Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Zirkoni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1859
Zmudz—Zola
1860
(94,700 km2, 461,600 as. 1915) hallinnollinen
keskus Länsi-Siperiassa, Tomskin kuvern.,
Altai-vuoriston luoteisjuurella, Irtysiin virtaavan Alein
lähistössä; n. 12,000 as. (1912). — Vilja- ja
voi-kaupan keskus. — Z:n hopea- ja lyijykaivos,
joka syntyi 1745 ja josta 1860-luvulla saatiin
vuosittain n. 2,900 kg hopeaa ja n. 197,000 kg
lyijyä, on nyk. tyhjentynyt. J. G. G-ö.
Zmudz (ven. 2 m u d j 1. Zmudskaja
7. e m 1 j a) ks. S a m o g i t i a.
Zn, sink in (ks. t.) kem. merkki.
Znamenskijn kokoelma muinaisesineitä
Suomen kansallismuseossa Helsingissä. Esineet keräsi
v:n 1890 seutuvilla kauppias ja taiteilija M. S.
Znainenskij Tobolskissa, ja ne ovat kaikki
Länsi-Siperiasta. Suurin osa on n. s. Iskerin eli Sibirin
muinaislinnasta läheltä Tobolskia, jossa aikanaan
oli Siperian tatarilaisen kaauikunnan
pääkaupunki, minkä kasakkapäällikkö Jermak (ks. t.)
v. 1581 valloitti. Löydöistä enimmät ovat
tatari-laisia; osa lienee ostjaakkien perua. Z. k:ssa
on näitten lisäksi osa vanhempia, luisia ja
pronssisia länsisiperialaisia esineitä.
Viimemainitulta oli Znamenskij aikanaan myynyt
isohkon kokoelman myöskin Tomskin yliopistolle,
jonka museossa ne ovat. — Suomeen ostettu
kokoelma, jonka iskeriläinen osasto on yhtä suuri
kuin kaikkien muitten museoitten vastaavat
kokoelmat yhteensä, sisältää kaikkiaan 2,736
esinettä, lueteltuna 1,806 numerossa. Suomeen osti
sen Antellin valtuuskunta 1897. [A. M. Tallgren,
„Catalogue de la collection de M. Znamenski",
Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja
XXIX).] A. M. T.
Zoarces ks. K i v i n i 1 k k a.
Zobeltitz [tsöbeUits], Ilanns von (s. 1853),
saks. kirjailija. Opiskeli sotatieteitä; otti
kapteenina eron 1890 antautuakseen yksinomaan
kirjalliseen työhön. Z. on kirjoittanut lukemattomia
romaaneja, joilla hankki melkoisen yleisösuosion,
kuten ,,Die ewige Braut" (1894) ; „Die
Generals-gölire" (1897) ; „Talmi" (1898); „Des Lebens
Enge" (1906), „Der grosse Krieg" I ja II (1917-18).
Osan tuotteistaan julkaisi Z. salanimellä Hanns
von Spielberg. (R. S-nen.)
Zodiaakki, eläinrata, ks. t.
Zodiakaalivalo, eläinratavalo (ks. t.).
Zoe. 1. Itä-Rooman keisarinna, Leo VI :n
puoliso, Konstantinos VII:n äiti ja holhooja
vv. 913-919; Romanos Lakapenoksen kukistama.
2. Itä-Rooman keisarinna (k. 1050),
Konstantinos VIII:n tytär, keisari Romanos III:n ja hänen
jälkeensä Mikael IV :n puoliso. Otti
viimemainitun kuoltua 1041 hänen sukulaisensa Mikael V:n
ottopojakseen ja keisariksi. Mikaelin
kukistuttua 1042 kansa korotti Z:n ynnä hänen sisarensa
Theodoran valtaistuimelle, ja Z. meni vielä
kolmannesti naimisiin Konstantinos IX
Mono-makhoksen kanssa korottaen hänetkin siten
keisariksi. G. R.
Zoea, korkeammille äyriäisille ominainen
toukkamuoto, ks. Äyriäiset.
