Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yrittäjä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
edes oppinut ymmärtämään. Puolisonsa Sofia
Dorotean hän hylkäsi ja piti häntä
elinkautisessa vankeudessa.
2. Y. II August (1683-1760), edellisen
poika, käytti isänsä nousemisen jälkeen
Englannin valtaistuimelle Walesin prinssin arvonimeä;
hallitsi v:sta 1727. Johtavana ministerinä hänen
aikanaan oli kauan (v:een 1742) R. Walpole.
Y. joutui 1739 Espanjan kanssa sotaan, jossa
Englanti voitti itselleen kauppavapauden
Amerii-kan vesillä. Y. oli Maria Teresian liittolainen
Itävallan perimyssodassa ja sai „pragmaattisen
armeian" päällikkönä Dettingenin voiton
ranskalaisista 1743. Voittamalla Ranskan sekä Espanjan
merivoimat Englannin laivasto pääsi Välimeren
valtiaaksi. Kaarle Edvard Stuartin
kapinan-yritys päättyi Cullodenin tappioon 1746. V. 1755
puhkesi siirtomaiden omistuksesta uusi sota
Ranskaa vastaan, ja Englanti, jonka johtavaksi
ministeriksi 1756 tuli W. Pitt, teki liiton
Fredrik Suuren kanssa, joten se yhtyi seitsenvuoti
secn sotaan. Varsinkin merisotaa Ranskaa
vastaan käytiin menestyksellisesti. — Englannin
kohoaminen Y:n aikana oli hänen ministeriensä
ansio; itse hän oli lahjoiltaan vähäpätöinen
vaikka sodassa urhoollinen. Hänen aikanaan
perustettiin Göttiugenin yliopisto ja British
Museum Lontoossa (1753).
3. Y. III Vilhelm Fredrik (1738-1820),
VValesin prinssi Fredrik Ludvikin poika, edellisen
pojanpoika, oli luonteeltaan itsepäinen vaikka
muuten kunnioitettava sekä oli saanut
puutteellisen kasvatuksen. W. Pitt, joka joutui hänen
epäsuosioonsa, sai eron 1761, ja liitto Fredrik
Suuren kanssa peruutettiin. Kuitenkin sotaa
jatkettiin Ranskaa ja (v:sta 1761) myös Espanjaa
vastaan. Pariisin rauhassa 1763 Englanti sai
edelliseltä valtiolta m. m. Kanadan sekä suuria
alueita Intiassa, jälkimäiseltä Floridan ja osan
Louisianaa. Kuninkaan itsepäisyys aiheutti
osaltaan sodan ameriikkalaisten siirtomaiden kanssa;
näiden itsenäisyyden Englanti tunnusti
Versaillesin rauhassa 1783. Sodan päätöksestä sekä
Y:n taipumuksesta itsevaltiuteen kasvoi
kansassa tyytymättömyyttä ja Yr:öä vastaan tehtiin
useita murhayrityksiä. Varsinkin Irlannissa
syntyi Ranskan vallankumouksen vaikutuksesta
levottomuuksia. Ajoittain aikaisemmin ja
v:sta 1810 pysyvästi Y. oli mielisairaana;
v:sta 1811 Walesin prinssi Yrjö hoiti hallitusta.
V:sta 1783 W. Pitt nuorempi pääministerinä
johti asioita; vv. 1793-1815 käytiin melkein
lakkaamatta sotia Ranskan kanssa, joiden johdosta
Englannin merivalta lisääntyi ja vahvistui.
V. " 1800 Irlanti täydellisesti yhdistettiin
Englantiin.
4. Y. IV August Fredrik (1762-1830),
edellisen poika, oli lahjakas ja sai huolellisen
kasvatuksen, mutta kadotti pian ylellisellä ja
irstaalla elämällään kansan suosion ja
kunnioituksen. Korkeampia sotilasvirkoja ei hänelle
annettu, ja kun hän isänsä sairauden tähden
1811 otti hallituksen käsiinsä, rajoitettiin hänen
valtaansa suuresti. Aikaisemmin Y. oli suosinut
whigejä, mutta nyt tory-puolue pääsi valtaan.
Y:n hallitus herätti katkeraa tyytymättömyyttä,
ja oikeudenkäynti hänen erotessaan (toisesta)
puolisostaan Karoliina Braunsweigilaisesta (ks.
