Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ylisäe ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1797
Ylisäe—Yllytys
1798
(IV 1.) Seinäjoen-Vaasan rataosalla, Seinäjoen ja
Orismalan asemien välillä, 21 km Seinäjoelta,
53 km Vaasaan; etäisyys Helsingistä 440 km.
L. H-nen.
Ylisäe, mus., lausekkeen varsinaiseen
(jonomaiseen, parilliseen t. kahdenpuoliseen)
rakenteeseen liittyvä ylimääräinen päätössäe. I. K.
Ylitarkastaja, nimitys, jota ennen käytettiin
useiden keskusvirastojen jäsenistä. Nykyään y:ia
on m. m. sosiaalihallituksessa ja kauppa- ja
teol-lisuushallituksessa.
Ylitirehtööri (ylijohtaja,
päätireh-tööri), useimpain keskusvirastojen päällikön
nimitys.
Ylitornio, myös A 1 k k u 1 a (ruots. ö f v e
r-torneä). 1. Kunta, Oulun 1., Kemin kihlak.,
Ylitornion-Turtolan nimismiesp.; kirkolle
Torniosta 62 km. Pinta-ala 2,666,7 km2, josta
viljeltyä maata (1910) 5,759 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 4,878 ha). Manttaalimäärä 36 ^/se.
talonsavuja 295, torpansavuja 160 ja muita
savuja 627 (1907). 5,295 as. (1915); 831
ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona
497 :llä (1901). 464 hevosta, 2,981 nautaa (1915).
— Kansakouluja 6 (1917). Jolman
puutarha-ja talouskoulu. Säästöpankki. Kunnanlääkäri
yhteinen Turtolan ja Kolarin kanssa.
Haara-apteekki. — Teollisuuslaitoksia: Haapakosken
puuhiomo; Naskan mylly ja saha; Kauman
mylly ja saha; Ylitornion osuusmeijeri. —
Luonnonnähtävyyksistä mainittakoon kuuluisa
Aavasaksa (ks. t.). — 2. Seurakunta,
konsistorillinen, Kuopion hiippak., Kemin
rovastik.; Tornion laajan emäseurakunnan
alueella oli jo keskiajan lopussa (v:sta 1482)
Särkilahti niminen kappeli; se erotettiin 1606
omaksi, Ylitornio nimiseksi khrakunnaksi, johon
1700-luvun lopulta myös kuuluivat Hietaniemen,
Pajalan ja Muonioniskan kappelit. Haminan
rauhanteon jälkeen muodostettiin Y:n pitäjän,
sekä Hietaniemen ja Pajalan kappelien Suomen
puolelle jääneistä osista uusi Ylitornio niminen
khrakunta, jonka kirkko 1816-19 rakennettiin
Alkkulan kylään (saaden ensimäisen vakinaisen
khransa 1822); Y:oon liitettiin Turtola (joka
silloin käsitti myös Kolarin) kappelina
kuuluvaksi. Kirkko puusta, rak. 1816-19. L. H-nen.
Ylityö ks. Työpalkka.
Ylivakuutus syntyy, jos vakuutussumma
määrätään vakuutetun esineen tahi edun arvoa
suuremmaksi, vrt. Kaksinaisvakuutus.
O. H-n.
Ylivesi (ruots. Strömsnäs), maatila
Viipurin pitäjässä, pohjoiseen Viipurin kaupungista,
Saimaan kanavan itäpuolella, lähellä Juustilaa.
Yliveteli (ruots. öfvervetil) ks.
Veteli.
Ylivieska. 1. Kunta, Oulun 1., Sälöisten
kihlak., Ylivieskan-Sievin nimismiesp.; kirkolle
Ylivieskan rautatieasemalta n. 1/2 km. Pinta-ala
573,s km2, josta viljeltyä maata 7,962 ha (siinä
luvussa luonnonniityt 4,031 ha). Manttaalimäärä
35 1li, talonsavuja 477, torpansavuja 27 ja muita
savuja 36 (1907). 8,417 as. (1915); 971
ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona
760:llä, (1901). 620 hevosta, 2,651 nautaa (1915).
— Kansakouluja 7 (1917). Säästöpankki.