Zoega [tsoe-], Georg (1755-1809), tansk.
arkeologi; asettui 1783 Roomaan; julkaisi useita
arvokkaita teoksia : „Numi Aegyptii imperatorii" (1787,
Borgian kokoelma), ,,Catalogus codicum
coptico-rum" (1810, Borgian koptilaisista
käsikirjoituksista), ,,De origineetusu obeliscorum"(1800),
„Bas-sirilievi antichi di Ronia". [Jorgensen, „G. Z."]
fimile Zola.
Zoilos Jdz&i’-], kreik. reetori ja sofista,
syntyisin Amphipoliista (luultavasti 4:nnellä vuosis.
e. Kr.), kuuluisa saivartelevana ja ilkkuvana
Homeroksen runouden arvostelijana; sai liika
nimen Homeromastiks (= Homeros-ruoska).
— Z. nimeä käytetään välistä yleensä suuren
runouden pikkumaisen ja ilkeämielisen soimaajan
merkityksessä. O. E. T.
Zoisiitti /tso-J, yleinen vuorilajikivennäinen,
tavallisesti muiden kivennäisten, kuten
anortii-tin, muuttumistulos. Kokoomukseltaan z. on sama
kuin epidootti, HCa2Al3Si3012,
kiderakennuksel-taan rombinen, väriltään ruskean ja vihertävän
harmaa. P. E.
Zola [-(!’], Emile (1840-1902), ransk.
kirjailija, s. Pariisissa 2 p. huhtik. 1840, k.
Pariisissa häkämyrkytykseen
29 p. syysk. 1902. Z. oli
it. arkkitehdin poika, eli
poikavuotensa
Etelä-Ranskassa, lopetti
koulunkäyntinsä Pariisissa ja joutui
sitten kirjakaupan
palvelukseen tullen siten
läheiseen kosketukseen
kirjailijain ja kirjallisuuden
kanssa, yrittäen kohta
itsekin lomahetkinään
harjoittaa kirjallisia
taipumuksiaan; ensin hän
julkaisi arvostelevia
artikkeleita (,,Progrös de Lyon",
,,Petit Journal",
,,Ev6ne-ment Gaulois" y. m.
lehdissä). Hänen ensimäiset
romaaninsa olivat ,,Les mystöres de Marseille" ja
„Le voeu d’une morte"; seurasi sitten „Contes de
Ninon" (1804), psykologinen tutkielma ,,La
con-fession de Claude" (1865) ja „Th6röse Raquin",
jossa jo ilmenee Z:n kirjallinen suunta
voimakkaine tunne- ja intoliimokuvauksineen.
„Made-lcine Ferat"n (1868) aiheena on perittyjen
taipumusten kohtaloa hallitseva voima. Samoihin
aikoihin Z. ryhtyy kirjoittamaan naturalistista
ja pessimististä romaanisarjaansa „Les
llougon-Macquart" (1871-93), johon hän oli saanut
huomattavia vaikutteita m. m. Balzacilta. Se on
yhteiskunnallinen tarina toisen keisarikunnan
aikuisen perheen kehityksestä ja rappiosta.
Sarjaan kuuluu kaksikymmentä osaa: ,,La fortune
des Rougon" (1871), „La curSe" (1874), „Le
ventre de Paris" (1874), „La conquete de
Plas-sans" (1875), „La faute de l’abb6 Mouret" (1875),
, Son excellence Eugöne Rougon" (1876),
,,L’as-sommoir" (1878; suom. „Ansa"), „Une page
d’amour" (1878), „Nana" (1880), „Pot-Bouille"
(1882), „Au bonheur des dames" (1883; suom.
„Naisten aarreaitta"), „La joie de vivre" (1883),
,,Germinal" (18851, „L’ceuvre" (1886), „La terre"
(1888), „Le röve" (1888), „La bC>te humaine"
(1890; suom. »Ihmispeto"), „L’argent" (1891),
„La debäcle" (1892; suom. „Sota") ja „Le
docteur Pascal" (1893). „L’assommoir", „Nana"
ja „Germinal" ovat ehkä kaikkein tunnetuimmat.
Z:u mielestä perinnölliset taipumukset,
luonteenominaisuudet ja ympäröivät olosuhteet määräävät
matemaattisella tarkkuudella ihmisen elämän.
Tämä on se naturalistinen teoria, joka on
läpikäyvänä lankana hänen romaaneissaan. Hän tut-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
