Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Zürichin-järvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1877
Ziirichin-järvi
1878
huone, kypäritalo, jossa muinaistiet, museo
(esineitä etenkin paalurakennuskaudelta), Sveitsin
maakuntamuseo, pörssitalo, kanttonipankki,
vanha ja uusi postitalo, uusi teatteri, taidetalo,
asemarakennus, sekä ennen kaikkea teknillisen
korkeakoulun (polyteknikumin) ja yliopiston
rakennusryhmät penkerellä Ziirichbergin
rinteellä. Teknillinen korkeakoulu on perustettu
1854 ja rakennukset ovat v:lta 1861-64.
Korkeakoulussa on 7 osastoa: rakennus-, insinööri-,
mekaanis-teknillinen, kemiallis-teknilliuen,
maatalous-metsätieteellinen, matemaattis-luonnontie-teellinen ja filosofis-valtiotieteellinen osasto.
V. 1917 oli korkeakoulussa yli 1,800 oppilasta,
180 opettajaa. V. 1832 perustettu yliopisto on
v:een 1914, jolloin sen oma koti valmistui, ollut
teknillisen korkeakoulun yhteydessä. Yliopistossa
on jumaluusopillinen, lakitieteellinen,
lääketieteellinen, eläinlääketieteellinen ja filosofinen
tiedekunta. V. 1917 oli yliopistossa yli 2,200
opiskelijaa ja 163 opettajaa. Yliopistonsa ja
teknillisen korkeakoulunsa kautta on Z. koko
saksankielisen Sveitsin henkisen elämän keskus.
Muitakin sivistyslaitoksia on lukuisasti:
kymnaasi, kauppa-, teollisuus- ja maatalousopisto,
2 seminaaria, kauppa-akatemia, musiikkiakatemia
sekä useita eri ammattikouluja.— Z. on myös
Sveitsin ensimäinen teollisuuskaupunki ja Itä-Sveitsin
kauppakeskus. Silkki-, puuvilla-, kone-, paperi-,
valintavara- ja pianoteollisuutta. M. E. 77.
Historia. Historiallisen ajan alkaessa asui
7. :n kanttonin alueella kelttiläistä heimoa olevia
lielvetialaisia. Kun ln-1 vetialaist?n maa 53 e. Kr.
joutui roomalaisten valtaan, perustivat nänni Z:n
paikalle linnoituksen ja tulliaseman (Turicum).
Kolmannen vuosisadan alussa sai kristinusko
siellä jalansijaa, 406 Z. joutui alemannien ja
496 frankkien haltuun. Vasta 9:nnen vuosis.
alussa Z. esiintyy saksalaisena kaupunkina.
Yer-dunin sopimuksessa 843 Z. tuli kuulumaan
Saksan valtakuntaan. Hallitusta hoiti keisarin
asettama valtakunnanvouti. V. 1218 Z:stä tuli
keisarillinen vapaa valtakunnankaupunki, jonka
Italiasta tuotu silkkiteollisuus kohotti suureen
kukoistukseen. V. 1291 Z. yhtyi Uriin ja
Schvvyziin taistelussa Habsburgeja vastaan,
mutta meni myöhemmin viimemainittujen
puolelle ja taisteli Morgartenissa valaliittolaisia
vastaan. V. 1336 käsityöläisammattikunnat panivat
toimeen vallankumouksen päästen siten vanhojen
sukujen rinnalla osallisiksi kaupungin
hallitukseen. Kun sota uhkasi Itävallan puolelta, yhtyi
Z. 1351 valaliittoon ja torjui sen avulla seur.
vuosina Itävallan hyökkäykset. Seuraavina
aikoina Z. huomattavasti laajensi aluettansa,
mutta joutui sen johdosta muiden kanttonien
kanssa sotaan, joka päättyi sen tappioksi 1440
(vanha Z:n sota). Tästä vihoissaan Z. 1442
liittyi keisari Fredrik III:een, mutta sen sotajoukko
joutui uudelleen tappiolle St. Jakob an der Sihlin
lähellä. Vasta 1450 saatiin aikaan sovinto..
Sodassa Burgundin Kaarle Rohkeata vastaan Z.
näytteli huomattavaa osaa ja saavutti pian
johtavan aseman valaliitossa. Kun kaupunkilaiset
koettivat laajentaa oikeuksiansa ympärillä
asuvan maalaisväestön kustannuksella, teki
viimemainittu 1489 kapinan ja sai oikeutensa
tunnustetuiksi. V. 1519 Zwingli aloitti
uskonpuhdistaja-toimensa Z :ssä. Kappelin onnettoman taistelun
jälkeen 1531 (ks. Sveitsi, palsta 703-04)
hallituksen täytyi sitoutua olemaan ryhtymättä
sotaan ilman maaväestön suostumusta.