Kunnanlääkäri. Apteekki. Kunnansairaala. —
Teollisuuslaitoksia: Kiviojan ja Jaakolan höyrysahat;
Hämärin, Koskelan ja Juurikosken myllyt. —
2. Seurakunta, konsistorillinen, Kuopion
hiippak., Kalajoen rovastik.; Kalajoen
emäseurakuntaan kuulunut kappeli, jonka perustamiseen
piispa Rothovius antoi luvan 26 p. tammik.
1643; määrättiin erotettavaksi omaksi
khrakunnaksi keis. käskykirj. 16 p:ltä jouluk. 1861
(ensimäinen vakinainen khra v:sta 1875).
Kirkko puusta, rak. 1786, perinpohjin korjattu
1892. — 3. Rautatieasema (IV 1.), Oulun
radalla, Sievin ja Kankaan asemien välillä,
212 km Seinäjoelta, 123 km Ouluun, etäisyys
Helsingistä 631 km. L. H-nen.
Ylivikaari 1. kenraalivikaari (ks.
Vi kaari), katolisessa kirkossa piispan
apulainen tai sijainen.
Ylivoimainen tapahtuma (lat. vis major,
ransk. force majeure, saks. höhere Geivalt),
jonkun tehtävän suorittamiselle sattunut este, jota
suorittamisvelvollinen ei ole voinut poistaa.
Kysymys forcc majeure stä, mitä termiä käytetään
kansainvälisenä, on liike-elämässä huomattavan
tärkeä, ja suurten liikekansojen lait sisältävät
siitä tarkat säännökset. Suomen lainsäädännössä
on sitävastoin y:n t:n käsite ja vaikutus jäänyt
tähän asti periaatteessa määrittelemättä, ja
ainoastaan erinäisiä oikeussuhteita koskevista
lainsäännöksistä on määräyksiä y:n t:n
vaikutuksesta noihin oikeussuhteisiin. Puhtaasti
prosessioikeudellisista tehtävistä vapautuu
suoritus-velvollinen y:n t:n eli laillisen esteen kautta, ja
jos hän näyttää sellaisen esteen toteen, ei häntä
pidetä puhevaltaansa menettäneenä. Sitävastoin
y. t. ei katkaise aineellisoikeudellista
vanhentumista, esim. velkomus- ja moiteasioissa. Toiselle
henkilölle kuuluvan tavaran tallettaja tai
vuokraaja saa puolustuksekseen lukea y:n t:n eikä
vastaa tavaran tapaturmaisesta turmeltumisesta,
jota hän ei ole voinut edeltäpäin välttää tai estää.
Muutamat erikoislait sisältävät myöskin
säännöksiä niitten alalla ilmenevistä y:ista t:ista.
Merilaissa esim. määrätään, mitkä y:t t:t
oikeuttavat laivan päällikön ja rahtaajan purkamaan
rahtaussopimuksen sekä vapauttavat päällikön
velvollisuudesta saattaa lastin perille.
Useimmiten joutuu kysymys y:sta t:sta tuomioistuimen
ratkaistavaksi hankintaa koskevissa asioissa,
eikä lainsäädäntömme anna näitten
riitakysymysten ratkaisemiselle mitään suoranaisia ohjeita.
On katsottu, että ainoastaan ehdoton este
vapauttaa hankkijan sitoumuksensa
täyttämisestä, mutta ettei hankkija saa puolustuksekseen
lukea sellaista estettä, joka olisi ollut
aineellisilla uhrauksilla hänen puolestaan voitettavissa.
Niinpä esim. tehtailija teollisuuslaitoksensa palon
kautta ja tavaran maahan tuottaja
merioikeus-lain hyväksymällä esteellä vapautuu
hankintasopimuksen täyttämisestä, mutta hankittavien
tavaroitten hinnan kohoaminen ei ole
hyväksyttävä este. Mitä työlakkoon tulee, on
tuomioistuimen jokaisessa yksityisessä tapauksessa
tutkittava, olisiko lakkoa voitu kohtuullisilla
myönnytyksillä välttää vai eikö. E. H-s.
Yllytys, eräs rikoksen osallisuusmuoto. Y:stä
rangaistaan sitä, joka itse esiintymättä
varsinaisena rikoksentekijänä käskee, palkkaa, kiusaa
tai muuten tahallaan taivuttaa tai viettelee
toista rikokseen. Yllyttäjää rangaistaan
niinkuin rikoksentekijää, mutta rangaistus tulee
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
