Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Zorn ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1867
Zschocke—Zugin-järvi
1868
Räköczyn (ks. t ) äiti, meni leskeksi tultuaan
naimisiin Imre Thököjyn (ks. t.) kanssa, jonka
sijasta hän kolme vuotta urhoollisesti puolusti
Munkäcsin linnaa keisarillisia vastaan. Seurasi
puolisoaan maanpakoon Turkinmaalle
(Vähään-Aasiaan). Hänen sekä Räköczyn ja Thökölyn
maalliset tähteet tuotiin 1906 ruhtinaallisin
juhlallisuuksin Unkariin ja haudattiin Kassan
tuomiokirkkoon.
Zschocke [tsolca], Johann Heinrich
Daniel (1771-1848), saks.-sveits. kirjailija ja
yhteiskunnallinen toimihenkilö. Z. sai
kasvatuksensa luostarikoulussa, toimi jonkun aikaa
näy-telmänkirjoittajana kuljeskelevassa
teatteriseurueessa, opiskeli sittemmin Frankfurt a. 0:n
yliopistossa teologiaa, filosofiaa ja lakitiedettä
tullen 1792 yksityisdosentiksi, mutta luopui
tieteelliseltä uralta uskonnonvastaisten mielipiteidensä
vuoksi. V. 1790 Z. oli julkaissut näytelmän „Graf
Monaldeschi oder Männerbund und Weiberwuth"
ja kolme vuotta myöhemmin ilmestyi ,,Abällino,
der grosse Bändit". Vv. 1796-98 Z. oli
Reiche-naun kasvatuslaitoksen johtajana. Sittemmin hän
toimi moninaisissa virka- ja luottamustoimissa
Sveitsissä. Z. oli ratsionalisti ja innokas
kansanvalistuksen edustaja. V. 1798 hän perusti
vaikutusvaltaisen yleistajuisen aikakauslehden „Der
aufrichtige u. wohlerfahrene Schweizerbote".
Tunnetuin hänen julkaisuistaan on
kansanvalistusta tarkoittava „Stunden der Andaeht"
1,1809-16). Z. oli oikea työnero; hänen
kirjailija-toimensa on erittäin monipuolinen (ritari- ja
ryö-väriromaaneja, opettavaisia novelleja,
yleistajuista historiallista lukemista, historiallisia
romaaneja y. m.) ; teoksista mainittakoon vielä:
..Caronata oder der Seeräuberkönig" (1797), ,,Der
Feuergeist" (1813), „Das Goldmacheriorf, eine
anmuthige und vvahrhafte Geschichte fiir gute
Landschulen und verständige Leute" (1817;
suom. „Kultala" j. n. e.), „Brantweinpest" (1837;
suom. „Viinanmyrkystä surullinen tarina"). Z:n
..Sämtliche Werke" julk. Vögtlin (1904). [Born,
,.H. Z." (1885); J. Keller, „Z:s politische
Thätig-keit 1798-1801" (1887).]
Zuaavit (ransk. zouave), ransk. sotaväkeen
kuuluva valiojoukko. Nimi johtuu Algerian
Zouagha piiristä, jonka asukkaat (zouaglii 1.
zouaghas > zouaouas) ovat urheudestaan
kuuluisia. Algerian valloituksen jälkeen 1830
muodostettiin mainitun piirin kabyleista sekä
ranskalaisista vapaaehtoisista kaksi pataljoonaa,
joiden päällystö oli ranskalainen. Muutamia
vuosia myöhemmin käydyssä sodassa osoittautuivat
alkuasukkaat kuitenkin epäluotettaviksi, jonka
tähden 1S39 zuaavipataljoonat muutettiin
yksinomaan ranskalaisiksi. Nykyään on 4
zuaavi-rykmenttiä, joista jokaiseen kuuluu 4
pataljoonaa. Z. saavuttivat urhoollisuudellaan suuren
kuuluisuuden Itämaisessa sodassa ja ovat
myöhemmin kunnostautuneet monissa taisteluissa,
m. m. Italiassa, Meksikossa, Tunisissa ja
Ton-kinissa sekä viimeksi suurvaltain sodan aikana.
K-o Il-n.
Zuckerkandl ftsukar-J, Emil (1849-1910),
itii-valtal.-saks. anatomi, jonka mukaan nimitetään
toisinaan tavattavaa ylilukuista, leuan alla
sijaitsevaa kilpirauhasta Z:n rauhaseksi. (Y. K.)
Zug/£«-/. 1. Kantoni Keski-Sveitsissä, Ziirichin,
Selnvyzin, Luzernin ja Aargaun kantonien ympä-
röimä; 240 km2, 28,940 as. (1913), 117 km2:llä.