Maaväes-tön saavuttamat oikeudet joutuivat kuitenkin seu
raavan kahden vuosisadan aikana unohduksiin ja
kansanvaltainen hallitusmuoto muuttui
ylimysvaltaiseksi. Vv. 1656 ja 1712 Z. ja Bern kävivät
uskonsotia katolisia kanttoneja vastaan. Kun
ranskalaiset 1798 miehittivät Sveitsin,
kukistettiin ylimysvaltainen kaupunkihallitus ja kaikki
kansalaiset julistettiin oikeuksiensa puolesta
yhdenvertaisiksi. Z:n kanttoni yhdistettiin
Hel-vetian tasavaltaan. V. 1799 ranskalaiset kävivät
Z:n tienoilla useita, lopulta voitollisia taisteluita
itävaltalaisia ja venäläisiä vastaan. V. 1803
kanttoni sai takaisin itsenäisyytensä ja kaupunki
saavutti jälleen ylivalta-asemansa maaseutuun
nähden. Tämän asiaintilan vahvisti 1814
hyväksytty valtiosääntö. Heinäkuun vallankumouksen
jälkeen valtiosääntöä muutettiin (1831)
vapaamieliseen suuntaan, ja maaseutupiirit saivat
asettaa 2/3 suuren neuvoston paikoista.
Seuraavana aikana pantiin toimeen muitakin
vapaamielisiä uudistuksia, jotka eivät kuitenkaan
saavuttaneet jakamatonta hyväksymistä. Tätä
seikkaa osasi vanhoillinen puolue käyttää
hyväksensä. Kun hallitus 1839 tarjosi David Friedrich
Straussille (ks. t.) opettajapaikkaa Z:n
yliopistossa, syntyi syysk. ilmi kapina, ja vaikka
hallitus oli peruuttanut tarjouksensa,
tunkeutui pappi B. Hirzelin johdolla 5,000
ases-tettua talonpoikaa kaupunkiin, missä
tapahtui verinen taistelu. Vanhoillis-kirkollinen
puolue hallitsi nyt v:een 1845, jolloin vapaamieliset
jälleen saivat enemmistön. Sonderbund-sodassa
(ks. Sveitsi, palsta 705) Z. kuului
vapaamielisiin kanttoueihin. V. 1859 Z : ssä käytiin
rauhanneuvotteluja Ranskan, Italian ja Itävallan
kesken. Huhtik. 1869 pantiin toimeen uusi
puhtaasti demokraattinen valtiosääntö, joka hiukan
muutettuna on edelleen voimassa. Viime
vuosikymmeninä Z. on suuremmassa määrässä kuin
mikään muu Sveitsin kaupunki ollut valtiollisten
pakolaisten, varsinkin venäläisten ja
puolalaisten, tyyssijana.- [Bluntschli ja Hottinger,
„Ge-schichte der Republik Z.", Vogelin,,,Das alte Z".]
Ztirichin-järvi /tsyrihin-], Zurichin, St.
Gal-lenin ja Sch\vyzin kanttoneihin kuuluva järvi
Koillis-Sveitsissä; 88 km’-, 39 km pitkä, 1-4,5 km
leveä, suurin syvyys 143 m, 409 m yi. merenp.
Järven poikitse Rappersvvilistä Hurden
moreeni-niemekkeen kautta Pfäffikoniin rakennetun
rautatiepenkeren kautta jakautuu järvi kahteen
osaan: eteläisempään, pienempään ja
matalampaan Yläjärveen ja pohjoisempaan varsinaiseen
Z:een. Yläjärvi jäätyy melkein joka talvi, Z.
vain ankarimpina pakkastalvina. Yläjärveä
ympäröivät alppimaisemat, Z:eä alavammat
mäkimaat. Metsänpeittoisilta harjanteilta
laskeutuu maa penkerittäin järveä kohti. Penkeret
ovat viini-, hedelmä- y. m. viljelyksessä ja
rannalla hyvinvoivat kylät ja sievät
huvilayhdyskunnat täydentävät viehättävää
kulttuurimaisemaa. Rautatie kulkee pitkin molempia rantoja.
Laivaliike on vilkas. Järven 30 kalalajista ovat
forelli, made ja hauki mainittavimmat.
Lasku-joki on Aareen virtaava Limmat. — Z:stä
löydettiin 1854 ensi kerran paalurakennusten
jätteitä. M. E. 77.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
