Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yliopisto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1777
Yliopisto
1778
Pavian, Firenzen, Sienan ja Ferraran. Italian
y:issa humanismi keskiajan loppupuolella sai
varmimman tyyssijansa. — Ranskan y:ista
olivat, Pariisia lukuunottamatta, mainioimmat
erittäinkin lainopin harjoituksesta kuuluisa
Orlöans (jo 1200-luvun keskivaiheilla), Toulouse,
paavin vahvistama 1229, Montpellier, jossa
erittäin lääketiedettä ja lainoppia luettiin, Angers
ja Avignonissa oleva n. s. Studium generale
(1303). Yhteensä oli Ranskassa keskiajalla
16 y:oa. — Espanjassa oli keskiajalla 8
yliopistoa, joista tärkeimmät olivat Salamancassa
(1239, jo 1209 Palenciassa toimintansa alkanut),
Valenciassa (1410), Alcala de Henaresissa (1498,
sittemmin Madridiin siirretty). —
Portugalin y. syntyi Coimbrassa 1290. —
Englannin kuuluisimmat ja enimmän käytetyt y:t
olivat jo mainitut Oxfordin ja Cambridgen.
Oxfordissa mainitaan 1200-luvun keskivaiheilla
olleen 3,000 oppilasta. V. 1411 perustettiin
S:t Andrevvsin y. Skotlantiin ja toinen y.
Glas-gow’hun. — Saksan valtakunnan y :ista
perusti Kaarle IV 1348 Praagiin ensimäisen, joka
pian saavutti suuren maineen ja kokosi oppilaita
useimmista Euroopan maista, myös
pohjoismaista. Sen jälkeen perustettiin pian Saksaan
lukuisa joukko paljon käytettyjä korkeakouluja:
Wieniin (1365), Erfurtiin (1379), Heidelbergiin
(1386), Kölniin (1388) ; Husin esiintymisen
johdosta sattuneet selkkaukset aiheuttivat, että
joukko Praagista pois lähteneitä professoreja ja
oppilaita 1409 perusti Leipzigin y:n. Vielä
mainittakoon Rostock (1418), Greifswald (1456),
Ingolstadt (1472, kiihkeän katolisuuden ahjo),
Tiibingen (1477), uskonpuhdistuksen etuvartiona
tunnettu Wittenberg (1502), Marburg (1527),
Königsberg (1544), Jena (1558), Helmstädt
(1575), Giessen (1607). Katolisuuden tukemiseksi
ja protestanttisuuden vastustamiseksi
perustettiin Bambergin (1648), Innsbruckin (1672) ja
Breslaun (1702) y:t. — Alankomaiden
ensimäinen, sittemmin kuuluisa y. syntyi
Leidenissä vapaussodan alkuaikoina 1575.
Pohjoismaiden ensimäinen y.
perustettiin 1477 Ruotsiin Upsalaan, ja Kööpenhaminan
y. kaksi vuotta myöhemmin 1479, mutta varojen
puute ja levottomat ajat saivat aikaan sen, ettei
kumpikaan näistä päässyt pitkään aikaan
menestymään; päinvastoin ne ajoittain kokonaan
lak-kasivatkin. Pohjoismaiden nuorukaisten täytyi
siis yhä edelleenkin etsiä korkeampi oppi
ulkomailta. Vasta 1595 Kaarle herttua uudestaan
järjesti ja pani kuntoon Upsalan y:n. Ne y:t,
joissa suomalaiset keskiajalla enimmin kävivät,
olivat Pariisin, Praagin, Leipzigin ja Rostockin,
uskonpuhdistuksen aikakaudella Wittenbergin ja
Leidenin y:t. Kustaa II Aadolf perusti 1632
y:n Tarttoon Itämerenmaakuntia varten,
Kristiinan holhoojahallitus 1640 Turun y:n Suomeen,
ja Kaarle XI: n holhoojahallitus 1666 Lundin
y:n. Norja sai vasta 1811 oman y:nsa
Kristiaa-niaan.
Uudella ajalla kehittyi y.-laitos vähitellen
nykyiselle kannalle, jonkun verran eri tavalla
eri maissa. Pääasiassa voidaan puhua kolmesta
y .-tyypistä: saksalaisesta, englantilaisesta ja
ranskalaisesta. Lähinnä alkuperäistä y.-laitosta
on saksalainen neljine alkuperäisine
tiedekunti-neen, joiden opettajat luennoillaan ja ohjauksel-
laan jakelevat korkeinta tieteellistä opetusta ja
samalla edustavat tieteellistä tutkimustyötä.
