Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ylisäe ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1799
Yllästunturi—Yläjärvi
1800
kysymykseen ainoastaan siinä tapauksessa, että
todella tehdään se rikos, jota y:llä on
tarkoitettu, tai ainakin rangaistava rikoksen yritys
(Rikoslaki 5:2). Eräissä tapauksissa rangaistaan
kuitenkin seurauksitta jäänyt kehoitus rikoksen
tekemiseen itsenäisenä rikoksena, nim. jos joku
julkisesti kehoittaa rikokseen taikka
tottelemattomuuteen lakia tai laillisia sääntöjä vastaan
(Rikoslaki 16:8) taikka jos joku koettaa
vietellä toista väärän valan tekoon (Rikoslaki 17: 6).
Sellainen henkilö, joka muodollisesti esiintyy
yllyttäjänä, voi myöskin joskus tulla
rangaistavaksi varsinaisena rikoksentekijänä, ks. R i k o
k-s e n t e k i j ä, R i k o s. K. K-a.
Yllästunturi, Ounasselän tunturiryhmään
kuuluva, sen eteläpäässä, Kittilän ja Kolarin
rajalla sijaitseva Etelä-Lapin korkein tunturi,
715 m vi. merenp.; vuorilajiltaan kvartsiittia ja
gneissiä. Suurenmoinen näköala. L. H-nen.
Yläalkeiskoulu (ruots. liögre elemcntarslcola).
Tämä koulumuoto syntyi v:n 1843 lukio- ja
koulujärjestyksen kautta entisten
triviaalikoulujen sijalle. Se oli 4-luokkainen keskikoulu.
Kolmas ja neljäs luokka olivat jaetut kahteen
osastoon: toinen klassillinen oli tulevien
lukiolaisten valmistuslaitos, toinen reaalinen päättyvine
kursseineen tarkoitti enemmän käytännöllistä
elämää. A. K. O.
Ylä-Burgundi 1. transjuraaninen
Burgundi oli vvelfiläisen ruhtinaan Rudolf I :n
v. 888 perustama ja oli olemassa v.een 934,
jolloin hänen poikansa Rudolf II jälleen yhdisti
molemmat Burgundit Arelatin kuningaskunnaksi.
Ylä-Egypti ks. E g y p t i.
Ylä-Guinea ks. Guinea.
Ylähuone, ensimäisen kamarin nimitys useissa
sellaisissa maissa, joitten eduskuntalaitos
perustuu kaksikamarijärjestelmään. Useasti tätä
kamaria myöskin nimitetään senaatiksi,
muutamissa maissa herrainhuoneeksi.
Ylähuoneitten peruskuvana on oikeastaan
Englannin lordien huone, jonka vastinetta,
yhteiskunnallisten suhteitten erilaisuuden vuoksi, ei
mannermaalla kuitenkaan missään ole voitu
luoda. Missä y. muualla on selvästi
ylimysvaltaiselle pohjalle rakennettu, tavataan sen
järjestysmuodossa erilaisia oikeutusperusteita.
Kuningassuvun jäsenet, aatelisten sukujen päämiehet,
hallitsijan (tav. elinajaksi) nimittämät jäsenet sekä
korkean virkansa nojalla itseoikeutetut jäsenet,
muodostavat tässä järjestelmässä tavattavat
ryhmät. — Laajemmalle pohjalle on jo siirrytty
niissä maissa, missä on suotu ainakin jonkun
verran sijaa vaaliperiaatteelle, joskin vaalioikeus
kuuluu vain tarkoin rajoitetuille
yhteiskuntaryhmille. Tälle pohjalle voidaan rakentaa n. s.
iutressiedustus, jonka tarkoituksena on
turvata määrätyille, valtion elämässä tärkeille
yhteiskuntatekijöille (kaupalle ja teollisuudelle,
maanviljelykselle, korkeammalle sivistykselle
y. m.) jommoinenkin edustussija.
Vieläkin laajemmalle pohjalle on y:n
järjestysmuoto rakennettu niissä maissa, missä
itsehallintoyhdyskuntain orgaaneille on annettu
vaali-elinten tehtävä. Tähän järjestelmään perustuu
pääasiallisesti Rauskan senaatin rakenne;
Ruotsissa toimivat vaalieliminä maakuntakäräjät sekä
suurempien kaupunkien valtuustot.