Asukkaista on kieleltään 94’% saksalaisia, 5 %
italialaisia, uskonnoltaan 91 % roomal.-katolisia,
9% protestantteja. — Z:n eteläosa kuuluu
pinnanmuodostukseltaan Alppien edustamaahan,
pohjoisosa Sveitsin ylätasankoon. Useat huiput
kohoavat 1,150-1,580 m:n korkeuteen.
Kantoniin kuuluu kaksi järveä: Zugin-järvi (ks. t.)
ja Egerin-järvi, joiden laskujoki Lorze laskee
Aaren lisäjokeen Reussiin. Ilmasto niin lauhaa,
että kastanjat ja viikunat kypsyvät ulkona.
Elinkeinoista on maatalous tärkein. Pinta-alasta
on 22’%, metsää, 61,5% pelto-, niitty- ja
laidunmaata sekä 16,5 % joutomaata ja vesiä.
Enimmän viljellään vehnää. Viljasato ei riitä
väestölle. Sitävastoin riittää hedelmiä
ulosvietävik-sikin. Viininviljelys on verraten vähäinen.
Karjanhoitoa harjoitetaan sekä maanviljelyksen
yhteydessä että alppiniityillä. V. 1916 oli Z:ssa
883 hevosta, 14,901 nautaa, 3,031 sikaa, 192
lammasta ja 443 vuohta. Sitäpaitsi harjoitetaan
melkoista mehiläishoitoa. Voita ja maitoa,
erityisesti kondensoitua maitoa, liikenee
ulosvietä-väksi. Teollisuus elättää n. 40 % väestöstä.
Puu-villa-, silkki- ja paperiteollisuus ovat
tärkeimmät teollisuudenhaarat. Vuorityö supistuu
hiekka-kiven ja rakennuskiven louhimiseen. —
Korkeampia oppilaitoksia on: kymnaasi,
teollisuus-koulu ja 2 seminaaria. — Hallitusmuoto on
kansanvaltainen, suhteelliseen vaalitapaan
perustuva. Lainsäädäntövalta on neljäksi vuodeksi
valitulla kantonineuvostolla (1 jäsen 350 asukasta
kohden), ja hallintoa hoitaa 7-jäseninen
hallintoneuvosto puheenjohtajana L a n d a
niin a n n. — Historia. Paalurakennusten
jätteet Z:n-järvessä osoittavat vanhaa asutusta.
V. 1173 joutui Z. Lenzburgin kreiveiltä
Kybur-geille ja sata vuotta myöhemmin oston kautta
Ilabsburgeille. Otettiin 1352 Sveitsin
valaliittoon, taisteli 1524 metsäkantonein kanssa
uskonpuhdistusta vastaan ja samoin
myöhemmissäkin uskonsodissa katolilaisten puolella;
liitettiin 1798 Waldstättenin kantoniin, mutta sai
1803 jälleen itsenäisyyden. Z. kuului 7 kantonin
erikoisliittoon (ks. Sveitsi, historia), joka
sisällisessä sodassa 1847 voitettiin ja pakotettiin
muuttamaan valtiosääntönsä. Konservatiivinen
ultramontaaninen suunta on Z:ssa ollut vallalla
aina v:een 1894, jolloin vapaamielisempi
valtiosääntö tuli voimaan. — 2. Edellämainitun
kantonin pääkaupunki Zugin-järven koillisrannalla.
rautatien varrella; 6,593 as. (1900). Z:lla on
muhkeine vanhoine taloineen, korkeine
keskiaikaisine vahtitorneineen, monine kirkkoineen
ja luostareilleen vanhanaikainen leima.
Harjoittaa puuvilla-, emalji-, hehkulamppu-, metalli- ja
tupakkateollisuutta. Kalanhautomo. — Kun
kaupunki sijaitsee rantapenkerellä, on 1435, 1594
ja 1887 maanvieremien vuoksi osia kaupungista
suistunut veteen. .1/. e. ij.
Zugin-järvi, järvi Sveitsissä, Zugin ja
osittain Selnvyzin kantoneihin kuuluva, Rigin
kukkulan pohjoispuolella, 417 m yi. merenp.; 14 km
pitkä, 1-4 V2 km leveä, 38«s km2, suurin syvyys
198 m. Laskujoki Lorze virtaa Aaren
lisä-jokeen Reussiin. Järven rikkaasta kalastosta on
erityisesti mainittava nieriä (Salmo
salre-linus). Rannat ovat metsien, hedelmäpuu- ja
viiniköynnösviljelysten reunaamat. .1/. e. //.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
