Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ylikitka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1775
Ylinouseva—Yliopisto
1776
jotka ovat niitten kanssa erottamattomassa
yhteydessä.
Ylinouseva, mus. 1. Y. intervalli
muodostuu siten, että „puhdas" tahi ,,suuri"
intervalli muuttuu xl 2 sävelaskelta laajemmaksi
(ylempi sävel ylennetään tai alempi alennetaan,
esim. c—g: c—gis t. ces—g; edellinen tapaus
on tavallisempi). — 2. Y. kolmisointu
muodostuu kahdesta suuresta terssistä. Yhteensä ne
sisältyvät y:aan kvinttiin, esim. e—e—gis.
Y. nelisointu muodostuu y.sta
kolmisoinnusta siten, että pieni terssi liittyy sen ylä- tahi
alapäähän, esim. c—e—gis—h tahi a—c—e—gis.
Nykyaikainen teoria läjittää y:t soinnut
tilapäisten muunnosten joukkoon. I. K.
Ylin valtiovalta 1. korkein
valtiovalta, nimitys, jota useasti käytetään siitä
vallasta jota monarkiassa hallitsija, tasavallassa
jokin joukko yksilöitä taikkapa itse kansa
harjoittaa. Nykyajan monarkisissa valtioissa oppi
hallitsijan »korkeimmasta vallasta" kuitenkin
on olennaisesti menettänyt alkuperäisen
oikeutuksensa ja käynyt sisällyksettömäksi, täydellä
syyllä kun voidaan sanoa, että kansaneduskunta
on mukana sen käyttämisessä. — vrt. Mona
r-k i a.
Ylioikeus, ylempänä oikeusasteena oleva
tuomioistuin, jonka tehtävänä on alioikeuksien
päätösten tarkastaminen muutosta haettaessa niihin.
Y:ia Suomessa ovat hovioikeudet (ks.
Hovioikeus) toisena oikeusasteena sekä Korkein
oikeus kolmantena ja ylimpänä oikeusasteena.
Korkein oikeus on perustettu 22 p:nä heinäk.
1918 annetulla lailla sekä on 1 p:stä sitä
seurannutta lokak. ryhtynyt toimimaan sitä ennen
ylimpänä tuomioistuimena olleen senaatin
oikeus-osaston asemesta (ks. Sen aatti).
Korkeimmassa oikeudessa on puheenjohtajana sen
presidentti ja jäseninä vähintään kaksitoista
oikeusneuvosta. Tuomionvoipa jäsenluku on viisi, ja
Korkein oikeus harjoittaa nykyään lainkäyttöä
kahdella osastolla. Esittelijöinä toimivat
oikeussihteerit, joitten tehtävät ovat samat, mitkä
ennen kuuluivat senaatin oikeusosaston
esittelijä-ja protokollasihteereille. E. H-s.
Yliopettaja, opettaja, joka opetustoimensa
ohella ohjaa opettajiksi aikovien
harjoittelu-opetusta. Maamme normaalilyseoissa on nykyään
7 yliopettajaa, jotka opettajatoimensa ohessa
ohjaavat opettajakokelaiden työtä ja arvostelevat
oppikoulujen opettajien käytännöllisiä kokeita.
Myöskin seminaariemme harjoituskoulun johtajia
nimitetään y:iksi.
Yliopisto (ruots. universitet, saks.
TJniver-sität, ransk. universite j. n. e., lat. sanasta
universitus = kokonaisuus, korporatsioni) on
korkeampi, tavallisesti valtion ylläpitämä oppilaitos,
jossa annetaan tieteellistä opetusta useissa tai
kaikissa tieteissä, jaellaan tieteellisiä opinarvoja
ja valmistetaan opiskelevaa nuorisoa eri
elämänuria varten. Y:n opettaja- ja oppilaskunta
muodosti vanhastaan jonkunmoisen kokonaisuuden
omine järjestyksineen — juuri tätä alkuansa
,,universiteetti" sana tarkoittaa — ja se oli
tavallisesti jaettuna neljään tiedekuntaan 1.
fakul-teettiin (ks. n.), nimittäin jumaluusopilliseen 1.
