhtinaallinen
arvo. Tavallisen pappispuvun yllä oli hänellä
«pyhät vaatteet": «kullasta sekä punasinisistä,
purppuranpunaisista ja helakanpunaisista
langoista ja kerratuista valkoisista liinalangoista
taiteellisesti kudottu" kasukka rintakilpineen,
johon oli kätketty oraakkelivälineet ja jota
koristi kaksitoista jalokiveä — jokaisessa kivessä
Israelin sukukunnan nimi — jaj punasinisistä
langoista tehty viitta, jonka helmaan oli
kiinnitetty kultatiukuja ja granaattiomenia. Päässä
oli y:llä p:lla otsakoriste, johon oli kaiverrettu
sanat «Jahvelle pyhitetty", sekä korkea
valkoinen käärelakki.
Y. p. oli naimisissa — ainoastaan puhdas
israelilainen neitsyt sai tulla y:n p:n vaimoksi
— ja asui pyhällä temppelivuorella, josta hänen
ei ollut lupa poistua (Lev. 21^) • Ar. H.
Ylimääräinen professori ks. Professo ri.
Ylimääräinen tuomioistuin. Ruotsin
vapau-denajan väärinkäytökset aiheuttivat 1772 v:n
hallitusmuodon 16 §:ssä olevan määräyksen, että
«kaikki toimituskunnat, tuomio-oikeudella
varustetut valiokunnat tahi ylimääräiset
tuomioistuimet, olkootpa Kuninkaan tai Säätyjen asettamia,
ovat, yksin- ja hirmuvallan edistyskeinoina,
tästälähin hävitettävät" ja että jokainen oli
tuomittava siinä oikeudessa, jonka piiriin hän lain
mukaan kuului. S. O. P.
Ylimääräiset valtiopäivät, Suomessa
ylimääräinen eduskunnan istuntokausi.
Valtiopäiväjärjestyksen 19 §:n mukaan hallitsija (hallitus)
voi kutsua eduskunnan y:lle v:lle ja määrätä
ne lopetettaviksi. Niitä ei voida määrätä
alkaviksi ennen kuin 15 päivää sen jälkeen kuin
kutsu annettiin ja ne voivat kestää enintään
viimeiseen arkipäivään ennen varsinaisten
valtiopäiväin alkamista. Y:llä v:llä käsitellään niitä
asioita, joita varten ne on kutsuttu kokoon tai
jotka hallitus muuten eduskunnalle esittää taikka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
