Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Zürichin-järvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1879
Zytomierz—Zöppritz
1880
Zytomierz ks. 2 i t o m i r.
Zähringit [tser-J, saks. ruhtinassuku, jolla oli
lOmnestä vuosis. kreivikunta Breisgaussa. Kreivi
Bertold I, jolle oli luvattu Svaabin herttuakunta,
mutta joka ei sitä saanut, oli Henrik IV:n
vastustaja. Hänen poikansa Bertold II sai 1097
Svaabissa olevien alueitten puolesta herttuan
arvonimen; hän rakensi Zähringenin linnan.
Hänen nuorempi poikansa Konrad otti lisäksi
Burgundin herttuan arvonimen. Tämän poika
Bertold IV (1152-86) sai haltuunsa Sveitsin ja
kunnostautui Fredrik I:n Italian retkillä.
Bertold V (1186-91) perusti Bernin ja oli jonkun
ajan Filip Svaabilaisen vastakuninkaana; häneen
sammui suvun herttuallinen haara. Osa sen
lää-nitvksistä joutui silloin kruunulle, osa jaettiin
toisten vasallien kesken. G. R.
Zöckler [tsöklarj, Otto (1833-1906), saks.
teologi, dosenttina ja professorina Giessenissä
1857-66, vakinaisena kirkkohistorian professorina
Greifswaldissa 1866-1906. Z:n harvinaisen
monipuolisessa kirjallisessa toiminnassa oli
historiallinen ja apologeettinen harrastus hallitsevana.
Hänet on sanottu uudenaikaisen tieteellisen
apologetiikan perustajaksi. Hänen apologeettisista
teoksistaan mainittakoot „Geschiclite der
Bezie-hungen zwisehen Theologie und
Naturwissen-schaft" (1877-78), „Gottes Zeugen im Reiche der
Natur" (1881) ja ,,Geschichte der Apologie des
Christentums" (1907), joka ilmestyi hänen
kuolemansa jälkeen. Aikakauskirja „Der Beweis des
Glaubens", jonka toimitukseen Z. otti ahkerasti
osaa sen perustamisesta asti 1865, sisältää
monilukuisia kirjoituksia hänen kynästään.
Systemaattisen teologian ja dogmihistorian alalta ovat
teokset ,,Die Augsburgisclie Konfession" (1870),
,,Die Lehre vom Urstand des Mensclien" (1879),
„Askese und Mönchtum" (1897) ja „Die
Tugend-lehre des Christentums, geschichtlich dargestelt
in der Entvvickelung ihrer Lebensform" (1904).
Hän on työskennellyt myöskin eksegetiikan alalla
julkaisten yhdessä H. Strackin kanssa
kommen-taarisarjan ,,Kurzgefasste Kommentar Alten und
Neuen Testaments und zu den Apokryphen".
Muutamien muiden oppineiden avustamana hän
toimitti teologisen tieteen käsikirjan (Handbueh der
theologischen Wissensehaft), josta kolmas painos
ilmestyi 1889-90. Z. otti innokkaasti osaa Saksan
kirkolliseen elämään ollen „Evangelische
Kirchen-zeitung"in toimittajana 1882-92. Ar. H.
Zöllner [Isölnor], Heinrich (s. 1854), saks.
säveltäjä, tuli 1878 Tarttoon yliopiston
musiikin-johtajaksi, 1885 Kölniin mieskuoroyhdistyksen
johtajaksi ja konservatorin opettajaksi. Siirtyi
1890 New Yorkiin sikäläisen saks. kuoron
johtajaksi ja 1898 Leipzigiin yliopiston
musiikinjolita-jaksi sekä 1902 konservatorin sävellysopettajaksi.
Nimitettiin professoriksi 1905 ja muutti
Berliiniin 1907 Sternin konservatorin opettajaksi sekä
1908 Antverpeniin flaamilaisen oopperan
kapellimestariksi. Säveltänyt 9 oopperaa („Frithjof".
1884, „Der tberfall", 1895, „Die versunkene
Glocke", 1899 y. m.), oratorin („Luther", 1883),
sekä useita muita laajoja kuoroteoksia, sinfonian
y. m. orkesteriteoksia, soolo- ja mieskuorolauluja.
Julkaissut myös runoelman ,,Beethoven
Bonnissa". I. K.
Zöllner [tsölnar], Johann Carl
Friedrich (1834-82), saks. tähtitieteilijä, astronomian
professorina Leipzigissä v:sta 1866. Tutki kuun
faasien valovoimakkuutta, taivaankappaleiden
fyysillisiä ominaisuuksia fotometrian avulla,
julkaisi suuren määrän astrofysikaalisia ja myös
puhtaasti fysikaalisia teoksia: ,,Grundziige einer
allgemeinen Photometrie des Himmels",
„Photo-metrische Untersuchungen", „Cber die Natur der
Kometen" j. n. e. Z:n myöhemmissä
julkaisuissa: „Prinzipien einer elektro-dynamischen
Theorie der Materie" ja „Wissenschaftliche
Abhandlungen" ilmenee spiritistisiä näkökohtia,
joita hän matemaattisesti perustelee olettamalla
avaruuden 4-dimensionaaliseksi. H. R.
Zöppritz [tsöprits], Karl (1838-85), saks.
maantieteilijä, nimitettiin 1865 fysiikan dosentiksi
Tubingeniin, 1867 matemaattisen fysiikan ylim.
professoriksi Giesseniin ja 1880 maantieteen
professoriksi Königsbergiin. Z:n päätyöt ovat
geofysiikan alalta. Hänen teoksistaan
mainittakoon : ,,Hydrodynamischen Probleme in
Bezie-liung zur Theorie der Meeresströmung"
(ilmestynyt 1878-79 Wiedemannin „Annalen"eissa) ja
,,Leitfaden der Kartenentwurfslehre" (1884).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