Karoliina Amalia Elisabet) teki täysin
lopun Y:n arvosta. Isänsä kuoleman jälkeen hän
uousi valtaistuimelle 1820. Vapaamielinen
ministeri Canning virkaveljineen saattoi nyt
toimeenpanna reformeja, mutta Canningin kuoltua 1827
seurasi WelIingtonin ministeristön aikana
ulkopolitiikan alalla jälleen taantumus, mutta
katolilaiset vapautettiin 1829. [Mac Carthy, „History
of the four Georges".]
5. Yrjö V (s. 1865), Edvard VII:n ja hänen
puolisonsa Tanskan prinsessan Alexandran
toinen poika, tiili vanhemman veljensä Albert
Viktorin kuoltua 1892 kruunun perilliseksi saaden
Yorkin herttuan arvonimen ja isänsä noustua
1901 valtaistuimelle Walesin prinssin arvonimen.
Nousi valtaistuimelle 1910. Puoliso: Teekin
prinsessa Victoria Mary (s. 1867) ; heidän
vanhin poikansa on Edvard Albert (s. 1894).
Yrjö I (kreik. G e o r g i o s) (1845-1913),
Tanskan kuninkaan Kristian IX:n poika,
vastaanotti 1863 kruunun, jonka Kreikan
kansalliskokous tarjosi hänelle tämän maan kolmen
suojelusvaltion, Ranskan, Englannin ja Venäjän
suostumuksella. Samassa tilaisuudessa Englanti
Tanskan hovin vaatimuksesta antoi Joonian
saaret Kreikalle. Kreikkalaiset toivoivat Y:stä
kan-sallisuuspyrintöjensä puolustajaa. Kun hän
kuitenkaan 1868 ei Kreettaa vapauttaakseen
alkanut sotaa Turkkia vastaan, syntyi kansassa
tyytymättömyyttä, joka vasta vähitellen haihtui.
V. 1881 Y. vaikutti siihen, että Kreikka sai
alueenlisäystä Thessaliassa. V. 1897 hän ei
estänyt rajujen kansallismielisten kiihotusta, josta
syttyi onneton sota Turkin kanssa; rauhan
jälkeen hän mikäli mahdollista koki parantaa
maan tilaa. V. 1912 Kreikka yhdessä muiden
Balkanin valtioiden kanssa alkoi
menestyksellistä sotaa Turkkia vastaan ja valloitti
Salo-nikin kaupungin. Kun kuningas senjälkeen kävi
tässä kaupungissa, sattui häneen kuolettavasti
salamurhaajan luoti 18 p. maalisk. 1913. G. R.
Yrjö V (saks. Georg) F r e d r i k A 1 e x a
iiri e r Karl Ernst August (1819-78), II a
n-n o veri n kuningas, Ernst Augustin poika ja
seuraaja, Englannin kuninkaan Yrjö III:n
pojanpoika, tuli nuoruudessaan sokeaksi; seurasi
isäänsä Saksaan, kun tämä Englannin
Vilhelm IV.-n jälkeen tuli Hannoverin kuninkaaksi.
Isänsä kuoltua 1851 Y. nousi valtaistuimelle.
Hän hallitsi taantumuksellisesti, peruutti 1855
(v. 1848 säädetyn) valtiosäännön ja laati uuden.
V. 1862 muodostui kuitenkin levottomuuksien
johdosta vapaamielinen ministeristö.
Ulkopolitiikassaan Y. esiintyi Preussin vastustajana ja
liittyi 1866 Itävaltaan, mutta Langensalzan luona
hänen täytyi sotajoukkoineen antautua
preussilaisille. Hän vastusti myöhemminkin Saksassa
säädettyä uutta järjestystä; 1867 Preussin kanssa
tehty sopimus, jossa hän rahakorvausta vastaan
luopui kruunustaan, ei astunut voimaan. Y. vietti
loppuikänsä Ranskassa. Hän sekä sittemmin
hänen poikansa Ernst August ylläpitivät yhä
vaatimuksiansa Hannoverin kruunuun. [Klopp,
,,König Georg V".] G. R.
Yrjö-Koskinen. 1. Yrjö Sakari Y.-K.
(1830-1903), suom. valtio- ja tiedemies, syntyi Vaasassa
10 p. jouluk. 1830; vanhemmat olivat
koulunkolleega, sitten Hämeenkyrön kirkkoherra Georg
Jakob Forsman ja tämän vaimo Anna Lovisa
Ebeling. Vaasan kymnaasista tuli nuori
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
