Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Zillmer ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1853
Zillmer—Zink
1854
sinne suomalaisia siirtokuntia. Suomesta
karkoi-tettuna hän julkaisi, ensin yhdessä A. Lillen
kanssa, aikakauskirjaa «Nordisk revy" ja toimi
hyvin innokkaasti Venäjän lukuisain
vallankumouksellisten ja muiden vastustuspuolueiden
ia -ryhmien liittämiseksi yhteistoimintaan
itsevaltiutta vastaan; oli näiden ryhmien
ensimäi-sessä kongressissa Pariisissa (1904)
puheenjohtajana; julkaissut valtiolliselta alalta m. m.: „Det
revolutionära Ryssland", «Frän Finlands nyaste
historia" ja «Revolution och kontrarevolution
i Ryssland" (1912). Ottanut suurvaltaiusodan
aljettua tehokkaasti osaa niihin toimiin, joiden
päämääränä oli Suomen riippumattomuus.
Zillmer, August (s. 1831), saks.
vakuutus-matemaatikko, tuli 1858 „Germania" yhtiön
matemaatikoksi, 1867 „Nordstern" yhtiön
apulaisjohtajaksi ja 1876 «Vaterländische
Lebensversiche-rungsgesellschaft"in johtajaksi. Z. julkaisi 1861
ensimäisen täydellisen saksankielisen oppikirjan
henkivakuutuksen alalta (2:nen pain. 1887).
Z:n aloitteesta perustettiin Berliiniin «Das
kolle-gium ftir Lebensversicherungsvvissenschaft", jonka
toimesta hän 1883 julkaisi Saksan
henkivakuutusyhtiöiden vielä edelleen yleisimmin käyttämät
kuolleisuustaulut: «Deutsche Sterblichkeitstafeln
aus den Erfahrungen von 23
Lebensversicherungs-gesellschaften". O. Il-n.
Zilmeeraus (vrt. Zillmer).
Henkivakuutuksen ensimäisenä vakuutusvuotena maksettavat
hankintakustannukset ja hoitokustannukset ovat
niin suuret, ettei mainittuna vuotena saatava
vakuutusmaksu yleensä riitä sekä niihin että
n. s. nettomenettelyä käyttämällä
vakuutusmaksurahaston muodostamiseksi tehtäviin siirtoihin
(ks. Vakuutusmaksurahasto). Saks.
vakuutusmatemaatikko Aug. Zillmer (ks. t.)
on kiinnittänyt huomiota siihen, että, koska
myönnettyjen vakuutusten luopumisprosentti
vakuutusajan kestäessä yleensä on verrattain
vähäinen, voidaan ensimäisenä vakuutusvuotena
vaaratta siirtää vakuutusmaksurahastoon vähemmän
kuin se määrä, minkä nettomenettelyn mukaan
suoritetut laskelmat oikeastaan vaativat sillä
ehdolla, että seuraavina vuosina vajaus täytetään.
Zillmerin menettelyä noudattamalla siirretään
siis ensimäisen vakuutusvuoden
vakuutusmaksuista verrattain vähän vakuutusmaksurahastoon,
muutamassa tapauksessa ei mitään. Seuraavina
vuosina on sitävastoin siirto
vakuutusmaksurahastoon jonkun verran suurempi kuin
netto-menettelyn mukaan olisi tarpeellista. Siten
kasvaa Zillmerin vakuutusmaksurahasto jonkun
verran nopeammin kuin nettomenettelyn mukainen
rahasto, kuitenkin pysyen viimeksimainittua
pienempänä ja saavuttaen sen vasta pitemmän
ajan kuluttua tahi oikeastaan vasta
vakuutusajan päättyessä. Z :ksi sanotaan täten supistetun
vakuutusmaksurahaston laskemismenettelyä.
Samaa nimitystä, vaikka jonkun verran
erehdyttävästi, sovelletaan myöskin toiseen
menettelyyn, jolla tahdotaan helpottaa ensimaiseen
vakuutusvuoteen kuuluvien liikekustannusten
tilittämistä. Pääomavakuutuksen
vakuutusmaksurahasto lasketaan käyttämällä nettomenettelyä,
mutta tilinpäätöstä tehtäessä merkitään yhtiön
bilanssitiliin varana jokin osa, vuoden kuluessa
(Uimisen varalle myönnetystä ja tilivuoden
päättyessä vielä voimassa olevasta pääomavakuutus-
summasta. Täten varaksi merkitty
hankintakustannusten osuus poistetaan sen jälkeen
määrävuosien kuluessa tileistä, tavallisesti 5 v :n aikana.