Mainittu järjestelmä perustuu oikeastaan välil-
lisiin vaaleihin, koskapa ne elimet, jotka
edus-tajavaalin suorittavat, itse ovat yleisillä
vaaleilla valitut. — Mutta mahdollista on myöskin,
että y:n jäsenet, kaikki tai ainakin suurin osa
heistä, valitaan välittömillä vaaleilla, jolloin
äänioikeuden edellytykset tav. kuitenkin ovat
jossain määrin toiset (esim. toinen ikäraja) kuin
alahuoneen vaaleissa. — Jos ne perusteet, joitten
mukaan molemmat kamarit valitaan, niin
suuresti lähenevät toisiaan, ettei mainittavaa eroa
vaisuutta enää jää jälelle, raukeavat oikeastaan
y:n edellytykset, ja seuraava askel on
yksi-kamarijärjestelmään siirtyminen.
Erityisen ryhmän muodostavat liittovaltioitten
senaatit, joitten jäsenet lähinnä edustavat
osavaltioita yhteisessä parlamentissa. — vrt.
Kaksikamarijärjestelmä. R. E.
Ylä-Itävalta, ennen v:n 1918 vallankumousta
Itävallan kruununmaa, arkkiherttuakunta,
molemmin puolin Tonavaa, Inn- ja Enns-jokien
välillä; 11,983 km’-, 845,292 as. (1910), 70 km2:llä.
Asukkaat roomal.-katolisia saksalaisia. —-
Tonavan laakson pohjoispuolinen osa, joka rajoittuu
Böhmerwaldiin, on kumpuista 600-900 m
korkuista ylänkömaata syvine jokilaaksoineen.
Eteläisessä osassa taas erottautuu Alppien
800-900 m korkea edustamaa (Hausruck) sekä
varsinaiset Alppijonovuoret. Salzburgin kalkkialpit
kohoavat 3,000 m:n ja Itävallan-Alpit 2,244 m:n
korkeuteen. Monista kauneista alppijärvistä
mainittakoon Traun-järvi, Atter- 1. Kammer-järvi
ja Mond-järvi. Kivennäislähteitä on runsaasti.
— Tonavan laakso sivulle laajenevine
alankoi-neen on erittäin hedelmällistä. Koko pinta-alasta
on 35,i % peltoa, 20,5 % niittyä, 2,5 %
laidunmaata, 34 % metsää ja 7,4 "Jo joutomaata.
Metsistä on 83 % havumetsiä ja 17 % lehtimetsiä.
Maanviljelys tuottaa viljaa yli oman tarpeen.
Viljellään: vehnää, ruista, ohraa, kauraa,
perunoita, pellavaa, hamppua, hedelmiä ja
rehukasveja. Hedelmäviininvalmistus on huomattava;
viiniköynnös ei viileän ilmanalan vuoksi menesty.
Nautakarjaa on suhteellisesti runsaammin kuin
muualla Itävallassa. Teollisuudesta ja
vuori-työstä saa kolmas osa asukkaista elatuksensa.
Vuorityö tuottaa etenkin suolaa, kivihiiltä ja
kipsiä. Teollisuus valmistaa enimmän rauta-,
puuvilla- ja pellavatavaroita. Mainitut vuorityön
ja teollisuuden tuotteet sekä puu ovat
tärkeimmät vientitavarat. — Korkeammista
oppilaitoksista mainittakoon: 2 jumaluusopillista
oppilaitosta, 7 kymnasiota, 2 reaalikoulua, 3 seminaaria
ja kauppa-akademia. — Valtakunnan neuvoston
edustajakamariin on Y.-I. lähettänyt 20
edustajaa. Hallituskaupunki on Linz. M. E. H.
Yläjärvi (Lake Superior (leik sjupVriaf),
suurin Kanadan järvialueen järvistä ja samalla
maapallon suurin suolaton järvi, Kanadan sekä
Minnesotan, Wisconsinin ja Michiganin
valtioiden välissä. Pituus idästä länteen 625 km,
suurin leveys 260 km, 81,400 km2; suurin syvyys
308 m, pinta 183 m yi. merenp. Sadealue
137,000 km2. Y:een ei laske yhtään suurempaa
jokea, vaan sadottaiu lyhyitä, vähäisiä virtoja.
Y:n länsipäästä vie St. Mary-joki Huron-järveen.
Joen koskien molemmin puolin on kanavat.
Pohjoisrannikko oii suurimmalta osalta jyrkkää
kalliorantaa, johon pistää lukuisasti poukamia ja
lahtia. Suurimpia lahtia ovat Duluthin-lahti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
