- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1899-1900

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Äkämä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1899

Äkämät

1900

ii. nimityksellä melkein yksinomattain
kasvien eri osissa, kuten juurissa, varsissa,
lehdissä, kukissa ja hedelmissä tavattavia
kasvannaisia (saks. Galle), jotka muotonsa, värinsä ja
sisärakenteensa puolesta tavalla tahi toisella
poikkeavat kasvien normaaliosista. Ä. nimityksellä
käsitetään tämän sanan laveammassa
merkityksessä sitäpaitsi yleisrakenteeusa puolesta
normaalitavalla kehittyneitä kasvinosia, jotka
jonkun loiseliön aiheuttamasta ärsytyksestä ovat
saaneet pysyväisen, normaaliasennosta
poikkeavan suunnan. — Yksinkertaisimmat ä., jotka ovat
vain mikroskoopilla havaittavissa, ovat
muodostuneet yhdestä ainoasta tahi muutamasta,
nor-inaalikokoaan suuremmaksi kasvaneesta solusta.
Monet yksinkertaiset, esim. lehdissä tavattavat
a. syntyvät siten, että jotkut lehden solukot eivät
kasva, jotenka lehti ympärilläolevien solukkojen
edelleen kasvaessa käy kuoppaiseksi tahi
ryppyiseksi. Yksinkertaisia ä:iä syntyy myöskin
silloin, kun kukkien normaalimuotonsa säilyttäneet
lerälelidet käyvät lehtivihreänpitoisiksi
(vire-icentia) tahi kokonaan lehdistyvät, kehittyen
varsilehtien kaltaisiksi (phyllomorpliia) ja kun
kukan kaikki osat tulevat lehtivihreänpitoisiksi
/chlorantia). Näihin liittyvät läheisesti ne
tapaukset, jolloin lehtiä syntyy sellaisiin kasvinosiin,
jotka normaalitapauksissa ovat lehdettömiä
(cho-rise), kun kasvin varsi jatkaa kasvuaan kukan
läpi (proliferatio), kun johonkin kohtaan vartta
syntyy poikkeuksellisen runsaasti silmuja
(blasto-mania) tahi oksia (tuulenpesät) ja kun
liereä varsi muuttuu litteäksi, vanteentapaiseksi
i fasciatio). N. s. «täytetyt" kukat ovat osaksi
selviä äkämämuodostuksia. Yksinkertaisiin ä:iin
kuuluvat edelleen turvonneet
lehtisil-m u t ja kasvussaan pysähtyneet vuosikasvaimet.
— Tavallisimmat ja täydellisimmin kehittyneet
ä., joiden koko vaihtelee neulan nupin koosta
parin sentimetrin läpimittaisiin, ovat asein
siro-muotoisia ja anatomisesti pitkälle kehittyneitä
kasvinruumiin uudismuodostuksia. Suurimmat
meikäläiset ä. tavataan haavan oksissa ja
juurissa. Varsinaisten ä:n ja puissa usein
tavattavien suunnattoman suurien «pahkojen" välille
ei toistaiseksi voida asettaa selvää rajaa. —
Lähimpänä syynä ä:n syntyyn on nähtävästi aina
kemiallinen ärsytys. Jo pelkkä vesi
(liiallinen kosteus) ärsyttää esim. hernepalkojen
päällyskettosoluja muodostamaan samettimaista
nukka-äkämää ja liiallinen ravinto
aiheuttaa toisinaan eräiden ä:iä muistuttavien
kasvannaisten synnyn. Tavallisesti ymmärretään
kuitenkin ä:llä tämän sanan suppeammassa
merkityksessä niitä kasvien ruumiissa olevia
epämuo-dostuksia, joita erinäiset loiseliöt
aiheuttavat. — Akämätieteessä (cecidologia) nimitetään
ä. usein niiden aiheuttajan mukaan. Siten
puhutaan esim. mato-, punkki-,
kovakuoria: s-, p i s 1 i ä i s-, k ä r p ä s-, h y t t y s-,
p e r h o s-, k i r v a-, sieni- ja bakteer
i-ä:stä. Eläinten aiheuttamia ä:iä sanotaan
yhteisellä nimityksellä zoocecidioiksi. sienien
ja bakteerien aiheuttamia
aykoceci-dioiksi. Muuten ä. tavallisesti nimitetään sen
paikan mukaan, missä ne esiintyvät, esim.
s i 1 m u-, verso-, kukka-, lehti-,
varsi-ja juuri-ä:ksi. N. s. acrocecidiot ovat
muodostuneet kasvaimien latvaosasta; pleuro-