Saksan vakuutuslaki myöntää vakuutusyhtiölle
oikeuden yhden vuoden aikana vähentää
nettomenettelyn mukaan lasketusta
vakuutusmaksurahastosta 1,25 sinä vuonna myönnetystä
vakuutussummasta. Ruotsin 1903 annetussa sekä
Tanskan ja Norjan vakuutuslakien mukaan
voidaan varana tilittää 1,5 % vuoden aikana
myönnetystä vakuutussummasta. Se on vähitellen
poistettava, enintään 5 v:n kuluessa, kunakin
vuotena ainakin viidesosa siitä. Samalle kannalle
on asettunut Suomessa laadittu
vakuutuslakiehdo-tus. Ruotsin nykyään voimassaolevan
vakuutuslain määräykset asettuvat varsinaisen
zilmee-rauksen kannalle.
Suomessa ovat muutamat henkivakuutusyhtiöt,
kun vakuutuslakia ei ole, sääntöihinsä ottaneet
Ruotsin entisen vakuutuslain mukaan laaditut,
puheena olevaa asiaa koskevat määräykset.
[Bolilmann,
«Lebensversicherungs-Mathema-tik"; Zillmer, ,,Die mathem. Rechnungen bei
Lebens- und Renten-Versicherung"; Logophilus
(=Höckner), ,,Der Streit iiber die Zillmersche
Methode in der Lebens-Versiclierung"; Helminen,
«Asetus vakuutusliikkeestä".] 0. H-n.
Zimmermann, Wilhelm (1807-78), saks.
runoilija ja historiantutkija, opiskeli teologiaa,
toimi professorina Stuttgartin polyteknikossa,
erotettiin valtiollisista syistä; sittemmin pappina
Leonbronnissa ja Ovvenissa. Lukuisista
historiallisista tutkielmista mainittakoon «Geschichte
des grossen Bauernkriegs" (1840-44). (E. B.)
Zimmern /tsimem], Helen (s. 18413), engl.
kirjailijatar, syntyään saks. On kirjoittanut
joukon kertomuksia, kuten «Stories in precious
sto-nes" (1873) ; «Told by the wa\ves" (1874) ; «Tales
from the Edda" (1882) sekä tutkielmat
«Schopenhauer, his life and philosophy" (1876) ja «G. E.
Lessing, his life and his works" (1878).
Julkaissut käännöksen Lessingin «Hamburgische
Drama-turgie"sta. (R. S-nen.)
Zimony ks.. S e m 1 i n.
Zinal-jäätikkö (Durand-j.), Wallisin
kant-tonissa Sveitsissä, Dent Blanchen
jäätikkö-alueelta Anniviers-laaksoon laskeva.
Zinder (Sinder), kaupunki Afrikassa,
Ranskan Nigerin sotilaspiirissä, länteen Tsad-järvestä,
Sudanin kauppaa hallitsevan karavaanitien
varrella. N. 10,000 as. (1905).
Zingerle /tsi’ng-], I g n a z V i n z e n z
(1825-92), saks. runoilija ja germanisti, saksan
kielen ja kirjallisuuden professori Innsbruckin
yliopistossa 1859-90. Z. harrasti erityisesti
Tyrolin kotiseutututkimusta ja on julkaissut suuren
määrän tutkielmia ja runoja tyrolilaisista
aiheista. (E. B.)
Zingiber ks. Inkivääri.
Zink [ts-], 1. Zinken (saks., = it. c o
r-netto), vanhentunut puhallussoitin, joka
rakenteeltaan ja soittotavaltaan oli nykyisten
vaski-puhaltimien tapainen (paitsi tietysti ilman
venttiilejä). Sitävastoin aineksensa puolesta z. ei ollut
metallia, vaan kovaa puuta tai norsunluuta.
Z:jä käytettiin etenkin 16:nnen ja 17:nnen
vuosis. orkestereissa, mutta niiden käyttö säilyi
vielä 18:nnenkin vuosis. kaupunkisoittokunnissa.
I K.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