Y:t, vaikkapa valtionlaitoksia, ovat kuitenkin
säilyttäneet melkoisen itsehallinnon, ja ottavat
itse osaa opettajanvirkojen täyttämiseen. Jos
kohta seminaarilaitos saks. y:issa on saanut
tärkeän sijan, niin tämä ei ole vähentänyt, vaan
pikemmin lisännyt opetuksen tieteellistä leimaa.
Ylioppilaiden jako kansakuntiin ja
korporatsio-neihin on säilynyt. — Englantilainen y. on
itsehallinnollinen korporatsioni, joka enimmäkseen
elää omilla rahastoillaan, jonka opetus, usein
sangen perinpohjainen ja syvällinen, on jotenkin
koulun tavalla järjestetty, ja jonka oppilaat
ovat kollegioihin yhdistettyjä sisäoppilaita.
Opetus tarkoittaa ensi sijassa laajaa ja syvennettyä
yleistietoa, vähemmän nimenomaista tieteellistä
kasvatusta. — Ranskalaiset y :t ovat suorimmin
joutuneet valtion palvelukseen ja sen valvonnan
alaisiksi. Ne muodostettiin 1500- ja 1600-luvuilla
yleensä erinäisten tieteitten, teologian,
lääketieteen j. n. e., fakki-kasvatuslaitoksiksi; vasta
viime vuosisadan lopussa on osa niistä taas
järjestetty laajemmalle pohjalle, ja ne ovat saaneet
jonkun verran itsenäisemmän aseman, kuitenkin
siten, että valtiovallan vaikutus niiden
sisälli-siin oloihin yhä on ratkaiseva. Suuri osa niistä
edustaa yhä vain yhtä tiedekuntaa tai tiedealaa.
Y:jen luku nousee nykyään satamääriin, ja sitä
on mahdoton tarkoin ilmoittaa, kun se riippuu
siitä, mitä määritelmiä ja rajoja tälle
käsitteelle asettaa. Saksassa oli ennen
suurvaltain sotaa 20 varsinaista y :oa, joista
huomattavimmat ovat Berliinin, per. 1809 (95 vak.
professoria, 8,383 ylioppilasta v. 1913), Leipzigin (71
professoria, 5,351 ylioppilasta), Miinclienin (1826
Ingolstadtista sinne siirretty, 85 professoria,
6,759 ylioppilasta), Göttingenin (perustettu 1737),
Hallen (1694), Königsbergin, Jenan,
Strass-burgin, joista kuitenkin viimemainittu ei enää
ole saksalainen. -— Entisen Itävallan alueella
on yliopistoja Wienissä (105 professoria, 7,672
ylioppilasta v. 1913), Praagissa kaksi (saksalainen
ja tsekkiläinen), Grazissa, Innsbruckissa,
Krakovassa (puolalainen), Lembergissä (puol.-ukrainal.)
ja Czernowitzissa; Unkarissa oli 2:
Budapestin ja Koloszvärin (sekä sitäpaitsi 3 uutta
perustettavaksi päätettyä) ja Kroatsiassa
Agra-min (kroatsialainen). — Sveitsissä on 3
saksalaista yliopistoa: Baselin, Bernin, Ziirichin,
ja 3 ranskalaista: Genöven, Lausannen,
Neuchä-telin sekä 1 saks.-ranskalainen Freiburgissa. —
Alankomaissa on y:ja Leidenissä,
Utrechtissä (per. 1636), Groningenissa (1614) ja
Amsterdamissa (1877). Ranskan nykyisistä
17 yliopistosta käsittää 2, Pariisin ja
Toulousen, kaikki tiedekunnat (humanistisen,
luonnontieteellisen, oikeustieteellisen, lääketieteellisen
ja teologisen) ; 5, Bordeaux, Lille, Lyon,
Montpellier ja Nancy, on ilman teologista
tiedekuntaa; muista kaksi tai kolme tiedekuntaa
puuttuu. Pariisin yliopistossa oli 1913 kuulijoita
17,500. — Englannilla on y:t Oxfordissa.
Cambridgessä, Lontoossa (yliopisto v:sta 1836),
Manchesterissa (1851), Birminghamissa (1900);
Skotlannilla Saint Andrevvsissa,
Glas-gow’ssa, Aberdeenissä (1506) ja Edinburg"ssä
(1562); Irlannissa on kaksi y:oa
Dublinissa (1591, ja room.-katolinen y. perustettu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
