Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Žolkievski ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1863
Zoonihavainnot—Zorn
1864
tama vyöhyke. Tasojen etäisyyttä toisistaan
nimitetään zn korkeudeksi. Z:n pinta-ala
saadaan kertomalla korkeus isoympyrän kehällä.
Maapallon n. s. kuuma z. 1. vyöhyke on
kääntöpiirien rajoittama, n. s. lauhkeat vyöhykkeet ovat
kääntö- ja napapiirien välillä, n. s. kylmät
vyöhykkeet ovat napapiirien ja napojen välillä. —
Maantiet, y. m. z:ista ks. lähemmin Vyöhyke.
II. R.
Zoonihavainnot (ks. Zooni), määrätyn
tai-vaanpallovyöhykkeen tähtien paikan määräystä
tarkoittavat havainnot.
Zoopaleoiitologia (kreik. zöon = eläin),
eläin-paleontologia (ks. Paleontologia).
Zoophaga ks. Z o o f a a g i.
Zoospoorit (kreik. zöo’s - elävä, ja sporos =
kylvö, itiö) ks. Itiö.
Zoosporangio (kreik. zöo s = elävä, sporos
–kylvö, ja ai]rjcion = säiliö), parveilusoluja
synnyttävä itiöpesäke (ks. t.).
Zootomia (kreik. zöon = eläin, ja tcmnein =
leikata), leikkelyihin perustuva eläintieteellinen
(lähinnä anatominen) tutkimushaara.
Zooxanthellit, ..keltaiset solut", ks. S y
m-b i o o s i, palsta 747.
Zophoros [dzöpho’-] (kreik.; < zöon = eläin,
kuva; plierein = kantaa), joonialaisessa
rakennustyylissä epistyylin 1. arkkitraavin päällä oleva
kivipalkkikerros eli vyöhyke, joka asemaltaan
vastaa doorilaisen tyylin triglyfikerrosta.
Alkuperäisessä, aasianpuoleisessa joonialaistvylissä
z.-vyöhykettä ei ollut; se on tyyliin lisätty
Attikassa. Z. oli usein korkokuvasar joilla
koristettu; siitä sen nimi (,,kuvankantaja") johtuu.
Zopyros, Dareios I:n sotapäällikkö, joka silpoi
itseänsä ja oli pakenevinaan Babyloniin sitä
piiritettäessä ja siten saattoi kaupungin
persialaisten valtaan.
Zorn [tsorn], Anders Leonard (s. 1860),
ruots. taidemaalari, sai v:sta 1875 ensimäisen
taiteellisen opetuksensa
Tukholman teknillisessä
koulussa ja sittemmin
taideakatemiassa. Aluksi
hän harjoitti
veistotai-teellisia opinnoita, mutta
kääntyi v:sta 1876
maalauksen, aluksi vesivärien
alalle. Herätettyään ensin
huomiota „Suru"
nimisellä akvarellillaan, sai hän
vesivärimaalauksen
opet-tajantoimen akatemiassa
sekä joukon
muotokuvatilauksia. Opettajapaik-kansa hän jätti jotenkin
pian ja lähti omin varoin
ulkomaille, Lontoon ja
Pariisin kautta
Espanjaan sekä sieltä sitten Marokkoon ja Italiaan.
1880-luvun alkupuolella hän asui jonkun aikaa
Lontoossa, maalaten varsinkin ylhäisten naisten
muotokuvia. Samanlaisia tilauksia hän sai
myöskin uusilla matkoillaan Espanjassa ja
Portugalissa. V. 1885 hän lähti Balkanin niemimaalle
oleskellen m. m. neljä kuukautta
Konstantinopolissa. Myöhemmin hän on käynyt myöskin
useita eri kertoja Ameriikassa maalaten siellä
kymmenittäin muotokuvia. — V. 1885 Z. otti
Anders Zorn.
Anders Zorn: Uimaretkellä.
osaa silloin perustetun ruots. taiteilijaliiton
(„Konstnärsförbundet") ensimaiseen näyttelyyn,
ja kun liiton ja taideakatemian välit kävivät
kireiksi, kieltäytyi hän vastaanottamasta
akatemian hänelle tarjoamaa Egron-Lundgrenin
mitalia vesivärimaalauksesta. — Aluksi Z. käytti
teoksissaan melkein yksinomaan vesivärejä;
mainittakoon niistä huomattavimpina sellaiset kuin
,,Äidin ylpeys" (1882), „Mona" (taiteilijan äiti
ja sisar, 1885), „Jokapäiväinen leipämme" (1886),
„Kesä" (1887), „Algeriau satamassa" (1887) ja
..Laineenläikkyä" (1887). Niissä hän on
kohonnut Ruotsin ehkä taitavimmaksi akvarellistiksi.
Mutta pian hän saavutti myöskin
öljyväriteknii-kassa, jota hän alkoi viljellä 1880-luvun lopulla,
aivan harvinaisen taituruuden : hänen
siveltimen-käyttönsä on rohkeata ja samalla kumminkin
harkitun hienoa, ja hänen värinsä voimakkaita
ja meheviä. Erinomaisen loistavasti hän maalaa
varsinkin alastonta, nuorekasta ihoa, ja hänen
tuotannossaan onkin alastomilla naiskuvilla sekä
lukumäärään että taiteelliseen arvoon nähden
erittäin huomattava asema. Niinikään hän
muotokuvaajana on nykyajan etevimpiä.
Harvinaista taiteellista varmuutta hän osoittaa
niinikään etsauksissaan, jotka monet ovat hänen
taulujensa jäljennöksiä. Useimmat niistä ovat
Ruotsin kansallismuseossa. Siellä samaten kuin
Gööteporin taidekokoelmissa on myöskin
lukuisia hänen vesi- ja öljyvärimaalauksiaan. —
Myöhempinä vuosinaan Z. on kokeillut taas
veistotaiteenkin alalla; hänen veistoksistaan
mainittakoon ,,Kustaa Vaasan patsas", jonka hän on
lahjoittanut syntymäpitäjäänsä Moraan, pieni
pronssiryhmä ,,Fauni ja metsänneito", hauska
suihkukaivokuva: ,,Alaston nainen, joka
pusertaa vettä pesusienestä" sekä ilmeliikäs
puuveistos „Iso-äiti". — Z:n teoksissa ei yleensä tapaa
aatteeellista syvyyttä eikä vaikuttavaa
tunnepitoisuuttakaan, mutta sitävastoin kylläkin usein
voimakasta aisti-iloa. Z. asuu nykyään
Taalainmaassa, kotiseudullaan Morassa. [Tor Hedberg.
..A. Z." (1010), sama, „A. Z." (Verdandis
smäskrifter, 137); Edvard Alkman, „Zorn-studie"
(Varia 1902) ; Fortunat von Scluibert-Soldern.
„A. Z." (Die Zeit, 1904), sama, „Das radierte
Werk des A. Z." (1905); Carl G. Laurin, „A. Z.
Zu seinem 50. Geburtstag" (Die Kunst fiir Alle,
1910); Fritz von Ostini. „A. Z." (Velhagen &
Klasings Monatshefte, 1910); Franz Servaes.
,.A. Z." (Kunstler-Monographien 102, 1910);
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
