- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1807-1808

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ympyrän neliöiminen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1807

ja on siinä suhteessa tietysti turvautunut
vähäarvoisiin kertomuksiinkin. Muutamat Y.-t:n
luettelemista hallitsijoista ovat kuitenkin
historiallisia henkilöitä, niinkuin muualta, esim.
BeovvulJ-runosta, saatavat tiedonannot todistavat.

K. G.

Ynglingit, Ruotsin vanhin tarunomainen
kuningassuku, joka muka polveutui Y n g v i
F r e y r jumalasta. Sen hallitsijoista, jotka
pitivät hovia Upsalassa ja olivat sikäläisen
temppelin johtajina, kerrotaan Vanlanden
ja A g n i n tehneen sotaretkiä Suomeen.
Ensi-mäisinä historiallisina kuninkaina voitaneen
pitää A n g a n t y r iä, O 11 a r ia ja A d i 1 s ia
6:nnella vuosisadalla; niistä Ottar kaatui
sota-retkellä Tanskassa. Ingvar sai surmansa
vii-kinkiretkellä Vironmaalla; B r a u t-A n u n d,
s. o. Raivaaja-Anund, mainitaan viljelyksen
edistäjänä ja teiden rakentajana, ja I n g j a 1 d
111 rad i (s. o. Ingjald Pahaneuvo) surmautti
kavalasti muita pikkukuninkaita ja yhdisti heidän
alueensa omaansa. Tarinan kertomuksen mukaan
Ingjaldin poika Olof karkoitettiin Upsalasta ja
muutti Vermlantiin (n. 700 v:n vaiheilla), jonne
tuotti viljelyksen, ja sai siitä syystä lisänimen
„Trätäl ja", s. o. Puunhakkaaja. Toisella niinellä
tämän Ruotsin vanhimman hallitsijasuvun
jäseniä sanotaan Skilfingeiksi. — Joskus
luetaan Y:n sukuun vielä Iivar Vidfamnen ja
Eerik Segersällin suvut, jotka kuitenkin ovat
pidettävät siitä erillään. K. G.

Yoga [jöga], eräs intialaisten 6:sta
oikeaoppisesta filosofikoulusta. Koulukunnan
perustajaksi mainitaan Patanjali, joka on
laatinut sen perustavan teoksen, Yoga sutran.
Yoga-oppiin kuuluu ennen kaikkea ankara askeesi
(ks. t.), jonka erikoisuuksia on hengityksen
pidättäminen. Eroten panteistisestä
Vedanta-opista on Yoga monoteistinen. E. K-a.

Yokohama ks. J o k o h a m a.

Yoldia arctica ks. Y o 1 d i a-m eri.

Yoldia-meri [j-] 1. m y ö h ä i s j ä ä k a u t
i-nen jäämeri, nykyinen Itämeri jääkauden
loppuvaiheella, jolloin mannerjäätiköstä vapautuva
maa Suomessa ja Keski-Ruotsissa joutui meren
valtaan. Y. oli siis mannerjäätikön reunustama;
sen eteläisimmissä osissa eli Jäämeren eläimistöä,
m. m. Yoldia arctica niminen simpukka (siitä
nimi). Tämän kuoria on löydetty savesta
Etelä-Norjasta, Tanskasta ja Ruotsin länsirannikolta.

P. E.

Yoldia-savi //-/, Yoldia-simpukan kuoria
sisältävä savi (vrt. Y o 1 d i a-m eri).

Yonge Jjorj], Charlotte Mary
(1823-1901), engl. kirjailijatar, saavutti
esikoisteoksellaan ,,The Heir of Redclyffe" (1853) suurta
suosiota. Hänen muista kaunokirjallisista
tuotteistaan, joilla kaikilla on syvä uskonnollinen leima,
voidaan mainita ,,The Daisy Chain" (1854),
,,IIopes and Fears" (1861), „The Dove in the
Eagles Nest" (1866), „Unknown to History"
(1882) y. m. Sitäpaitsi on hän kirjoittanut
joukon historiallisia teoksia; lähinnä nuorisoa
varten. R. S-nen.

Yonkers [jor}k§z], kaupunki Yhdysvalloissa,
New Yorkin valtiossa, Hudson-joen länsirannalla,
27 km New Yorkista, pääradan varrella:
96,610 as. (1915). Tärkeä teollisuuskaupunki.
Huopavaate-, matto-, sokeri- ja koneteollisuutta

1808

sekä valimoita. Teollisuuden valmistusarvo 1911
n. 310 milj. mk. M. E. E.