e e c i d i o ksi sanotaan muualla kasvin
rungossa esiintyvää äkämää. Muutamat
äkämä-muodot, joita aikaisemmin luultiin loissieniksi,
ovat vanhastaan tunnetut omilla nimillä.
Tällaisia ovat n u k k a-ä. (Erineum) ja p u s s i-ä.
(Ceplialoneon); nämä ovat erittäin tavallisia
lehtipuissamme, joiden lehdissä ne esiintyvät
erivärisinä samettimaisina laikkuina ja pieninä
nystyröinä tahi parin millimetrin pituisina
pussin-tahi sarventapaisina lehtimallon kasvannaisina.
Monet täydellisemmin kehittyneet ja ulospäin
kauttaaltaan suljetut ä. ovat
yksiloke-roisia ja niissä asustaa toisinaan yksi ainoa
hyönteistoukka. Toiset ovat
monilokeroi-s i a ja niissä asustaa aina suurempi luku
toukk’1. Avonaiset ä. kuten turvonneet
silmut ja ruusuntapaisiksi kehittyneet versot ovat
monasti useampien eläinlajien asuinpaikkoja.
Näissä tapauksissa on säännöllisesti yksi ainoa
eläinlaji äkämän varsiuaisena aiheuttajana ja
muut vieraat eliöt (i n k v i 1 i i n i t) käyttävät
äkämää vain muuten sopivana oleskelu- ja
kehi-tyspaikkana, tahi ovat ne äkämän aiheuttajan
suoranaisia loisia. — Eri eläinlajit aiheuttavat
santaan kasvilajiin yleensä hyvin eiiliisia ä::ä,
jotka muotonsa puolesta ovat siksi määrättyjä,
että äkämän laadusta useinkin tietää sen lajilleen
määrätyn loisen asuinpaikaksi. Tavallisesti
muodostavat loiset ä:iä vain yhteen määrättyyn
isäntäkasvilajiin tahi saman kasvisuvun läheisiin
lajeihin. Viimemainitussa tapauksessa ovat ä.
yleensä hyvin samanlaisia.’ Erinäisissä
tapauksissa aiheuttaa sama loinen montakin erilaista
äkämämuotoa aina sen mukaan, minkä
kasvinosan se kulloinkin on valinnut asuinpaikakseen.
Niin eräs mikroskooppinen punkki, Eriopliyes
rudis, muodostaa koivuihin ainakin
kymmenkunnan erilaisia ä:iä. — Levissä, jäkälissä, sienissä,
sammalissa ja saniaisissa tavataan verraten
harvoin ja yleensä hyvin yksinkertaisia ä:iä, mutta
kukkakasveissa on ä:n esiintyminen hyvinkin
tavallista. Erinäisissä puissa kuten tammi-,
paju-, poppeli (haapa)-, leppä-, lehmus- ja koivu
lajeissa tavataan kymmenittäin erilaisia
äkämä-muotoja. Tammilajeissa esiintyvillä p i s t i ä i s
(Cynips)-ä. :llä on ikivanhoista ajoista saakka
ollut suuri kauppa-arvo, niistä teknillisiin
tarkoituksiin (esim. musteen valmistukseen)
saatujen parkkiaineiden takia. Havupuissa esiintyvien
ä:n luku on yleensä pieni. Tavallisimmat ovat
kuusessa tavattavat, noin sormenpään kokoiset,
pieniä ananashedelmiä muistuttavat moniloke
roiset ä., joita kirvoihin kuuluva Chermes abii
tiu aiheuttaa.

Sienien ja bakteerien aiheuttamat ä. ovai
rakenteeltaan yleensä sangen yksinkertaisia. Eni
ten silmäänpistiivät ovat Taphrina-\n.’)iea aiheut
tamat tuulenpesät koivuissamme. Tapiirina prum
hävittää tuomen ja luumun hedelmiä, joista se
muodostaa suuria, pehmeitä, kivettömiä pussi
ä: iä. Taloudellisesti hyvin vaarallinen on I’lan
modiophora brassicce, joka ristikukkaisten
ka-vien juuriin muodostaa suuria ä:iä. Tauti
tunnetaan kaali revennäisen nimellä. Baktee
rien aiheuttamista ä:stä ovat hernekasvien
juuri-ä. tavallisimmat ja luonnon taloudelle
tärkeimmät, niissä kun tapahtuu vapaan typen
yhteyttäminen. Erittäin tavallinen on erään
pikkusienen (Frankiilla) lepän juuriin aiheut-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:53:51 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0980.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free