teologiseen, lainopilliseen, lääkeopilliseen ja
filosofiseen tiedekuntaan; vaikka nämä
myöhempinä aikoina joskus on jaettu useampiin taikka
uusia tiedekuntia on lisäksi tullut, ovat
mainitut kuitenkin yhä pysyneet opetustoiminnan
keskuksena. Opetus tapahtuu y:issa suuressa
määrin luentojen muodossa; opetuksen
järjestämisessä y. nauttii laajaa itsemääräämisvaltaa ja
itsehallintoa. — Vaikka muutamia oppikouluja
Rooman valtakunnan viime aikoina voitaneen
pitää joinakin y:jen edelläkävijöinä, on
kuitenkin varsinainen y.-laitos katsottava syntyneeksi
vasta 12:nnella vuosis. Ennen arveltiin yleisesti,
että vanhimpien y:jen syntymiseen olivat
vaikuttaneet arabialaiset, joiden keskuudessa oli
tapana, että etevät opettajat keräsivät
ympärilleen oppilaita ja heille pitivät luentoja eri
tieteissä; vaikka nykyään useimmat tutkijat
hylkäävätkin tämän käsityskannan ja katsovat
y:jen kehittyneen länsimaiselta pohjalta, on
kuitenkin mahdollista, että länsimaalaisten
ristiretkien aikana näkemät esimerkit arabialaisten
tieteenharjoituksesta osaltaan ovat vaikuttaneet
y.-laitoksen muodostumiseen (esim. Salernossa,
ks. seuraavaa). Vanhimmat y:t olivat
Bolognan Italiassa, Pariisin Ranskassa,
Salaman-can Espanjassa, Oxfordin ja Cambridgen
Englannissa sekä Salernon lääketieteellinen koulu
ensinmainitussa maassa. Bolognan y.
mainitaan jo 12:nnen vuosisadan alkupuolella, sai
ensimäisen oikeuskirjansa 1158 ja tuli
nimenomaan lainopin edustajaksi; samaan aikaan
myös Salernon koulu tuli kuuluisaksi omalla
alallaan. Etusijan voitti kuitenkin pian Pariisin
y., jonka järjestys 1200 :n paikoilla vakaantui
ja joka sitten tuli myöhemmän y.-laitoksen
esikuvaksi. Se oli nimenomaan sen ajan
mieli-tieteen, teologian, opinahjo, mutta sen rinnalla
harjoitettiin siellä muitakin tieteitä. Pian tuli
myös tavaksi, että y. rupesi jakelemaan
opin-arvoja tutkintojen perustuksella; ensimäinen
arvo oli baccalarius (kirjoitetaan myös
bacca-laureus), ja toinen licentiatus, jonka
suoritettuansa asianomainen, entisten opettajien
suostumuksella, ilman muuta oli oikeutettu itse luentoja
pitämään ja sanottiin nyt magisteriksi
(maisteriksi). »Maisterin" rinnalla käytettiin myös
doctor (tohtori)-nimitystä, varsinkin opintonsa
suorittaneista kolmessa ylemmässä tiedekunnassa
(ei »taidetten", nyk. filosofisessa, tiedekunnassa).
Paitsi tiedekunta-jakoa tuli aikaisin käytäntöön
oppilaiden jako kotipaikan mukaan kansakuntiin
(nationes), joita niitäkin Pariisissa oli neljä:
kolme ranskalaista (gallialainen, johon myös
Etelä-Euroopasta kotoisin olevat ylioppilaat
luettiin, pikardialaineu ja normandialainen) sekä
englantilainen, johon myöskin saksalaiset ja
kaikki pohjoismaalaiset kuuluivat. Keskiajan
y:t olivat kansainvälisiä laitoksia siten, että
niissä oli oppilaita useista eri maista, ja tämä
tuli tähdellisellä tavalla vaikuttamaan sekä
yleensä eri maiden ja kansojen keskinäisiin
kosketuksiin että myöskin yhtenäisen tieteellisen
harjoituksen ja harrastuksen ylläpitämiseen.
Vanhimmat Italian y:ista olivat, kuten jo
mainittiin, Bolognan ja Salernon y.t. Niiden
esikuvan mukaan syntyi tieteen ahjoja muissakin
Italian kaupungeissa, ja keisari Fredrik II
perusti 1224 ensimäisen valtion-y:n Napoliin.
1300-luvun lopulla oli siellä 19 y:oa, joista ennen
mainittujen ohella olivat kuuluisimmat Padovan
(maineessa jo 1200-luvun lopulla), Piacenzan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