Yorck von Wartenburg [jork f on [-värtan-burjh],-] {+värtan-
burjh],+} Hans David Ludwig (1759-1830),
preussil. sotapäällikkö; meni sotapalvelukseen
1772, mutta oli 1779 pakotettu siirtymään
Hollannin palvelukseen. Päästyään 1787 takaisin
Preussin armeiaan Y. kunnostautui Puolan
sodassa 1792 ja vei v:n 1806 sodassa Bliicherin
osaston takajoukon Lyypekkiin, missä
haavoittui ja joutui vangiksi. V. 1812 hän oli
päällikkönä Napoleonin käytettäväksi annetussa
preussilaisessa osastossa. Tämän peräytyessä Venäjän
alueelta Y. teki jouluk. 1812 omin päin
venäläisten kanssa Tauroggenin sopimuksen, jonka
mukaan preussilaista osastoa oli pidettävä
puolueettomana. Preussin kuninkaan täytyi kyllä
hylätä tämä sopimus, mutta siitä huolimatta Y.
jäi paikallensa ja johti Preussin maakunnan
kenraalikuvernöörinä tämän maakunnan asukkaiden
aseisiinnousua. Hän otti sitten kunniakkaasti
osaa vv. 1813-14 vapaussotaan Saksassa ja
Ranskassa; tuli 1821 kenraalisotamarsalkaksi.
[Droy-sen, ,,Das Leben des Feldmarsehalls, Grafen Y."]

York [jök], kaupunki ja kreivikunta
Koillis-Englannissa, Ousen ja sen lisäjoen
Fossin yhtymäkohdassa, ratojen risteyksessä;
82,282 as. (1911). Englannin toisen arkkipiispan
asuntokaupunki. — Y. on kaunis, vanhanaikainen
kaupunki. Sitä ympäröivät muurit ovat osittain
peruisin roomalaisten ajoilta, mutta pääosaltaan
Edvard I:n hallituskaudelta. Y:n ylpeys on
Pyhän Pietarin tuomiokirkko (Minster), goottil.
rakennustaiteen mestarituotteita, 160 m pitkä,
poikki risteyksessä 76 m leveä ja korkeus sisältä
30 m; kolmesta tornista keskimäinen 65 m.
Kirkko on alkuisin v :lta 627, mutta monta
kertaa uudistettu; vanhin osa on v:lta 1246. Muista
Y:n rakennuksista mainittakoon raatihuone ja
uudenaikainen kaupungintalo. Y:ssa on
oppilaitos tieteitä ja taiteita varten, latinakoulu,
opettajaseminaari, muinaistiet, museo ja
kasvi-tiet. puutarha. Teollisuuskaupunkina se
keskiajalla oli merkitsevämpi kuin nykyään, jolloin
harjoitetaan suhteellisesti vähäistä lasi-, saippua-,
pellava- ja koneteollisuutta. — Nimellä Eboracum
Y. oli roomalaisten provinssin Britannian pää
paikka. Myöhemmin Y. tuli E o f o r w i c nimellä
anglosaksiiaisen kuningaskunnan
Northumberlan-din pääkaupungiksi. V. 867 valloittivat Y:n
tanskalaiset. Vilhelm Valloittaja valtasi Y:n
1068. Henrik II :n ja Edvard Il:n aikana
pidettiin Y :ssa parlamentin istunnot. M. E. E.

York [jok], engl. herttuan arvo, joka ennen
tavallisesti annettiin hallitsevan kuninkaan
toiselle pojalle. Edvard III antoi sen pojalleen
Edmundille, joka tuli Y:n sukuhaaran
kantaisäksi (sen vaakunamerkkinä oli valkoinen ruusu).
Viimemainitun vanhemmasta veljestä Juhanasta
polveutui sen sijaan Laneasterin haara
(vaakunana punainen ruusu; vrt. Ruusujen sota).
Jaakko II :11a oli tämä arvo hänen
valtaistuimelle nousuunsa saakka; hänen poikansa,
kruu-nuntavoittaja Jaakko III antoi sen toiselle
pojalleen Henrikille (n. s. Y:n kardinaali). Myös
Hannoverin suvun nuoremmilla prinsseillä oli
Y:n herttuan arvo. Heistä mainittakoon Fredrik
(1763-1827), Yrjö III:n toinen poika. Hänet
nimitettiin 1793 engl.-liannoverilaisen armeian

Ynglingit—York

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:53:51 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0934.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free